Suomi toisena kielenä päiväkodissa

Teksti: Johanna Heimonen

Suomen kielen laitos (Suomen kieli ja kulttuuri) on järjestänyt vuosien 2018 ja 2019 aikana kieli- ja kulttuuritietoista koulutusta varhaiskasvatuksen opettajille.

Rahoituksen hankkeelle myönsi Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Tavoitteena oli kouluttaa 100 varhaiskasvatuksen opettajaa kieli- ja kulttuuritietoisiksi ja suomea toisena kielenä osaavasti esillä pitäviksi työntekijöiksi. Ainakin määrällinen tavoite ylittyi, koska vähintään yhden moduulin suorittaneita osallistujia oli 160. Laadullisten tavoitteiden saavuttamisesta on vaikeampi antaa kattavaa kuvaa, koska osallistujat eivät juurikaan täytelleet palautelomakkeita, vaikka ne olivat linkin takana helposti auki klikattavissa.

Koulutus oli jaettu neljään moduuliin, joissa kussakin oli oma teema, ja kaikki moduulit toteutettiin kaksi kertaa. Lähiopetusta oli vain yksi päivä per moduuli, joten vapaata ei töistä tarvinnut sen enempää ottaa. Kehittämistehtävät palautettiin verkkoon, ja niistä käytiin verkkokeskustelua. Jokainen kouluttaja kommentoi antamaansa tehtävää, ja näin osallistujat saivat työstään palautetta. Tehtävien laatu oli enimmäkseen korkea, ja annettuja teemoja pohdittiin tosissaan. Tavoite oli kaikessa työskentelyssä oman työyhteisön ja oman työn kehittäminen vastaamaan kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen uusia opetussuunnitelmia.

Koulutusmoduulien aihepiirit olivat Kieli- ja kulttuuritietoisen toimintatavan kehittäminen päiväkodin johtamisessa, Kulttuurisen vuorovaikutuksen rakentuminen varhaiskasvatuksessa, Suomi toisena kielenä –didaktiikan kehittäminen sekä Lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteetin kehittymisen tukeminen. Kaikkiin saatiin hyvät asiantuntijat kouluttajiksi, osa omalta laitokselta ja osa kentältä, päiväkotien arjesta. Teorian ja käytännön yhdistelmä yleensä toimii parhaiten.

Eniten osallistujia oli S2-didaktiikka –moduuleissa. Osallistujat olivat todella kiinnostuneita oppimaan lisää hyviä toimintatapoja ja myös jakamaan omia opetuskäytäntöjään. S2 koetaan yhteiseksi asiaksi, eikä haasteita pelätä. Kieli- ja kulttuuritietoisuus tulivat koulutuksessa tutuiksi sekä käsitteinä että opetussisältöinä. Turhat huolenaiheet erilaisten perheiden kohtaamisessa tuntuivat hälvenevän. Monet osallistujat toivat esiin päiväkoti- tai kuntakohtaisia toimintamalleja, mutta kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että mallit kaipaavat jatkuvaa kehittämistä.

Kuten yleensäkin täydennyskoulutuksessa, monet osallistujat kaipasivat enemmän kontaktiopetusta ja vuorovaikutusta, toisaalta oltiin hyvin tyytyväisiä siihen, että työn ohessa on mahdollisuus opiskella ilman mittavia sijaisjärjestelyjä.

Keskeyttämisestä on yhä enemmän tullut täydennyskoulutuksen haaste. Työkiireet ja sairastumiset ovat suurin syy. Varsinkin verkkopainotteisissa koulutuksissa jopa 30% jättää koulutuksen kesken, myös aivan loppusuoralla. Tätä onneksi osattiin hiukan ennakoida, ja koulutus oli muutenkin niin suosittu, että osallistujia ja suorittajia saatiin yli tavoitteiden. Vuoden 2019 osallistujamäärät olivat kylläkin selvästi pienempiä kuin vuoden 2018.

Tulevia koulutuksia ajatellen kannattaa mitoittaa osallistujamäärät maltillisiksi.
Tilanteet päiväkodeissa vaihtelevat jonkin verran. Joissakin lapsiryhmät ovat hyvin yksikielisiä, kun taas Itä-Helsingissä suomenkielisiä lapsia voi olla vain yksi ryhmässä. Osallistujat olivat enimmäkseen pääkaupunkiseudulta, mutta myös muualta Uudeltamaalta sekä Kymenlaakson ja Hämeen alueelta. Oli hyvä huomata, että myös pienissä kunnissa on ajoissa ruvettu toimimaan ja tekemään kuntakohtaisia varhaiskasvatussuunnitelmia kieli- ja kulttuuritietoisesta näkökulmasta, vaikka maahanmuuttajien määrä onkin vähäinen. Tilanne tulee todennäköisesti kuitenkin pian muuttumaan.
Osallistujista suurin osa suoritti useamman kuin yhden moduulin, hyvin monet kaikki neljä. Ne vähät palautteet, joita saatiin, ovat erittäin positiivisia. Jatkoa on kyselty kovasti, mutta vuonna 2020 on luvassa kaksi seminaaria, ei enää koulutusta. Ehkä joskus myöhemmin!

 

Onko Aksentti-ainejärjestön jatkotoiminta uhattuna?

Teksti: Alla Moilanen

Kuva: @aksenttiry

Suomen kielen ja kulttuurin (SKK) opiskelijoiden ainejärjestö Aksentti joutuu lopettamaan toimintansa ensi vuonna, jos opiskelijoiden keskuudesta ei löydy uusia hallituksen jäseniä. Hallituksen toiminta-aika on yksi kalenterivuosi, ja uusi hallitus valitaan aina vuoden lopussa. Parin viikon kuluttua joulukuussa ainejärjestön vuosikokouksessa jää nähtäväksi, onko hallituksen kokoonpano riittävä toiminnan jatkamiseksi vuonna 2020.

Suomenkielisen Aksentti-järjestön tarkoituksena on edistää SKK-opiskelijoiden hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta sekä olla äänitorvena oman oppiaineemme kehittämiseksi ajamalla SKK-laisten etuja ja intressejä kotiyliopistossa. Ainejärjestössä eri kulttuurit kohtaavat; siellä opitaan toisista ja suomalaisesta kulttuurista opintomatkoilla ympäri Suomea ja osallistumalla lukupiireihin, teemakeskusteluihin ja muihin opiskeluun ja vapaa-aikaan liittyviin tapahtumiin.

Kuva: Aksentin vuosijuhla 2019. _______________________________________________
Jäsenet* Aksentti-ryhmän jäsenten määrä Facebookissa

Toiminta ainejärjestössä on tärkeä osa opiskelijan yliopistoelämää. Se tarjoaa opiskelijoille lukuisia mahdollisuuksia tunnistaa ja kehittää omia vahvuuksia sekä oppia uusia yhteisötaitoja. Osallistuminen järjestötoimintaan auttaa verkostoitumaan laaja-alaisesti, kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja jakamaan monipuolista tietoa ja kokemusta. Ainejärjestön toiminta antaa meille tilaa, jossa voimme kohdata toisemme myös luentojen ulkopuolella, tutustua ja ystävystyä.

Jo yhdeksän vuotta kestänyt Aksentti-järjestön monipuolinen toiminta on yhdistänyt eritaustaisia ihmisiä ja tarjonnut mahdollisuuksia yhteisen ajan viettoon sekä Suomessa asuville yliopisto-opiskelijoille että eri maista tulleille vaihto-opiskelijoille. Näin Aksentilla on ollut tavallaan ainutlaatuinen ja erityinen tehtävä muiden ainejärjestöjen joukossa – tuoda kansainvälisiä suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneita opiskelijoita yhteen.

Itse päädyin Aksentin jäseneksi heti fuksivuoteni käynnistyessä. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että juuri ainejärjestömme ansiosta ensimmäisenä opiskeluvuonna yliopistolla aikatauluni täyttyi erilaisilla tapahtumilla ja tapaamisilla. Jo ensimmäisellä opiskeluviikolla ystävällinen aksenttilaisten porukka järjesti meille tutustumisillan, johon osallistui SKK-oppiaineen eritaustaisia opiskelijoita. Tutustumisilta jäi mieleen oikein onnistuneena ja hyödyllisenä tapahtumana, jossa fuksit ja vaihto-opiskelijat tapasivat vanhempia opiskelijoita yhteispelien ja herkkujen ääressä. Muistan saaneeni tapahtumassa moniin mieltä askarruttaviin kysymyksiin kaipaamani vastaukset ja vinkit.

Seuraava Aksentin järjestämä tapahtuma oli syysopintomatka Savonlinnaan, jossa taas innokkaalla porukalla vietimme oikein ikimuistoisen viikonlopun historiallisen Savonlinnan Saimaan rannalla. Juuri opintomatka motivoi minut liittymään Aksentin tarmokkaaseen hallitustiimiin.

Osallistuminen Aksentin toimintaan hallituksen jäsenenä on ollut minulle kenties yksi merkittävimmistä ja kiinnostavimmista henkilökohtaisista vuoden 2019 projekteistani. Toimenkuvaani järjestössämme on kuulunut opintovastaavan ja tilavastaavan tehtäviä. Opintovastaavan ensisijaisena tehtävänä on olla kuulolla opiskelijoiden asioista ja tarvittaessa viedä ajankohtaisia kysymyksiään ja ehdotuksiaan eteenpäin. Vuoden 2019 alusta olen edustanut SKK-opiskelijoiden asioita myös koulutusohjelmamme ohjausryhmässä, joka käsittelee Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelman opetukseen ja opetussuunnitelmaan liittyviä asioita. Opintovastaavana minusta on tärkeää, että yhteisömme ääni kuuluu päättäjille asti. Tilavastaavan roolissa huolehdin tilavarauksista yhteisessä kalenterissa ja osallistun koko klusterin tilavastaavien säännöllisiin kokouksiin eli tilakonklaaveihin.  

 Nykyisen hallituksen toimintakausi on päättymässä vuodenvaihteessa, ja vaikka vuosi on suhteellisesti lyhyt aika, siihen on mahtunut paljon hienoja asioita, mielenkiintoisia kohtaamisia ja eriteemaisia tapahtumia, kuten Tervetuloa! -ilta vaihto-opiskelijoille, säännöllisiä lukupiirejä, leffailtoja ja yhteislähtö mielenosoituksiin ilmastonmuutosta vastaan ja opiskelijoiden asioiden puolesta sekä vappupiknik Kaivopuistossa. Viime kevätlukukauden (2019) huipennuksena oli ehdottomasti Aksentin vapaamuotoinen vuosijuhla, jossa nautimme toistemme seurasta, nostimme maljoja ainejärjestöllemme ja pidimme hauskaa pelaamalla bingoa ja muita lautapelejä.

Tänä syyslukukautena Aksentin toiminta käynnistyi jo perinteisellä tutustumisillalla SKK-fukseille ja lukupiireillä. Kirjallisuuspiirin erikoisuutena tänä syksynä on ollut se, että syyskuusta lähtien se toteutetaan yhteistyössä Suomen kieli ja kulttuuri -perusopintojen opettajien kanssa. Yhteisiin kirjallisuuskeskusteluihin osallistuneille SKK-perusopintoja suorittaneille opiskelijoille on tarjottu mahdollisuus hyödyntää lukupiirin keskusteluja ja kohtaamisia kirjojen äärellä myös opinnoissaan. Kerran kuukaudessa järjestettävään lukupiiriin ovat edelleen lämpimästi tervetulleita kaikki kirjojen ystävät. Toivotaan, että tulevaisuudessa yhteistyö opettajien kanssa kehittyy ja laajentuu. Olemme avoimia opettajien aloitteille ja ehdotuksille uusien yhteistyömuotojen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi.

Järjestön tapahtumia voi seurata Aksentti-ryhmän kalenterissa Facebookissa. Olet myös tervetullut seuraamaan Aksentin Instagram-profiilia ja liittymään sähköpostilistalle lähettämällä viestin subscribe aksentti-lista etunimi.sukunimi@helsinki.fi osoitteeseen majordomo@helsinki.fi.

Melkein kymmenen vuoden ajan Aksentin toiminta on ollut edellytyksenä SKK-opiskelijoiden edustavuudelle kotiyliopistollamme ja sen ulkopuolella. Nyt on hyvä hetki liittyä ainejärjestöön ja tuntea saavansa aikaan jotakin mielekästä, yhteishyödyllistä, myös omaan tulevaisuuteen vaikuttavaa ja ennen kaikkea hauskaa tekemällä oppimista.

Haemme Suomen kieli ja kulttuuri -kokonaisuutta opiskelevien keskuudesta tulevia aktiivisia opiskelijaelämän vaikuttajia ja rikastuttajia hallituksen jäseniksi. Tutustu eri tehtäviin tästä ja ilmoittaudu mukaan! Kiinnostuitko, mutta kuitenkin vielä haluat tietää, mitä kaikkea kuuluu ainejärjestötoiminnan ylläpitämiseen? Ota epäröimättä meihin yhteyttä tai tule suoraan to 5.12 klo 16.30 Aksentin vuosikokoukseen, jossa päätetään järjestömme tulevaisuudesta. Kokous pidetään Uuden yliopistotalon Lingva-huoneessa osoitteessa Mannerheimintie 5A, 5 krs.

Kenties juuri sinun valmiutesi liittyä mukaan hallitukseen mahdollistaa Aksentin toiminnan myös ensi vuonna.