Helsingin yliopisto
Avoimen julkaisemisen kansalliseen strategialuonnokseen on kirjattu periaatteita ja tavoitteita avoimen julkaisemisen hinnasta, maksujen läpinäkyvyydestä, avoimen julkaisemisen arvioimisesta ja avointen julkaisukanavien tukemisesta. Tavoitteena on, että kaikki kotimaiset tieteelliset julkaisut ovat avoimesti saatavilla vuoteen 2022 mennessä.
Avoimen julkaisemisen kansallisen strategian luonnosversio avattiin kommentoitavaksi tammikuun lopussa. Strategialuonnos on kommentoitavana Avointiede.fi-sivulla tiistaihin 26. helmikuuta asti.
Tässä blogipostauksessa tiivistämme – jo ennestäänkin kompaktin – strategialuonnoksen ydinkohdat.
Päämääränä sataprosenttinen avoimuus
Strategian päämäärä kerrotaan ensiriveillä: ”Kaikki uudet tieteelliset julkaisut tulevat välittömästi avoimiksi julkaisuhetkellä.” Avoimuus on määritelty niin, että varsinaisten avointen julkaisukanavien rinnalla myös rinnakkaisjulkaiseminen ilman embargoa sallitaan (ks. käsitteistä tarkemmin OA-oppaasta). Tieteelliset julkaisut rajataan strategiassa tutkimusartikkeleihin ja konferenssijulkaisuihin.
Miten päämäärä saavutetaan? Siten, että suomalainen tiedeyhteisö sitoutuu avoimuutta edistäviin periaatteisiin ja aikataulutettuihin tavoitteisiin – nämä esitetään strategialuonnoksessa. Lisäksi tarvitaan toimenpiteitä, ja toimenpidesuunnitelma laaditaan strategian pohjalta tämän vuoden aikana.
Neljä strategista periaatetta
Strategialuonnoksessa suomalaisen tiedeyhteisön odotetaan sitoutuvan seuraaviin strategisiin periaatteisiin:
1. Avoimen julkaisemisen hinta
”Avoimeen julkaisemiseen siirtyminen ei pysyvästi kasvata julkaisujen saatavuuden kokonaiskustannuksia. Kokonaiskustannukset saavat kasvaa vain, jos uudet ja uudentyyppiset julkaisukanavat tuottavat merkittävää lisäarvoa.”
Tätä voi verrata käynnissä oleviin FinELib-lehtineuvotteluihin, joissa pyritään edistämään avointa julkaisemista – ja sitä kautta kestävämpää julkaisukulttuuria – ilman lisäkustannuksia (ks. Helsingin yliopiston kirjaston tiedote). Tavoite on linjassa mm. Suomen yliopistojen rehtorineuvoston UNIFIn ja EU-komission linjausten kanssa (linkit vievät pdf-tiedostoihin).
2. Julkaisemisen hintatietojen avoimuus
”Tieteellisten julkaisukanavien ja julkaisujen kokonaishinnat ovat läpinäkyviä ja julkisia; tutkimusyhteisön toimijat jakavat hintatiedot toisilleen.”
Vaatimus avoimeen julkaisemiseen liittyvien maksujen läpinäkyvyydestä tuotiin esille myös eurooppalaisten tiederahoittajien Plan S -toimeenpanosuunnitelman luonnoksessa (ks. blogikirjoitus aiheesta). Avoimen tieteen aktiivien työn ansiosta Suomi kuuluu yleisesti ottaen edistyneimpien maiden joukkoon julkaisemisen hintatietojen keräämisessä (ks. hintatietoja 2016–2018).
3. Avointen julkaisujen laadun arviointi
”Tiedejulkaisemisen korkeita laatukriteereitä sovelletaan myös avoimiin julkaisuihin.”
Toisin sanoen, avoimille julkaisuille ei ole tulossa ohituskaistaa julkaisujen arvoa määriteltäessä – vastaavalla toimitaan esimerkiksi JUFOssa julkaisukanavia arvotettaessa. Toisaalta kysymys julkaisun (artikkelit, konferenssijulkaisut) ja julkaisukanavan (lehdet ym.) arvon määrittelystä pysyy jatkossakin jännitteisenä: arvioidaanko sisältöä astian perusteella vai vastuullisen tutkimuksen arvioinnin periaattein?
4. Avoin julkaiseminen tutkijan arvioinnissa
”Välittömän avoimuuden tavoitteiden saavuttaminen otetaan huomioon tutkijan arvioinnissa. Tutkimusyhteisö kannustaa tutkijoita avoimeen julkaisemiseen sekä tutkimustiedon saatavuuden edistämiseen esimerkiksi tiedeviestinnän keinoin.”
Avoimuustavoitteilla viitataan tässä strategisiin tavoitteisiin (ks. myöhemmin). Vaikka tiedejulkaisemista arvioidaan tieteellisin kriteerein, yksittäisen tutkijan arvioinnissa myös avoin julkaiseminen voi olla arviointikriteeri.
Neljä strategista tavoitetta
Strategialuonnoksessa esitetään periaatteiden lisäksi neljä strategista tavoitetta, joita tutkimusyhteisön odotetaan ryhtyvän ”vakavasti tavoittelemaan”:
1. Avoimeen julkaisemiseen siirtymisen aikataulu
”Viimeistään vuonna 2022 kaikki uudet tieteelliset julkaisut ovat välittömästi avoimia.”
Tätä kunnianhimoiselta kuulostavaa aikataulua voi verrata muun muassa Plan S:n ja EU:n (Horizon 2020) tavoitteisiin. Toissa vuonna kotimaisten artikkelijulkaisujen avoimuusprosentti oli 38.
2. Julkaisujen lisensointi
”Viimeistään vuonna 2022 100 %:lle uusista tieteellisistä julkaisuista määritellään avoimuuden takaava lisenssi, esimerkiksi CC-BY-lisenssi.”
Lisenssivaatimus vastaa muun muassa Helsingin yliopiston suositusta.
3. Avointen julkaisukanavien tukeminen
”Tutkimusorganisaatiot ja rahoittajat luovat yhteisen toimintamallin kehittämään uusia ja uudenlaisia avoimia julkaisukanavia ja tukemaan olemassa olevien muuntamista avoimiksi sekä niiden ylläpitämiselle kestävän avoimuuden ja saatavuuden takaamiseksi.”
Eri tieteenaloilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet avointen julkaisukanavien hyödyntämiseen, ja avointen julkaisukanavien tukeminen tuodaan esiin myös Plan S -suunnitelmassa. Julkaisuarkistot, kuten Helsingin yliopiston Helda, tarjoavat toki mahdollisuuden rinnakkaisjulkaisemiseen (green OA), jos avointa ensijulkaisupaikkaa (gold OA) ei ole. Rinnakkaisjulkaisemiseen liittyy kuitenkin yleensä embargo eli julkaisuviive.
4. Suomessa julkaistujen avointen julkaisujen rahoittaminen
”Tutkimusyhteisö luo yhteisrahoitteisen julkaisumallin, joka mahdollistaa Suomessa julkaistavien tieteellisten artikkelien välittömän avoimuuden.”
Tutkimusyhteisö tarkoittaa tässä laajasti kaikkia tutkimuksen toimijoita (tutkimusorganisaatiot, rahoittajat, kirjastot jne.). Julkaisumallin määrittely on vielä kesken. Tavoitteena on kuitenkin jonkinlainen keskitetty ratkaisu kotimaisten avointen julkaisukanavien tukemiseksi (ks. esim. Kotilava-hanke).
Strategian perustana kansalliset ja kansainväliset linjaukset
Avoimen julkaisemisen kansallisen strategian on määrä edustaa tutkimusyhteisön ”yhteistä näkemystä tieteellisen julkaisemisen avoimuuden tavoiteltavasta suunnasta”. Tämän vuoksi on tärkeää, että tutkijoiden ääni kuuluu lopullisessa strategiassa.
Strategialuonnos ei ole syntynyt tyhjästä. Luonnosesitys on laadittu Avoimen tieteen kansallisen strategiaryhmän ja avoimen julkaisemisen asiantuntijaryhmän yhteistyönä. Suomen yliopistojen rehtorineuvoston UNIFIn linjauksiin vedotaan useassa kohdassa. Strategialuonnos noudattaa myös kansainvälisiä linjauksia, joista keskeisiä ovat:
- Open Sciencen Policy Platformin suositukset (pdf),
- DORA-julistus,
- Kilpailukykyneuvoston vuoden 2016 päätös julkaisujen avoimuudesta vuonna 2020 (pdf),
- OA2020-aloite,
- Euroopan komission avoimen saatavuuden tavoitteet,
- tutkimusrahoittajien PlanS.
Strategian ei odoteta yksin muuttavan asioita. Luonnoksessa tuodaan esiin tutkimusrahoittajien, kustantajien ja meritoitumisen kulttuurin vaikutus avoimuuden toteutumiseen:
”Avoimuuden kehittyminen on myös tiukasti linkittynyt tutkimuksen laajempaan murrokseen, jossa muuttuvat rahoituksen rakenteet, julkaisutoimijoiden roolit ja tutkijoiden meritoitumisen tavat. Avoimen julkaisemisen strategiset periaatteet ja tavoitteet tulee siten sitoa tähän laajempaan tutkimustyön murrokseen. Tavoitteiden saavuttaminen on realistista vain monien tutkimusyhteisöön liittyvien rakenteiden muuttuessa samanaikaisesti.”