Teksti: Oskari Rokka ja Sami Arvonen
Kielikonsultoinnin kurssi kuuluu työelämäopintoihin, eikä siksi ole välttämättä luonnollisin valinta toisen vuoden opiskelijan kevääseen. Minkäänlaista tietotasojen törmäyskurssia ei kuitenkaan syntynyt, sillä kielikonsultoinnin käsite oli melko tuntematon ilmeisen monelle kurssilaiselle. Me kaksi toisen vuoden opiskelijaa emme siis kokeneet olevamme kurssin seitsemää muuta taitamattomampia, eikä kynnyksen osallistumiseen tarvitse mielestämme olla turhan korkea.
Heti ensimmäisellä tapaamiskerralla kävi selväksi, että työelämäopintoihin kuuluva kurssi todellakin oli tulevaisuuden työelämää varten. Opettaja Johanna Komppa nosti esiin yksinkertaisen tosiasian, eli työstä maksettavan palkan. Kielen ammattilaiseksi opiskellessa saattaa vastaan tulla ajatus siitä, miten oman osaamisen voisi muuntaa taloudelliseksi hyödyksi. Tämän kurssin tarkoituksena olikin esitellä kattavasti yhtä monipuolista työllistymisvaihtoehtoa, kielikonsultointia. Yhteistyö firmojen kanssa ja mahdollisuus päästä toimimaan kielen asiantuntijana kuulostivat hienolta.
Kurssin tapaamisia oli joka toinen perjantai, ja lähes jokaisella kerralla oli vierailija kertomassa kokemuksistaan kielikonsulttina. Vierailijoiden kokemukset olivat keskenään hyvin erilaisia: Marsa Luukkonen ja Katleena Kortesuo edustivat vankkaa ammattilaisuutta, kun taas Kati Kiiskinen kertoi edellisen vuoden kurssilaisena omasta konsultointiprojektistaan. Vierailijoiden kertomuksista sai kattavan kuvan alan ammattilaisen arjesta, erilaisista projekteista ja asiakkaista sekä palkkioista, joita erilaisista töistä oli maksettu. Vierailijoiden käynnit kurssin tapaamisissa antoivat monipuolisen kuvan kielikonsultin työstä, ja tällainen ammattilaisnäkökulman sisällyttäminen toimi kurssin opetusmuotona erinomaisesti.
Kurssin harjoitusprojekti
Kurssin alussa meille esiteltiin eri yhteistyötahot, joiden kanssa kielikonsultointia oli mahdollista harjoitella. Oikeastaan ei voi puhua pelkästä harjoittelusta, sillä tekemällämme työllä oli mahdollisuus, ja myös tarkoitus, auttaa asiakasta tämän havaitsemassa ongelmassa. Kurssin tapaamisissa saimme neuvoja opettajilta ja kävimme yhdessä läpi kaikkien ryhmien projekteja, ja vierailijoiden kertomia kokemuksia pystyimme hyödyntämään omissa töissämme. Projektin aikana meillä oli koko ajan mahdollisuus turvautua opettajan apuun, ja näin teimmekin. Tämä myös ylläpiti työn etenemisen tarkkailua. Teimme siis oikeaa työtä asiakkaamme hyödyksi, vaikka kyseessä olikin ”vain opiskelijatyö”.
Valittavanamme oli kuusi projektivaihtoehtoa. CIMO, Fraktio, Metropolia ja Aalto-yliopisto edustivat asiakkaalta tullutta konsultointitoivetta, ja lisäksi oli mahdollista joko hankkia itse oma konsultointiprojekti tai tutustua oman yrityksen perustamiseen. Valitsimme asiakkaaksemme CIMOn, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen kansainvälisyyttä edistävä virasto. Katsoimme, että tämä projekti tarjoaisi juuri sellaisen konsultointikohteen, jonka kanssa haluaisimme tehdä töitä. CIMOn konsultointikohteena olivat Erasmus+-vaihto-ohjelman nettisivut, joita vaivasivat vaikeaselkoisuus ja ns. ”EU-jargon”. Tarkoituksenamme oli siis keventää ja selkeyttää sivuston kieltä.
Huomasimme työskennellessämme, että pystyimme hyödyntämään aiemmin oppimaamme kielitietoa monipuolisesti projektissamme. Suurin osa sivuston kielen keventämiseen liittyvästä viilauksesta liittyi kuitenkin semantiikkaan ja ymmärrettävyyteen, joten varsinaisia suoria ja oikeita vastauksia emme pystyneet tarjoamaan. Joissain kurssilaistemme projekteissa pääasiallisena työnä oli nimenomaan asiakkaan käyttämän kielen kielenhuolto, mutta meidän projektissamme ei ollut juurikaan oikeinkirjoitusvirheitä.
Laadimme työstämme konsultointisuunnitelman, jossa esittelimme havaintomme ja korjausehdotuksemme. Ehdotus esiteltiin ryhmälle ja opettajille, ja hyväksyvän vastaanoton jälkeen lisäsimme mukaan tarjouspyynnön ja lähetimme kokonaisuuden asiakkaallemme. On vielä avoinna, toteutammeko laajamittaisen konsultointityön CIMOn toimeksiantona.
Harjoitusprojekti osoitti kuinka konsultointityö etenee asiakkaan tapaamisesta suunnitelman tekemiseen, ja sen toteuttamiseen. Tärkeä tekemämme huomio oli, että kielikonsultti ei ole auktoriteettiasemassa kertomassa mikä on oikein ja mikä väärin, vaan ikään kuin ”apuhenkilönä” osoittamassa ongelmia ja ratkaisuja niihin.
Kielikonsultoinnin kurssi auttoi hahmottamaan yhden konkreettisen työllistymisvaihtoehdon kielen ammattilaisena, ja siksi kurssia on helppoa suositella jokaiselle, joka pähkäilee tulevaisuuden työllistymisen kanssa. Vaihtoehtoa kielikonsultointi emme ilman tätä kurssia välttämättä olisi edes tiedostaneet.
