Pieni joulutervehdys

Hei kaikille Norsu-blogin lukijoille! Olen Elli ja häärään tulevan kevään ajan tämän blogin taustajoukoissa tuttujen hahmojen lisäksi.

Blogi jatkaa päivittymistä entiseen malliin. Haussa on edelleen erilaisia kirjoituksia erilaisilta laitoksemme tekijöiltä. Minuun sopii siis jatkossa ottaa yhteyttä, mikäli mielen päällä pyörii jokin blogiin liittyvä idea tai kysymys. Helpoiten otat yhteyttä sähköpostitse (norsu-viestinta@helsinki.fi).

Näissä tunnelmissa Norsu-blogi jatkaa ensi vuonna. Rauhallista joulunaikaa!

the-gingerbread-629706_1280

Laulua, gradupalkintoja ja rentoa yhdessäoloa laitoksen opiskelijoiden joulujuhlassa

Kuvat ja video Sasa Tkalcan.

Norsu-laitoksen opiskelijoiden joulujuhla järjestettiin maanantaina 14.12. 4. krs:n saleissa  ja Muoto-opin arkistossa. Varsinaisena ohjelmana oli vapaata seurustelua ja herkuttelua, mutta iloksemme juhlassa oli myös yllätysohjelmaa: laitoksen Elefantti Ensemble esitti joululauluja ja paikalla kävivät laulamassa myös Tiernapojat. Juhlassa jaettiin palkinnot lukuvuoden 2014–2015 parhaille graduille ja nostettiin malja 55 opistopistettä kokoon ahkeroineille opiskelijoille.

Palkitut gradut
(gradun nimi linkki E-Thesikseen tai pdf-tiedostoon)

Anna Hukka: ”Mitä olisinkaan tehnyt ilman kirjeitäsi, miten jaksanut elää täällä vieraalla maalla?” Valev Uibopuun kokemuksia pakolaisuudesta Tuuli Reijosen kanssa vuosina 1944–1991 käydyn kirjeenvaihdon valossa.
Viron kieli ja kulttuuri.

Anna Tomi: Tekijän paluu, tekijänoikeuksien loppu. Subjektius Leevi Lehdon runouskäsityksessä.
Kotimainen kirjallisuus

Jaakko Raunamaa: Kirkkonummen järvien ja lampien nimet.
Suomen kieli

Juhlijoita

AnnaTomi
Anna Tomi.
Nummi
Gradupalkinnosta Anna Tomia onnittelemassa Jyrki Nummi.
AnnaHollsten
Anna Tomin toinen ohjaaja Anna Hollsten.
Jaakko
Jaakko Raunamaa.
Terhi
Jaakko Raunamaan ohjaaja Terhi Ainiala.

 

Alumnitilaisuus 26.11.2015: Tapaus Enkeli-Elisa – miten voi arvioida tiedon luotettavuutta?

AnuSilfverberg_pieni

Anu Silfverberg.

UllaTiilila_luennoi
Ulla Tiililä.


Tekstejä tuotetaan aiempaa nopeammin, ja internetissä uutiset, lausunnot ja tarinat leviävät vauhdilla. Miten voi tietää, onko jokin Facebookissa jaettu juttu lainkaan totta? Entä miten arvioida sanomalehdessä julkaistun jutun todenperäisyyttä?

Suomen kielen oppiaineen alumnitilaisuudessa torstaina 26.11. käsiteltiin tiedon luotettavuutta. Paikalla olivat alustamassa toimittaja Anu Silfverberg ja erikoisasiantuntija Ulla Tiililä Kotuksesta. Tilaisuus oli suunnattu erityisesti opiskelijoille, ja tarkoituksena oli, että opiskelijoilla on mahdollisuus keskustella laitokseltamme valmistuneiden kanssa sekä heidän työstään että tilaisuuden aiheesta.

Tilaisuuden teemana oli Enkeli-Elisan tapaus muutaman vuoden takaa. Anu Silfverberg tutki tuolloin aihetta toimittaja Hanna Nikkasen kanssa, ja he kirjoittivat siitä artikkelin Helsingin Sanomien Kuukausiliitteeseen. Ulla Tiililä analysoi tapaukseen liittyneitä tekstejä. Enkeli-Elisan tapauksessa julkisuudessa esitettiin totena koulukiusaamisen takia itsemurhan tehneen nuoren tytön keksitty tarina. Tarinaa kerrottiin tytön vanhempien pitämän blogin kautta.

Anu Silfverberg kiinnostui Enkeli-Elisan tapauksesta törmättyään siihen sosiaalisessa mediassa. Aluksi Silfverberg oli ohittanut sen selvänä feikkijuttuna. Pian aiheeseen tarttuivat kuitenkin isot sanomalehdet ja mm. Yle. Silfverberg esitti tämän esimerkkinä siitä, kuinka uutisointi vaikuttaa uskomaamme totuuteen: Ylen kerrottua asiasta Silfverbergkin oli ajatellut, että ehkä Enkeli-Elisa sittenkin on totta.

Silfverberg kuitenkin kysyi asiasta juttuja tehneiltä toimittajilta, ja kävi ilmi, ettei kukaan heistä ollut ollut suoraan yhteydessä jutun tytön vanhempiin, vaan ainoastaan jutusta julkisen tehneeseen henkilöön. Tämä herätti Silfverbergin kiinnostuksen, ja hän lähti tutkimaan juttua tarkemmin toimittaja Hanna Nikkasen kanssa.

Juttuun liittyneiden tekstien analysointiin pyydettin avuksi Ulla Tiililä. Tiililä on Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija, joka on tutkinut virkakieltä. Tiililä tekee forensista lingvistiikkaa: analysoi tekstejä ja päättelee, onko todennäköistä, että tekstit ovat saman henkilön tai eri henkilöiden kirjoittamia. Forensista lingvistiikkaa käytetään poliisitutkimuksissa, ja esimerkiksi FBI:lla on Yhdysvalloissa omia kielentutkijoita. Suomessa lingvistiikan hyödyntäminen rikostutkimuksessa on vielä vähäistä, mutta Tiililän mukaan toimeksiannot ovat viime aikoina lisääntyneet.

Enkeli-Elisan tapauksessa Tiililä sai analysoitavakseen tekstejä niin väitetyltä itsemurhan tehneeltä tytöltä, tämän vanhemmilta ja jutun julki tuoneelta henkilöltä. Tiililä lähti selvittämään, ovatko tekstit yhden vai useamman kirjoittajan kirjoittamia.

Tekstejä tutkiessaan Tiililä kiinnittää huomiota mm. teksteissä esiintyviin sanoihin ja lauserakenteisiin. Jokin yksittäinen samankaltaisuus ei vielä merkitse mitään, mutta jos käy ilmi, että teksteissä on kautta linjan samatyyppisiä lauserakenteita tai vaikkapa tiettyjä, toistuvia sanoja, niiden painoarvo lisääntyy. Enkeli-Elisan tapauksessa eri henkilöiden kirjoittamiksi väitetyissä teksteissä oli huomattavia samankaltaisuuksia, joiden perustella Tiililä päätyi esittämään, että todennäköisesti tekstit on kirjoittanut yksi ja sama henkilö. Silfverberg ja Nikkanen saivat Tiililän analyysista tuen epäilylleen tarinan todenperäisyydestä.

Enkeli-Elisan tapaus on yksi esimerkki siitä, miten julkisuuteen luikahtanut tarina muuttuu todeksi. Miten sitten voisi arvioida tiedon luotettavuutta? Vaikeaa se onkin, ellei toisinaan lähes mahdotonta. Silfverberg korostaakin journalistien vastuuta faktojen tarkistamisessa. Esimerkiksi juttuun haastatellun henkilön sanomisten paikkansapitävyys täytyy tarkistaa tai tuoda ilmi, ettei tietojen vahvistaminen onnistu. Internet on kuitenkin täynnä muiden kuin journalistien tuottamaa sisältöä, jolloin tulkinta jää lukijan vastuulle. Ainoita keinoja on oikeastaan etsiä tietoa monesta eri lähteestä ja vertailla löytynyttä informaatiota.

Tilaisuus keräsi paikalle mukavasti osallistujia kuuntelemaan alustuksia ja keskustelemaan aiheesta. Tiililä ja Silfverberg ovat molemmat taitavia ja innostavia puhujia, ja paikalle saapuneet olivat selvästi kiinnostuneita aiheesta. Tiedon luotettavuuden arviointi on entistä tärkeämpää saavutettavissa olevan tiedon määrän kasvaessa, ja monet suomen kielen opiskelijat tulevat valmistuttuaan työskentelemään tiedonvälitystehtävissä mm. opettajina, journalisteina ja viestinnän tehtävissä. Näin ollen he joutuvat pohtimaan omassa työssään juuri näitä tiedon luotettavuuteen liittyviä kysymyksiä.

Aksentin syksy

Tekstin kirjoitti Suomen kielen ja kultturin opiskelija Jana Ruf.

Aksentin hallitus pyrki tämän vuoden aikana järjestämään jäsenilleen monipuolista ohjelmaa, johon sisältyisi suomalaista kulttuuria ja taidetta. Aloitettiin syyskuussa tutustumalla uusiin jäseniin viettämällä uudessa ylioppilastalossa mukavan illan yhdessä. Pyöräilyretkellä Akseli Gallen-Kallelan museoon ei ollut muita osallistujia kuin Ramona ja minä, minkä takia me päädyimmekin kahdestaan kahvila Regattaan – sekin on olennainen osa suomalaisesta kulttuurista.Suomi-Halloween -leffailtana katsoimme enemmän huvittavan kuin pelottavan ”Rare Exports” -elokuvan. Pikkujouluina nautimme kaikenlaisia herkkuja ja pelasimme Rafaelin tuoman pelin ”Huhupuheita”, jolla opimme sanaston lisäksi myös piirtämään ja tulkitsemaan muiden piirroksia, mikä oli todella hauska. Pikkujoulujen viimehetken tilanmuutoksesta opimme jälleen, että hallituksen jäsenenä pitää olla joustava ja spontaani, koska voi sattua kaikenlaista odottamatonta. Harmittaa kyllä, jos joku jää tulematta paikanmuutoksen takia.

Tämä vuosi meni todella nopeasti ohi. Syksy oli hallituksen jäsenille – niin kuin teillekin varmasti – hyvin kiireinen ja kaikille sopivien päivämäärien löytäminen oli haastavaa. Koen hallituksessa toimimisen kuitenkin hyvin antoisana asiana. Aina voi oppia vielä jotain uutta!

Aksentti kiittää kaikkia tapahtumiin osallistujia lämpimästi ja toivottaa teille oikein hyvää jouluaikaa!

Tarvitaan uusia aktiivisia

Oletko kiinnostunut viettämään aikaa opiskelukavereittesi kanssa ja vaikuttaa samalla yliopiston ainejärjestöjen toimintaan ja opiskelijoiden hyvinvointiin? Olisitko halunnut osallistua Aksentin tapahtumiin ennen, mutta sopiva päivämäärä ei ollut tarjolla tai tapahtumat eivät olleet kiinnostavia? Tule mukaan hallitukseen ja vaikuta itse tapahtumien järjestelyyn!

Etsimme jatkuvasti uusia hallituksen jäseniä. Seuraava mahdollisuus liittyä hallitukseemme on perjantaina, 4.12. klo 16. Pidämme silloin vuosikokouksen Oluthuone Kaislassa (Vilhonkatu 4), jolloin valitaan ensi vuoden hallituksen jäsenet. Tule vain rohkeasti kuuntelemaan, vaikka et olisikaan varma vielä pystytkö sitoutumaan. Kaikki Aksentin toiminnasta kiinnostuneet ovat hyvin tervetulleita tulla keskustelemaan meidän kanssa Aksenttia koskevista asioista. Jo pelkästään kokoukseen osallistumalla voi vaikuttaa, meillä ei pakoteta ketään. Voit myös lähettää meille viestin, jos haluaisit järjestää meidän kanssa tapahtumia, muttet itse pääse perjantaina paikalle.