Jalkautunut, avoin opetus ja yliopiston vaikuttavuus: Opiskelijat avoimen tiedon tuottajina yhteiskunnassa

Keskustelu tieteen avoimuudesta keskittyy tyypillisesti julkaisuihin ja tutkimusaineistoihin. Korkeakouluilla on myös toinen varsin tärkeä tehtävä: opetus. Yliopiston kursseilla opetellaan paitsi tietosisältöjä ja analyyttista ajattelua, myös valmistetaan opiskelijoita toimimaan yhteiskunnassa. Siksi myös opetuksen käytännöt liittyvät keskeisesti yliopistojen sekä kolmanteen tehtävään että tiedon avoimuuteen. Avoimuudesta ponnistava opetus voisi rakentua enemmän avoimelle, julkiselle tiedontuotannolle. Tällainen opetus kasvattaa kriittisesti ajattelevia, aktiivisesti viestiviä kansalaisia avoimempaan yhteiskuntaan.

Jatka lukemista ”Jalkautunut, avoin opetus ja yliopiston vaikuttavuus: Opiskelijat avoimen tiedon tuottajina yhteiskunnassa”

Miksi edistän avointa tiedettä? – kuusi vastausta kysymykseen

Avoimen tieteen edistäminen koetaan globaaliksi ja paikalliseksi asiaksi, joka liittyy tieteen tekemisen perusasioihin: metodologiaan, tiedon laatuun ja luotettavuuteen, yhteistyöhön – ja tieteen edistämiseen. Näin voisi tiivistää kahdeksan tutkijana, hallinnon puolella tai tukipalveluissa työskentelevän vastaukset Think Open -blogin pienimuotoiseen tiedusteluun, joka toteutettiin osana käynnissä olevaa Open Access -viikkoa (19.–25. lokakuuta 2020). Otsikon kysymystä voivat pohtia muutkin – vastaa Twitterissä aihetunnisteella #MiksiAvoinTiede tai #WhyOpenScience.

Jatka lukemista ”Miksi edistän avointa tiedettä? – kuusi vastausta kysymykseen”

”Oli tärkeää julkaista teos avoimesti, jotta se olisi mahdollisimman helposti kiinnostuneiden lukijoiden saatavilla”

Krister Talvisen keväällä julkaistu teos tutkimuksen vaikuttavuudesta ja rahoitushakemusten tekemisestä on löytänyt hyvin lukijansa: Added value -teosta on ladattu Helda Open Books -sivuilta jo yli 3300 kertaa. ”Olen melko varma, että ilman avointa julkaisemista ja Helda Open Booksia, teokseni näkyvyys ja hyödyntäminen olisi jäänyt vaatimattomaksi.” Talvisen haastattelu on osa Helda Open Books -teosten vaiheita esittelevää kirjoitussarjaa.

Jatka lukemista ””Oli tärkeää julkaista teos avoimesti, jotta se olisi mahdollisimman helposti kiinnostuneiden lukijoiden saatavilla””

Askelta pidemmälle: avoin tiede ja tiedeviestintä

Avoimuus ei ole vain avaamista ja läpinäkyvyyttä, vaan todellinen vaikuttavuus vaatii myös aktiivista ja suunnitelmallista viestintää, jotta tutkimustieto päätyy oikeiden tahojen luettavaksi. Ilman aktiivista viestintää avoin tiede on kuin vanha vitsi viraston avoimuudesta: laitetaan pdf-dokumentit sinne jonnekin saataville, jos joku vaikka sattuisi niitä tarvitsemaan. Aidosti avoin tiede on osallistuvaa, vuorovaikutteista ja aktiivisesti viestivää — vain siten tutkimustieto saadaan oikeasti käyttöön.

Jatka lukemista ”Askelta pidemmälle: avoin tiede ja tiedeviestintä”

Avoimuus on tieteen ydinasioita – haastattelussa Simo Kyllönen

Think Open -blogille perustettiin keväällä uusi toimitusneuvosto, jonka tehtävänä on vahvistaa blogin yhteyttä Helsingin yliopiston tutkijakenttään. Vuosi sitten tutkimusetiikan ja avoimen tieteen yliopistonlehtorina aloittanut Simo Kyllönen liittyi myös toimitusneuvoston vahvuuteen. Hän pitää tärkeänä, että avointa tiedettä käsitellään konkreettisten tutkijapalveluiden ja ajankohtaisuutisoinnin lisäksi myös laajemmassa, yhteiskunta- ja tieteenfilosofisessa perspektiivissä. Simo Kyllösen haastattelu aloittaa toimitusneuvoston esittelyn blogissa.

Jatka lukemista ”Avoimuus on tieteen ydinasioita – haastattelussa Simo Kyllönen”