Helsingin yliopisto
Miltä tieteellisen tiedon avoimuus näyttää tutkimustietoa työkseen käyttävän silmin? Tietokirjailija ja toimittaja Juha Kauppinen on kirjoissaan ja artikkeleissaan hyödyntänyt ekologian alan tutkimusjulkaisuja, ja avoimesti saatavilla olevan tiedon etsinnässä monenlaiset lähteet ovat tarpeen. Työnsä kautta Kauppiselle on muodostunut myös näkemys, miten tieteellinen tieto ”suotuu” yhteiskuntaan.
Ilmastotietoisuuden levittäjät – ympäristötoimittaja Petja Pelli välittää tutkimustietoa lukijoille
”Totta kai ihannetapauksessa tutkimustietoon olisi toimittajilla vielä nykyistäkin avoimempi pääsy. Hyvin olennaista nopearytmisessä uutistyössä on se, kuinka helposti tutkimukset ovat haettavissa tietyillä avainsanoilla”, Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pelli kertoo. Tässä blogiartikkelissa Pelli kertoo kokemuksiaan tieteellisen tutkimustiedon saatavuudesta ja vaikuttavimmista tavoista tehdä tieteen tuloksia tunnetuksi kansalaisten keskuudessa. Myös tutkimusorganisaatioille on tarjolla mediavinkkejä.
Mikä on kansalaistieteen valuutta? Pohdintaa kansalaisten roolista tieteellisessä tutkimuksessa
”Tärkeintä on selvittää ensin itselleen, minkä tyyppistä kansalaistiedehanketta on suunnittelemassa, mitä kansalaistieteellä tavoitellaan ja mitä sen toteuttaminen edellyttää”, tutkija Minna Santaoja toteaa. Omassa tutkimuksessaan luontoharrastusta, luontotietokäytäntöjä ja kansalaistiedettä tarkastellut Santaoja nostaa blogiartikkelissa esiin kansalaisten monenlaiset, toisinaan jännitteisetkin, motiivit ja tavoitteet heidän osallistuessaan tieteelliseen tutkimukseen. Artikkeli tarjoaa ajankohtaisen katsauksen kansalaistieteen keskeisiin teemoihin niin kansalaisten osallistumisen kuin tieteellisen tutkimuksen toteutuksen ja sen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Kansalaistieteen näkökulma on esillä myös Avoimen tieteen iltapäivässä Tiedekulmassa 24.10.2022 klo 13–15.
Jalkautunut, avoin opetus ja yliopiston vaikuttavuus: Opiskelijat avoimen tiedon tuottajina yhteiskunnassa
Keskustelu tieteen avoimuudesta keskittyy tyypillisesti julkaisuihin ja tutkimusaineistoihin. Korkeakouluilla on myös toinen varsin tärkeä tehtävä: opetus. Yliopiston kursseilla opetellaan paitsi tietosisältöjä ja analyyttista ajattelua, myös valmistetaan opiskelijoita toimimaan yhteiskunnassa. Siksi myös opetuksen käytännöt liittyvät keskeisesti yliopistojen sekä kolmanteen tehtävään että tiedon avoimuuteen. Avoimuudesta ponnistava opetus voisi rakentua enemmän avoimelle, julkiselle tiedontuotannolle. Tällainen opetus kasvattaa kriittisesti ajattelevia, aktiivisesti viestiviä kansalaisia avoimempaan yhteiskuntaan.
Miksi edistän avointa tiedettä? – kuusi vastausta kysymykseen
Avoimen tieteen edistäminen koetaan globaaliksi ja paikalliseksi asiaksi, joka liittyy tieteen tekemisen perusasioihin: metodologiaan, tiedon laatuun ja luotettavuuteen, yhteistyöhön – ja tieteen edistämiseen. Näin voisi tiivistää kahdeksan tutkijana, hallinnon puolella tai tukipalveluissa työskentelevän vastaukset Think Open -blogin pienimuotoiseen tiedusteluun, joka toteutettiin osana käynnissä olevaa Open Access -viikkoa (19.–25. lokakuuta 2020). Otsikon kysymystä voivat pohtia muutkin – vastaa Twitterissä aihetunnisteella #MiksiAvoinTiede tai #WhyOpenScience.
Jatka lukemista ”Miksi edistän avointa tiedettä? – kuusi vastausta kysymykseen”
”Oli tärkeää julkaista teos avoimesti, jotta se olisi mahdollisimman helposti kiinnostuneiden lukijoiden saatavilla”
Krister Talvisen keväällä julkaistu teos tutkimuksen vaikuttavuudesta ja rahoitushakemusten tekemisestä on löytänyt hyvin lukijansa: Added value -teosta on ladattu Helda Open Books -sivuilta jo yli 3300 kertaa. ”Olen melko varma, että ilman avointa julkaisemista ja Helda Open Booksia, teokseni näkyvyys ja hyödyntäminen olisi jäänyt vaatimattomaksi.” Talvisen haastattelu on osa Helda Open Books -teosten vaiheita esittelevää kirjoitussarjaa.