Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston Mildred-hankkeen tavoitteena oli tarjota tutkijoille korkeatasoinen tutkimusdatainfrastruktuuri ja edistää avointa tiedettä. Mitä saatiin aikaan ja mitä opittiin? Hankkeen osaprojektien vetäjät kertovat.
(This post is also available in English in the Project Mildred blog.)
Helsingin yliopisto päätti rehtorin johdolla käynnistää syksyllä 2015 hankkeen, jonka tarkoitus oli päivittää yliopiston tutkimusdatainfrastruktuuri. Project Mildred -hanke käynnistyi keväällä 2016 ja jatkui kevääseen 2018.
Hankkeen tavoitteena oli tarjota tutkijoille korkeatasoinen tutkimusdatainfrastruktuuri ja edistää avointa tiedettä ja datan jakamista yliopistolla. Hanke oli osa Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikan toteuttamisen kokonaisuutta.
Hankkeen toteuttamisesta vastasivat tutkimuksen toimiala, Helsingin yliopiston kirjasto ja Tietotekniikkakeskus. Hanke koostui viidestä osaprojektista. Infrastruktuurin rakentaminen sisälsi tutkimusdatan säilytys-, tallennus- ja avaamisratkaisut sekä neuvontapalvelut.
Think Open -blogi on yksi Mildred-hankkeesta syntyneistä aikaansaannoksista: blogi syntyi, kun Mildred-hanke tiedotuskanavineen päättyi mutta tarve tutkimusdatapalveluista ja avoimesta tieteestä tiedottamiseen jatkui vähintäänkin entisellään. Tässä blogipostauksessa hankkeen osaprojektien vetäjät kertovat, mitä muuta Mildredissä saatiin aikaan, mitä hyötyä hankkeesta oli ja mitä siitä opittiin.
M1: Datapalveluiden valintaa ohjaava wizard onnistui
M1-osaprojektin tavoitteena oli tehdä tutkimuksen datapalveluiden hankinnasta tutkijalle helpompaa digitaalisten ratkaisujen avulla. M1 tuotti palvelukanavan, jonka avulla voi löytää tutkimusdatan palveluita. Palvelukanavaa on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa. Projektin omistaja oli Eeva Nyrövaara (tutkimuksen toimiala) ja projektipäällikkönä oli Aija Kaitera (kirjasto).
”Alkuperäisenä ideana oli toteuttaa palvelujen hankinnan digitalisaatio, jossa tutkija sähköisellä prosessilla ottaa käyttöön datapalveluita. Tähän ei kuitenkaan projektin aikataulussa ollut riittävää infrastruktuuria. Datasupport-palvelukanavan toteutuksessa opimme kuitenkin, mikä on yliopiston datapalvelutarjooma, miten yhdistämme Helsingin yliopiston eri datapalvelut yhteen käyttöliittymään ja miten opastamme tutkijoita palveluiden valinnassa. Erityisesti palveluvalintaa ohjaavaa wizardia on pidetty onnistuneena toiminnallisuutena ja sitä onkin jo kopioitu toiseen palvelukanavaan. Opimme myös, että kanavan sisältöjen ylläpito jatkuvasti muuttuvassa ja monitahoisessa toimintaympäristössä on haastavaa. Palvelun omistajuus on hiljattain siirretty Helsingin yliopiston kirjastolle”, Kaitera kertoo.
M2 ja M4: Tallennuspalvelut käyttöön tänä vuonna
M2-osaprojektin tavoitteena oli ottaa käyttöön tutkimusdatan säilytyspalvelu. M2:ssa pilotoitiin EUDAT-palveluita ja konseptoitiin Helsingin yliopiston omaan infrastruktuuriin toteutettavaa datapalvelua.
M4-osaprojektin tavoitteena oli ottaa käyttöön tallennusjärjestelmäinfrastruktuuri ja varmuuskopiointi. M4 määritteli ja hankki infrastruktuurin vaatimat laitteistot ja järjestelmät sekä valmistautui niiden käyttöönottoon. M2- ja M4-projektien omistaja oli Minna Harjuniemi (Tietotekniikkakeskus) ja projektipäällikkönä oli Ville Tenhunen (Tietotekniikkakeskus).
”Mildred-hankkeessa luotiin pohja ja hankittiin infrastruktuurit, joilla voidaan ottaa käyttöön tutkimusdatan tallentamiseen, jakamiseen ja julkaisemiseen liittyvät palvelut. Hyöty syntyy siis siitä, että hankkeen seurauksena datan tallentamiseen voidaan tarjota tutkijoille kustannustehokasta tallennustilaa ja tallentamiseen liittyvät peruspalvelut. Palvelut otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2019 aikana”, Tenhunen kertoo.
M3: Metadata on avainroolissa datan julkaisupalveluissa
M3-osaprojektin tavoitteena oli toteuttaa tutkimusdatan julkaisu- ja metadatapalvelu. M3 keskittyi päivittämään Think Open -sivustoa (nykyisin Avoin tiede -sivu) ja integroimaan Helsingin yliopiston tutkimusaineistojen metadataa julkisesti käytettävissä olevista valmiista metadatarepositoreista (ks. ATTX-projekti). Projektin omistaja oli Pälvi Kaiponen (kirjasto) ja projektipäällikkönä oli Pauli Assinen (kirjasto).
”Vaikka suunniteltua tavoitetta Think Open -sivuston uusimisesta ei saavutettu, niin M3 osaprojektin hyötyjä olivat (1) tutkijoiden ja tutkimuksen tukipalveluiden eri tahojen (stakeholders) vuorovaikutus käyttötapausten ja palvelukonseptin käsittelyssä, (2) käyttötapaus- ja palvelukonseptin kuvausten hyödynnettävyys Helsingin yliopiston sisällä, kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä, ja (3) tutkimusaineistojen metatietojen heikon laadun vaikutus tutkimusdatan julkaisemisen palvelujen rakentamiseen”, Pauli Assinen kertoo.
M5: DMP-työkalu käyttöön, ohjetyötä kehitetään jatkuvasti
M5-osaprojektin tavoitteena oli ottaa käyttöön Tuuli-järjestelmä, ja aineistonhallinnan suunnitteluun tarkoitettu DMPTuuli-työkalu otettiin projektin aikana käyttöön Helsingin yliopistossa. Projektin omistaja oli Pälvi Kaiponen (kirjasto) ja projektipäällikkönä oli Mari Elisa Kuusniemi (kirjasto).
”M5 keskittyi ohjeiden kehittämiseen ja sen tuloksena saatiinkin ensimmäiset yliopiston toimijoiden yhdessä tekemät aineistonhallinnan suunnittelun ohjeet. Tämän työn pohjalta on ollut hyvä jatkaa, ja ohjeita onkin päivitetty jo kaksi kertaa Mildredin päätyttyä. Vuonna 2019 ohjetyöhön ovat osallistuneet useat Helsingin yliopiston Datatuen toimijat, kuten tietoturva, tutkimuksen juristit ja yliopiston arkisto. Ohjetyötä koordinoidaan kirjastosta. Myös sensitiivisen datanhallinnan ohjeet ovat jatkaneet kehitystä osana kansallista Tuuliprojektia”, Kuusniemi kertoo.
Työkalun toiminnallisuuksien sijasta olennaista on aineistonhallinnan suunnittelun vieminen osaksi hyvää tutkimustapaa. Tavoitteen saavuttamiseksi palveluita on kehitettävä jatkuvasti.
”Aineistonhallintasuunnitelman tärkeys ymmärretään jo melko laajasti, mutta silti suunnitelmaa ei aina muisteta pyytää ja vielä harvemmin se arvioidaan ja siitä saadaan palautetta. Datatuki tarjoaa aineistonhallintasuunnitelmien kommentointipalvelua. Toistaiseksi se on keskittynyt rahoitushakuihin liittyviin suunnitelmiin, mutta palvelua olisi ehkä syytä laajentaa yliopiston muuhun toimintaa, kuten tutkijakoululaisten aineistonhallintasuunnitelmien kommentointiin”, Kuusniemi mainitsee.
Yhteenveto ja jatkonäkymät
Mildred-hankkeen ja sen osaprojektien ohjausryhmän puheenjohtajana toimi professori Mikko Tolonen. Hänen mukaansa Mildred avasi näkymää yliopistossa tehtävään työhön.
”Mildred-hanke oli rohkea veto Helsingin yliopistolta lähteä kehittämään omaa tutkimusdatainfrastruktuuria. Hankkeessa opittiin erityisesti tarve pystyä tasapainottamaan oman organisaation infrastruktuuri, muilta toimijoilta löytyvät ratkaisut, avoimen tieteen mahdollisuudet sekä tulevaisuuden ratkaisujen reitin löytäminen. Henkilökohtaisesti suurin opetus hankkeessa oli että opin ymmärtämään, kuinka hyvää työtä Helsingin yliopistossa tehdään tutkimusinfrastruktuurin tukemista varten ja kuinka paljon lisäpanostuksia vaatii että pystymme säilyttämään kilpailukykymme myös tulevaisuudessa. Lisäksi ymmärsin paremmin, kuinka erinomaista tukea tarjotaan erilaisten tutkijalähtöisten hankkeiden kehittämiseen myös CSC:n (Tieteen tietotekniikan keskus) toimesta”, Tolonen kertoo.
Mildred-hankkeen aikana Helsingin yliopistossa käytiin yt-neuvottelut, ja hankkeen henkilöresurssit eivät olleet riittävät. Tämän vuoksi Mildred ei saavuttanut kaikkia sille asetettuja tavoitteita.
Hankkeen aikana onnistuttiin tuomaan tutkija-käyttäjät osaksi palvelusuunnittelua. Käyttäjäpalautteen pohjalta myös muutettiin projektien suuntaa. Mildred antoi kokemusta ja kehitysehdotuksia myös yliopiston organisaatioiden – tutkimuksen toimialan, tietotekniikkakeskuksen ja kirjaston – välisestä yhteistyöstä.
Tutkimusdatapalveluiden digitalisoimisesta on olemassa kokonaissuunnitelma: Helsingin yliopiston digitalisaatio-ohjelman tiekartta vuosille 2018–2020 ja visio vuodelle 2024 (2018, pdf-tiedosto). Digitiekartan toteuttaminen edellyttää kuitenkin tiekartassa ehdotettuja rahoituspäätöksiä. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota myös tukipalveluiden tunnettuuden lisäämiseen, lisähenkilöresursointiin ja osaamisen kehittämiseen. Palveluiden jatkuva kehittäminen on keskeistä eikä työtä voida jättää vain kehityshankkeiden varaan.
Mildred-projektin aikana istutettiin myös Mildredin nimikkobasilika. Katso videolta, millaisia vaiheita se on käynyt läpi: