Helsingin yliopisto
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on käyttänyt julkisuudessa useitakin talouspoliittisia puheenvuoroja. Pari viikkoa sitten hän arvosteli neljää viimeistä hallitusta (Vanhanen II, Kiviniemi, Katainen ja Stubb) mielikuvapolitiikasta. Yksi kritiikin kohteista, vuosina 2003−2010 pääministerinä toiminut ja politiikkaan paluuta tekevä Matti Vanhanen vastasi kritiikkiin ja esitti, että Sauli Niinistön yli seitsenvuotinen valtiovarainministerikausi (1996−2003) käytäisiin läpi. Jos tällainen arvio tehtäisiin, valtionvelka olisi epäilemättä yksi mielenkiinnon kohteista. Seuraavassa joitakin pikalaskelmia aiheesta. Jatka lukemista ”Onko valtiovarainministerin värillä väliä?”
Tyhmännäköisestä karamellipaperista
Eurostat julkisti viime viikon torstaina syyskuun alustavat inflaatioluvut. Ne kertovat, että euroalueen kuluttajahinnat kohosivat vuoden takaisesta keskimäärin 0,3 %. Hintataso alentui viidessä euromaassa: Espanjassa, Italiassa, Kreikassa, Sloveniassa ja Slovakiassa. Lisäksi inflaatio oli nollassa Kyproksella ja Portugalissa.
Euroopan keskuspankille (EKP) säädetty päätehtävä on hintatason vakauden ylläpitäminen euroalueella. Tarkemmin sanoen tehtävä on määritelty seuraavasti: ”EKP:n neuvosto pyrkii pitämään inflaatiovauhdin hieman alle 2 prosentissa keskipitkällä aikavälillä.” On tietenkin tulkinnanvaraista, kuinka paljon ”hieman” on, mutta ei sitä sentään kokonaiseen prosenttiyksikköön voi venyttää. EKP on siis epäonnistunut päätehtävässään viimeisen vuoden aikana, kuten alla oleva kuvio kertoo.
Osoittajaa pienemmäksi vai nimittäjää suuremmaksi?
Julkinen sektori on paisunut kohtuuttoman suureksi. Sen koko on ylittänyt kansantalouden kantokyvyn. Suomen valtio on velkaantunut liikaa.
Tällaisista mielipiteistä ei tunnu olevan pulaa, ja niitä perustellaan vaikkapa kohonneella velkasuhteella. Sen nousu on kuitenkin seurausta finanssikriisin jälkeisestä taantumasta, eikä Suomen velkasuhde ole eurooppalaisittain korkea. Nämä seikat toin esiin Helsingin Sanomien mielipidesivuilla. Jatka lukemista ”Osoittajaa pienemmäksi vai nimittäjää suuremmaksi?”
Kahdeksan A:n ja yhden plussan maa
Luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’s laski viime perjantaina (10.10.) Suomen valtion luottoluokituksen parhaalta AAA-tasolta seuraavalle eli tasolle AA+. Tämän välitön vaikutus Suomen valtionlainojen korkoihin näyttää jäävän vähäiseksi. Suomen valtion kymmenvuotisten joukkovelkakirjojen korko oli tänään 1,03 prosenttia. Se on mitättömät kaksi prosenttiyksikön sadasosaa perjantaisen (1,01 %) yläpuolella. Viime kuukausien aikana on nähty suurempiakin päivittäisiä vaihteluja, joten maamme valtiontaloutta ei yhden A:n menetys hetkauta. Jatka lukemista ”Kahdeksan A:n ja yhden plussan maa”