Lähde opiskelijavaihtoon!

Alkanut kevät on edennyt siihen pisteeseen, että haku opiskelijavaihtoon on käynnissä. Laitoksemme kautta voi hakea moniin erilaisiin eurooppalaisiin kohteisiin sekä Erasmus– että Nordplus-ohjelman kautta.

Vaihtoon hakiessa tärkeintä on olla oma-aloitteinen ja ottaa etukäteen selvää, kuinka vaihtokohteen kurssien sisältö vastaa omaan tutkintoosi vaadittavia sisältöjä. Kun valmistelut saa hoidettua huolellisesti, on opiskelijavaihto mainio tilaisuus hankkia uudenlaisia kokemuksia ja kansainvälistyä!

Yleistä tietoa vaihdosta // Allmänt om studentutbyte

Pohjoismaisten kielten opiskelija Theo Levlin kertoo vielä, millaista oli viettää syksy vaihdossa.

Kuva: Theo Levlin
Udsigt fra køkkenet

Du har precis återvänt från utbyte. Berätta, varifrån?
Jag studerade ett halvt år på Köpenhamns universitet i Danmark.

Vilket utbytesprogram tog du?
Nordplus, eller egentligen Nordlys, eftersom jag inte studerade mitt huvudämne.

Vad studerar du i Helsingfors och studerade du i Köpenhamn?
Jag läser nordiska språk här på Nordica men i Köpenhamn så läste jag sociologi som biämne.

Hur var det att byta disciplin?
Riktigt bra! Jag fick nytt perspektiv till forskning och det är bra att ha nånting att jämföra med.

Hurdant var studentlivet i Köpenhamn?
Det var bra, men jag måste säga att utbytesgruppen höll mera för sig själv. I november var det massor med fester t.ex. på den så kallade J-dagen då julölen kommer till barerna. Då var det stor fest på vårt campus också. Öl är viktigt i Danmark ni vet…

Vad var annorlunda jämfört med Helsingfors?
Inga halare iaf.. Campusområdet hade många flera utrymmen för studenterna och t.o.m. en bar som fungerade med frivillig arbetskraft. Annars också så fanns det massor med frivilligarbete som också utbytesstudenterna kunde ta. T.ex. på en cykelverkstad för studenter där frivilliga hjälpte människor två gånger om veckan.

Var bodde du i Köpenhamn
Jag hade tur, nämligen jag hittade ett jätte fint rum i Österbro via nätet. Det var 10 minuter med cykel från uni och jag bodde tillsammans med en norsk medicinstudent. Annars är det svårt att finna boende i Köpenhamn.

Hur var processen att söka till utbyte
Lite förvirrande var det när man var lite osäker på hur allt går till, och får man platsen osv. Också det här med att välja kurser för studieplanen innan man vet riktigt vilka kurser det går att ta är lite dumt. Jag skulle läsa sociologi på Danska, men hamnade att läsa det på engelska eftersom kurserna på danska var redan fulla. Men sist och slutligen var det inga problem.

Var det ändå en givande erfarenhet?
Jo absolut! Det var kanske bättre att läsa på engelska eftersom det är mycket lättare att bekanta sig med andra utbytesstudenter som är i en liknande situation med dig själv.

Vad gav utbytet åt dig?
Många goda vänner runt hela världen är nog det viktigaste. Jag måste ta en runda i Europa nästa sommar för att träffa dem igen. Köpenhamn blev en annan hemstad för mig och jag kan alltid åka dit och känna mig hemma. Jag lyckades också samla in ett bra intervjumaterial med danskar som jag ska utnyttja i min kandidatavhandling.

Hur känns det att vara hemma?
Tjaa… Man kunde ha stannat ett halvt år till.

Har du några goda råd till dem som funderar på att åka på utbyte?
Åk på utbyte och stanna ett helt år om ni bara kan! Jag vet att många har en ensidig bild av utbytet som evigt festande eller någonting annat men det som jag vill säga är att utbytet kan vara så mycket mer. Vi åkte t.ex. spontant till Island med mina fyra utbyteskompisar och körde runt ön i en vecka. Det skulle jag aldrig ha gjort i min vanliga universitetsvardag i Helsingfors.

Graduntekijät esittelevät töitään

Teksti: Johana Sandqvist

Hei kaikki!

Tässä pieni mainos tulevasta jännittävästä tapahtumasta. Kuulun graduntekijöiden joukkoon, joka esittelee parin viikon päästä töitään Helsingin yliopiston päärakennuksella. Meidän suomen kielen ja Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoiden ryhmämme järjestää Kurkistusaukkoja suomen kielen tutkimukseen – Opiskelijat esittelevät lopputöitään -tapahtuman. Tilaisuudessa tutkielmantekijät kertovat graduistaan esitelmien ja posterien muodossa. Mukana on monipuolisesti tutkielmia eri erikoisaloilta. Tapahtuma on erinomainen mahdollisuus tutustua laitoksemme tämänhetkiseen tutkimukseen ja vaikkapa saada ideoita omaan tulevaan tai tekeillä olevaan graduun. Tilaisuuteen ovat tervetulleita niin laitoksen opiskelijat ja henkilökunta kuin aiheesta kiinnostuneet abitkin. Luvassa myös kahvitarjoilua.

Tule siis mukaan torstaina 11.2. klo 14–16.30 päärakennuksen saliin 6!

Esitelmien ja postereiden aiheet ovat seuraavat:

Reija Jousjärvi: ”IT-alan työpaikkailmoitus tekstinä”
Sini Leppänen: ”Klikkiotsikoissa esiintyviä kielellisiä piirteitä”
Johana Sandqvist: ”Leena Krohnin romaanien Tainaron ja Ihmisen vaatteissa henkilöhahmoista”
Kadri Siilivask: ”S2-opiskelijoiden direktiivien käytöstä”
Jenni Suutarinen: ”Miten lopetamme puhelun?”
Sanni Surkka: ”Käsityksiä homomiesten puheesta”
Petra Tella: ”Miten paikannimien uskotaan syntyneen?”
Hille Tuominen: ”Me-viittaukset pariskunnan puheessa. Erään tapauksen tarkastelua”

Tule gradukonferenssiin kurkistamaan, millaisia graduja suomen kielen ja Suomen kielen ja kulttuurin oppiaineissa on tekeillä! Kahvitarjoilun vuoksi toivomme ennakkoilmoittautumista tapahtumaan osoitteessa: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/66646/lomake.html. Huom! Ilmoittautuminen päättyy jo 3.2., joten toimi nopeasti.

Lämpimästi tervetuloa mukaan katsomaan ja kuuntelemaan!

Gradukonferenssin tiedotustiimin puolesta
Johana Sandqvist

Uuteen lukukauteen!

Kevään ensimmäinen opetusviikko alkaa olla paketissa. Laitoksen opiskelija Netta Laukkanen kertoo hieman kevätlukukauden tunnelmistaan.

Netta ulkona

Kuka olet?

Netta, kolmannen vuoden suomen kielen pääaineopiskelija. Tähtäimessä olisi valmistua äidinkielen opettajaksi.

Ehditkö rentoutua lukukausien välissä?

Kyllä.

Mitä keväälle 2016 on tiedossa?

Vähän vähemmän kursseja kuin syksyllä, koska haluan jättää aikaa kandin kirjoittamiselle. Ylipäätään pitäisi saada kaikki kurssit niin hyvin kokoon, että ensi syksynä pääsisi aloittamaan pedagogiset opinnot.

Onko jotain, mitä odotat erityisellä innolla?

Odotan todella paljon kotimaisen kirjallisuuden Supersuositut nuortenromaanit -kurssia! En malta odottaa, että pääsee tarkastelemaan oman lapsuutensa suosikkikirjoja. Se on siistiä.

Mielenkiintoista tulee olemaan valtakunnallisen suomen kielen opiskelijoiden tapahtuman järjestäminen täällä Helsingissä. Tämän kevään tapahtuma on viides Osmani, ja on kivaa päästä ensimmäistä kertaa järjestämään sitä itse.

Lisäksi olen tosi innoissani kandistani!

Haluatko kertoa jotain terveisiä Norsu-blogin lukijoille?

Terkkuja kaikille! Lisäksi tsemppiä kevään opiskeluihin, opettamiseen, tutkimiseen tai mitä kenelläkin on keväällä ohjelmassa.

Nimet kertovat historiasta – suomalais-ugrilaisia henkilönnimisysteemejä tutkimassa

Logo_RiginaAjanki_UUSINTerhi Ainialan johtama hanke Suomalais-ugrilaiset henkilönnimisysteemit: esihistoriallisen nimenannon rekonstruointi sai Suomen Akatemian rahoituksen vuosille 2015–2019. Hankkeessa tutkitaan uralilaisten kielten henkilönnimisysteemejä, ja sen tavoitteena on ennen kaikkea rekonstruoida nimistön historiallisia kerrostumia ja nimien kuvaamia kulttuurisia kontakteja. Hankkeessa rekonstruoidaan vanha itämerensuomalainen ja marilainen henkilönimistö arkistoaineistojen ja kenttätyömateriaalien sekä nykyisten sukunimien ja paikannimien avulla.

Hankkeen tutkijat kehittävät suomalais-ugrilaisen henkilönnimien tietokannan, johon pystytään tallentamaan suomalais-ugrilaisten kielten henkilönnimiaineistoja. Pääpaino on uhanalaisissa uralilaisissa Venäjällä puhuttavissa kielissä. Tietokannan aineistojen avulla voidaan systemaattisesti tutkia henkilönnimistön rakenteita ja semantiikkaa. Hankkeen tutkijat selvittävät ja analysoivat nimistöä paitsi vanhojen arkisto- ja tutkimusaineistojen myös kenttätyön avulla. Vanhojen henkilönnimien jälkiä on säilyneenä sukunimissä, lisänimissä ja paikannimissä.

Hankkeessa ovat mukana tutkijat Evar Saar, Aleksandr Pustyakov, Denis Kuzmin, Olga Karlova ja Janne Saarikivi sekä tutkimusavustaja Petri-Tapio Heikkonen.
Hankkeella on omat kotisivut osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/personal-name-systems/. Sivuille päivitetään ajankohtaista asiaa, ja sivuilla voi nyt tutustua esimerkiksi Vuosaaressa 11.–12.11.2015 järjestetyn seminaarin esitelmiin. Lisäksi sivuilta löytyy hankkeen tutkijoiden julkaisuja.

Hankkeen tutkijat.
Hankkeen tutkijat.

 

Hankkeen johtaja Terhi Ainiala kertoo, miksi henkilönnimisysteemejä pitää tutkia.

Miksi tällainen hanke?
Hankkeessa selvitetään sitä, millaisia esikristilliset henkilönnimet olivat. Kristinuskohan mullisti henkilönnimistömme liki tyystin. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että vanha itämerensuomalainen henkilönnimisysteemi koostui ainakin kaksiosaisista (Hyvätoivo, Ihamieli) ja suffiksillista (Hyväri, Mielikkä) nimistä. Yksilönniminä on voitu käyttää myös mm. luontoon viittaavia nimiä, kuten Hirvi, Susi ja Tammi. Kaikkiaan vanhasta itämerensuomalaisesta ja laajemmin suomalais-ugrilaisesta henkilönnimistöstä tiedetään hyvin vähän. Nyt päästään katsomaan, millaista tämä nimistö on ollut ja mitä jälkiä siitä nykyisessä nimistössä on.

Miksi hanke on tärkeä?RiginaAjanki_closeup4 - oik
Kun tutkimme sitä, millaisia vanhat henkilönnimet olivat, selvitämme samalla myös sitä, millainen näitä nimiä antaneiden ihmisten maailmankuva oli. Millaisia ominaisuuksia nimissä haluttiin tuoda esiin? Pääsemme tarkastelemaan myös sitä, millaisia erilaisia kulttuurisia kontakteja eri ryhmien ja kielten välillä on ollut ja miten ne näkyvät nimistössä. Miten nimistö on aikojen saatossa muuttunut, ja millaisia eroja eri kielten ja yhteisöjen välillä on ollut?

 

Piirroskuvitus Rigina Ajanki.

Pieni joulutervehdys

Hei kaikille Norsu-blogin lukijoille! Olen Elli ja häärään tulevan kevään ajan tämän blogin taustajoukoissa tuttujen hahmojen lisäksi.

Blogi jatkaa päivittymistä entiseen malliin. Haussa on edelleen erilaisia kirjoituksia erilaisilta laitoksemme tekijöiltä. Minuun sopii siis jatkossa ottaa yhteyttä, mikäli mielen päällä pyörii jokin blogiin liittyvä idea tai kysymys. Helpoiten otat yhteyttä sähköpostitse (norsu-viestinta@helsinki.fi).

Näissä tunnelmissa Norsu-blogi jatkaa ensi vuonna. Rauhallista joulunaikaa!

the-gingerbread-629706_1280

Laulua, gradupalkintoja ja rentoa yhdessäoloa laitoksen opiskelijoiden joulujuhlassa

Kuvat ja video Sasa Tkalcan.

Norsu-laitoksen opiskelijoiden joulujuhla järjestettiin maanantaina 14.12. 4. krs:n saleissa  ja Muoto-opin arkistossa. Varsinaisena ohjelmana oli vapaata seurustelua ja herkuttelua, mutta iloksemme juhlassa oli myös yllätysohjelmaa: laitoksen Elefantti Ensemble esitti joululauluja ja paikalla kävivät laulamassa myös Tiernapojat. Juhlassa jaettiin palkinnot lukuvuoden 2014–2015 parhaille graduille ja nostettiin malja 55 opistopistettä kokoon ahkeroineille opiskelijoille.

Palkitut gradut
(gradun nimi linkki E-Thesikseen tai pdf-tiedostoon)

Anna Hukka: ”Mitä olisinkaan tehnyt ilman kirjeitäsi, miten jaksanut elää täällä vieraalla maalla?” Valev Uibopuun kokemuksia pakolaisuudesta Tuuli Reijosen kanssa vuosina 1944–1991 käydyn kirjeenvaihdon valossa.
Viron kieli ja kulttuuri.

Anna Tomi: Tekijän paluu, tekijänoikeuksien loppu. Subjektius Leevi Lehdon runouskäsityksessä.
Kotimainen kirjallisuus

Jaakko Raunamaa: Kirkkonummen järvien ja lampien nimet.
Suomen kieli

Juhlijoita

AnnaTomi
Anna Tomi.
Nummi
Gradupalkinnosta Anna Tomia onnittelemassa Jyrki Nummi.
AnnaHollsten
Anna Tomin toinen ohjaaja Anna Hollsten.
Jaakko
Jaakko Raunamaa.
Terhi
Jaakko Raunamaan ohjaaja Terhi Ainiala.

 

Alumnitilaisuus 26.11.2015: Tapaus Enkeli-Elisa – miten voi arvioida tiedon luotettavuutta?

AnuSilfverberg_pieni

Anu Silfverberg.

UllaTiilila_luennoi
Ulla Tiililä.


Tekstejä tuotetaan aiempaa nopeammin, ja internetissä uutiset, lausunnot ja tarinat leviävät vauhdilla. Miten voi tietää, onko jokin Facebookissa jaettu juttu lainkaan totta? Entä miten arvioida sanomalehdessä julkaistun jutun todenperäisyyttä?

Suomen kielen oppiaineen alumnitilaisuudessa torstaina 26.11. käsiteltiin tiedon luotettavuutta. Paikalla olivat alustamassa toimittaja Anu Silfverberg ja erikoisasiantuntija Ulla Tiililä Kotuksesta. Tilaisuus oli suunnattu erityisesti opiskelijoille, ja tarkoituksena oli, että opiskelijoilla on mahdollisuus keskustella laitokseltamme valmistuneiden kanssa sekä heidän työstään että tilaisuuden aiheesta.

Tilaisuuden teemana oli Enkeli-Elisan tapaus muutaman vuoden takaa. Anu Silfverberg tutki tuolloin aihetta toimittaja Hanna Nikkasen kanssa, ja he kirjoittivat siitä artikkelin Helsingin Sanomien Kuukausiliitteeseen. Ulla Tiililä analysoi tapaukseen liittyneitä tekstejä. Enkeli-Elisan tapauksessa julkisuudessa esitettiin totena koulukiusaamisen takia itsemurhan tehneen nuoren tytön keksitty tarina. Tarinaa kerrottiin tytön vanhempien pitämän blogin kautta.

Anu Silfverberg kiinnostui Enkeli-Elisan tapauksesta törmättyään siihen sosiaalisessa mediassa. Aluksi Silfverberg oli ohittanut sen selvänä feikkijuttuna. Pian aiheeseen tarttuivat kuitenkin isot sanomalehdet ja mm. Yle. Silfverberg esitti tämän esimerkkinä siitä, kuinka uutisointi vaikuttaa uskomaamme totuuteen: Ylen kerrottua asiasta Silfverbergkin oli ajatellut, että ehkä Enkeli-Elisa sittenkin on totta.

Silfverberg kuitenkin kysyi asiasta juttuja tehneiltä toimittajilta, ja kävi ilmi, ettei kukaan heistä ollut ollut suoraan yhteydessä jutun tytön vanhempiin, vaan ainoastaan jutusta julkisen tehneeseen henkilöön. Tämä herätti Silfverbergin kiinnostuksen, ja hän lähti tutkimaan juttua tarkemmin toimittaja Hanna Nikkasen kanssa.

Juttuun liittyneiden tekstien analysointiin pyydettin avuksi Ulla Tiililä. Tiililä on Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija, joka on tutkinut virkakieltä. Tiililä tekee forensista lingvistiikkaa: analysoi tekstejä ja päättelee, onko todennäköistä, että tekstit ovat saman henkilön tai eri henkilöiden kirjoittamia. Forensista lingvistiikkaa käytetään poliisitutkimuksissa, ja esimerkiksi FBI:lla on Yhdysvalloissa omia kielentutkijoita. Suomessa lingvistiikan hyödyntäminen rikostutkimuksessa on vielä vähäistä, mutta Tiililän mukaan toimeksiannot ovat viime aikoina lisääntyneet.

Enkeli-Elisan tapauksessa Tiililä sai analysoitavakseen tekstejä niin väitetyltä itsemurhan tehneeltä tytöltä, tämän vanhemmilta ja jutun julki tuoneelta henkilöltä. Tiililä lähti selvittämään, ovatko tekstit yhden vai useamman kirjoittajan kirjoittamia.

Tekstejä tutkiessaan Tiililä kiinnittää huomiota mm. teksteissä esiintyviin sanoihin ja lauserakenteisiin. Jokin yksittäinen samankaltaisuus ei vielä merkitse mitään, mutta jos käy ilmi, että teksteissä on kautta linjan samatyyppisiä lauserakenteita tai vaikkapa tiettyjä, toistuvia sanoja, niiden painoarvo lisääntyy. Enkeli-Elisan tapauksessa eri henkilöiden kirjoittamiksi väitetyissä teksteissä oli huomattavia samankaltaisuuksia, joiden perustella Tiililä päätyi esittämään, että todennäköisesti tekstit on kirjoittanut yksi ja sama henkilö. Silfverberg ja Nikkanen saivat Tiililän analyysista tuen epäilylleen tarinan todenperäisyydestä.

Enkeli-Elisan tapaus on yksi esimerkki siitä, miten julkisuuteen luikahtanut tarina muuttuu todeksi. Miten sitten voisi arvioida tiedon luotettavuutta? Vaikeaa se onkin, ellei toisinaan lähes mahdotonta. Silfverberg korostaakin journalistien vastuuta faktojen tarkistamisessa. Esimerkiksi juttuun haastatellun henkilön sanomisten paikkansapitävyys täytyy tarkistaa tai tuoda ilmi, ettei tietojen vahvistaminen onnistu. Internet on kuitenkin täynnä muiden kuin journalistien tuottamaa sisältöä, jolloin tulkinta jää lukijan vastuulle. Ainoita keinoja on oikeastaan etsiä tietoa monesta eri lähteestä ja vertailla löytynyttä informaatiota.

Tilaisuus keräsi paikalle mukavasti osallistujia kuuntelemaan alustuksia ja keskustelemaan aiheesta. Tiililä ja Silfverberg ovat molemmat taitavia ja innostavia puhujia, ja paikalle saapuneet olivat selvästi kiinnostuneita aiheesta. Tiedon luotettavuuden arviointi on entistä tärkeämpää saavutettavissa olevan tiedon määrän kasvaessa, ja monet suomen kielen opiskelijat tulevat valmistuttuaan työskentelemään tiedonvälitystehtävissä mm. opettajina, journalisteina ja viestinnän tehtävissä. Näin ollen he joutuvat pohtimaan omassa työssään juuri näitä tiedon luotettavuuteen liittyviä kysymyksiä.