Torstaina 29.10. järjestettiin Helsingin yliopistolla Koe kampus! -tapahtuma, jossa lukiolaiset ja muut yliopisto-opinnoista kiinnostuneet saivat mahdollisuuden tutustua yliopistoon.
Norsu-laitos oli mukana tapahtumassa monipuolisella ohjelmalla. Tapahtumassa muun muassa kuultiin miniluentoja suomensukuisista kielistä, kokkailtiin virtuaalista kalakeittoa kielikeittiössä ja tutustuttiin Norsun oppiaineisiin Metsätalon ala-aulan humanistitorilla.
Torstaina 29.10.2015 klo 10–15 järjestetään Helsingin yliopistossa, Aalto-yliopistossa ja Taideyliopistossa Koe kampus! -tapahtuma, jossa lukiolaiset ja muut yliopisto-opinnoista kiinnostuneet saavat mahdollisuuden tutustua pääkaupunkiseudun yliopistoihin.
Norsulaiset ovat menossa mukana, ja meitä voi tavata Koe Kampuksella luennoilla, työpajoissa ja Humanistitorilla. Alla Norsun menovinkit torstaille:
13-14 Miniluentoja suomensukuisista kielistä
Metsätalo, sali 6, 3. krs. Fabianinkatu 37/Unioninkatu 40
klo 13.00 Mistä sanat tulevat ja miten niiden alkuperää tutkitaan. Professori Ulla-Maija Forsberg
klo 13.20 Eesti: nii kaugel ja siiski nii lähedal – Mitä kaikkea kiinnostavaa on Virossa? Professori Birute Klaas-Lang, yliopistonlehtorit Sirje Olesk ja Kristiina Praakli.
klo 13.40 Magyarország és a magyar nyelv – Unkari ja unkari. Yliopistonlehtori Magdolna Kovács ja yliopistonopettaja Ildikó Vecsernyés.
14-15 Kielikeittiö -työpaja
Metsätalo, sali 30, 5. krs. Fabianinkatu 37/Unioninkatu 40
Kiinnostaisiko oppia italiaa kokkaamalla napolilaista pastareseptiä? Suomen kielen oppiaine on ollut mukana kehittämässä Digitaalista kielikeittiötä, jossa kieltä opitaan valmistamalla kyseisen maan ruokaa tietokoneen ohjeistuksen mukaan. Tule katsomaan ja kokeilemaan miten kielikeittiö toimii!
13-15 Humanistitori
Metsätalo, ala-aula, Fabianinkatu 37/Unioninkatu 40
Tule tapaamaan humanistisen tiedekunnan eri oppiaineiden opiskelijoita ja henkilökuntaa!
Koe Kampuksen koko ohjelman näet täältä.
Teksti ja kuvat Eeva-Liisa Nyqvist.
Kirjailija Siri Pettersen vieraili Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitoksella maanantai-iltapäivänä 21.9. kertomassa vastikään suomeksi ilmestyneestä esikoisromaanistaan Odinsbarn (suom. Odininlapsi, Jalava-kustannus 2014, suom. Eeva-Liisa Nyqvist), joka samalla on Korpinkehät-trilogian ensimmäinen osa.
Teos on saavuttanut huikean menestyksen: se on voittanut vuoden parhaalle fantasiaromaanille jaettavan Fabelprisetin ja on kautta aikojen ensimmäinen fantasiaromaani, joka on päässyt ehdolle Norske bokhandlerforeningenin palkinnon saajaksi. Kirja on ollut myös ehdolla Kulturdepartementets debutantprisin ja Bokblogger-palkintojen saajaksi. Juuri ennen Suomen-vierailua Sirille myönnettiin Bokhandelens barn- og ungdomsbok-stipendi, jonka perusteluissa Sirin todetaan olevan niin lahjakas, että stipendillä halutaan taata hänen kirjailijatoimintansa jatkuminen. Odininlapsen oikeudet on tällä hetkellä myyty Ruotsin, Tanskan ja Suomen lisäksi Puolaan ja Tšekin tasavaltaan. Kirjan maailmanvalloitus alkoi kuitenkin niinkin eksoottisesta paikasta kuin Brasiliasta, jossa norjalainen metallimusiikki on suosittua.
Kirjan kirjoittaminen vei yhteensä kymmenen vuotta, mutta sen suosio norjalaisten lukijoiden keskuudessa on ollut niin valtaisa, että se on sanottu luoneen norjalaiselle kirjallisuudelle aivan uudenlaista fanikulttuuria: innokkaimmat fanit pukeutuvat kirjan cosplayhahmoiksi, nimeävät lemmikkejään kirjan hahmojen mukaan ja koristelevat leivonnaisiaan Korpinkehät-trilogian tyylitellyllä korppilogolla – sama logo on jo nähty tavanomaisen irvistyksen tilalla myös halloween-kauden kurpitsalyhdyissä. Kiihkeimmät fanit ottaneet myös kirjasarjan logon mukaisia tatuointeja, ja notkeimmat taipuvat logoa muistuttavan jooga-asanan – johon tosin tarvitaan kaksi joogaajaa kerrallaan. Myös Sirin itsensä suuresti arvostama, itsekin kulttimainetta nauttiva Nemi-sarjakuva on käsitellyt romaania jo kaksi kertaa.
Hersyvän hyväntuulinen Siri alusti esityksensä kertomalla oman tulkintansa siitä, miksi fantasia on nykyään niin suosittua. Hän havainnollisti maailman muuttumista näyttämällä katkelman omille teinivuosilleen tyypillisestä tv-sarjasta 80-luvulla: meno oli ennen kaikkea humoristista, eikä edes pyrkinyt luotaamaan aikansa kipupisteitä. Nykyhetkeen tultaessa ihmiskunnan heikkoudet samoin kuin se, ettei tekninen kehitys aina johda positiivisiin lopputuloksiin, on kuitenkin käynyt harvinaisen selväksi. Nykyään nuorisokin on tietoinen eeppisen kokoluokan ongelmista ja siitä, että maailma kaipaa pelastajaa. Ihmisen potentiaalia luotaava ja sankareita tarjoava fantasiakirjallisuus on siksi alkanut tarjota lukijoilleen toivoa ja päässyt näin osaksi valtavirtaa. Toisinaan kaoottiselta vaikuttavassa maailmassa on lohdullista lukea tarinoita, joissa yksilö saa aikaan jotakin merkittävää.
Näistä fantasiaan olennaisesti liittyvistä seikoista huolimatta Siri itse on kirjoittanut romaanin, joka välttää joitain fantasialle ominaisia peruskuvioita. Päähenkilö ei ole ”valittu” eikä hänellä ole erityisiä kykyä – päinvastoin, häntä voisi luonnehtia syrjäytyneeksi nuoreksi naiseksi. Tarinan sankari on toki vahva ja rohkea, mutta painii valtavien moraalisten ongelmien kanssa, eikä hänen ammattivalintaansa juuri voi selitellä parhain päin. Tarinan konna puolestaan on ovela, vastuuton ja täysin itsekeskeinen, mutta taistelee pohjimmiltaan terveytensä puolesta. Myös kirjan nimi tuottaa yllätyksen: kirjan miljöö vaikuttaa hyvin muinaisnorjalaiselta, mutta minkäänlaista viikinkimytologiaa ei kirjassa esiinny.
Alustuksen jälkeen keskustelu kulki vapaasti yleisön ja Sirin välillä. Itse nuoruudessaan sarjakuvista ja lyhyistä tarinoista aloittaneena Siriä kiinnosti tietää, oliko paikalla itsekin kirjoittamista harrastavia. Myös kirjassa esiintyvistä nimistä syntyi keskustelua: Siri kertoi joidenkin nimien syntyneen jo ennen tarina, kun taas toisten tietoiseen mieleen pulpahtaminen tapahtui huomattavasti hitaammin. Yhteiseksi nimittäjäksi Siri mainitsee resonanssin: nimien täytyy kuulostaa hyvältä. Siksi ei olekaan sattumaa, että sekä päähenkilön, sankarin että konnan nimistä löytyy r. Myös Sirin oma, Pohjois-Norjan murre näyttelee kirjassa keskeistä osaa.
Text och bilder Helga Hilmisdóttir.
Sedan 2013 har Helsingfors universitet varit involverad i utarbetandet av den isländsk-skandinaviska ordboken Íslex. Ordboken är webbaserad och finns gratis tillgänglig för alla. Ordboken hittar du på webbadressen www.islex.is och den kan användas i smarttelefoner och på pekplattor.
Íslex är en flerspråkig ordbok där målspråken utgörs av danska, nynorska, norskt bokmål, svenska, färiska och snart även finska. Den isländska databasen består av 50 000 uppslagsord. Uppslagsorden representerar modern isländska men bland orden kan också hittas några vanliga arkaismer, poetiska uttryck och terminologi. Bild 1 visar hur ett enkelt uppslagsord ser ut i Íslex.
För varje uppslagsord finns det en ljudfil där användaren kan höra ordet uttalat (klicka på framburður) och det finns länkar till den isländska böjningsdatabasen Beyging íslensks nútímamáls (klicka på beyging).
Förutom vanliga uppslagsord innehåller Íslex omkring 10 000 fasta och halvfasta fraser och 32 000 exempel. För studenter i finska och nordiska språk som vill jämföra fasta fraser kan ordboken vara en bra resurs.
Arbetet med den finska översättningen har gått snabbt. Förhoppningsvis finns den finska versionen på nätet redan våren 2017.
Ibland när man sitter på föreläsning önskar man att man kunde tala lite friare med föreläsaren. Man kanske har en fråga som är oviktig, rentav löjlig. Framför hela klassen ids man inte fråga, och tröskeln kan vara hög att knacka på hos personalen under kontorstid. Formell undervisning är formell.
På Nordica (samlingsnamnet för ämnena nordisk litteratur, nordiska språk och svensk översättning) har vi hittat på ett sätt att lätta på stämningen. Den första fredagen varje månad samlas vi på en pub nära Forsthuset för att dricka en öl och umgås. Evenemanget är väldigt löst organiserat: man dyker upp kl. 16 eller senare, stannar så länge man känner för det, och drar sedan vidare. Både studenter och personal är varmt välkomna.
Barens sköna fredagsstämning gör det lättare att tala fritt. Ofta blir det “business”: frågor om det egna ämnet eller studierna. Men lika ofta talar man om dittan och dattan, studenter, doktorander och föreläsare i en salig blandning. Man kan dessutom spela spel eller äta en bit mat. Deltagarantalet varierar kraftigt, men evenemanget har speciellt i år varit väldigt populärt.
Fredagsölen är en tradition som jag rekommenderar varmt för alla ämnen. Man kommer lite närmare sina studiekompisar, sina föreläsare, sina professorer och de annars ganska osynliga doktoranderna. Och om man inte lyckas med det, får man i alla fall ett glas god öl!
Text: Ville Lindholm
Välkommen till nästa Fredagsöl 10.4. fr.o.m. kl 16 på Thirsty Scholar (Fabiansgatan 37)!
