Painettuja sanomalehtiä lukee yhä 83 % suomalaisista

Tuore Kansallinen mediatutkimus kertoo, että painettu sanomalehti pitää yhä pintansa:

83 % suomalaisista lukee lehtensä printtilehdestä, 54 % tietokoneelta, 41 % matkapuhelimesta ja 26 % tabletilla. Painetun lehden lukeminen ja tietokoneella lehden lukeminen vähenevät. Sen sijaan lehden lukeminen sekä tabletilla että matkapuhelimella lisääntyvät.

15–24-vuotiaiden keskuudessa lehden lukeminen matkapuhelimella on jo suositumpaa kuin painetun lehden lukeminen. Voimakkaasti kasvanut tableteilla lehden lukemista suosivat etenkin 35–39-vuotiaat.

Painettujen sanomalehtien lukijamäärät putosivat lähes kautta linjan: poikkeuksina mm. Maaseudun Tulevaisuus, Etelä-Suomen Sanomat, Kauppalehti ja Savon Sanomat lisäsivät lukijoitaan.

Lukijamääriltään suurimmat sanomalehdet ovat Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Iltalehti, Maaseudun Tulevaisuus, Aamulehti, Turun Sanomat, Kauppalehti, Kaleva, Keskisuomalainen ja Savon Sanomat.

Lehtien kokonaistavoittavuutta laskettaessa ovat mukana myös lehden digitaalisia versioita käyttävät lukijat. Näin laskettuna lehtien kokonaistavoittavuus on moninkertainen verrattuna painetun lehden lukijoihin. Ilta-Sanomat tavoittaa yli 2,4 miljoonaa, Iltalehti yli 2,1 miljoonaa ja Helsingin Sanomat lähes 2 miljoonaa lukijaa.

Nutturat löystymässä

Outi Vuorenrinne kirjoitti ”verettömän vallankumouksen käsikirjan”. Vaikka kirjastojen tehtävämäärittely muuttui, kirjastolainsäädäntö pysyi ennallaan.

YTM Outi Vuorenrinne, 60, Tampere väitteli tohtoriksi Kirjavalinnan liberalisoitumisesta Suomen yleisissä kirjastoissa 1960- ja 1970-luvuilla. Tieteenala informaatiotutkimus ja interaktiivinen media.Väitöskirja tarkastettiin 12.6.2015. Vastaväittäjänä oli ylikirjastonhoitaja, professori Kai Ekholm Kansalliskirjastosta.

Mitä tutkit? Tutkin kirjavalinnan vapautumista Suomen yleisissä kirjastoissa 1960–1970 -luvuilla. Tämä muutos oli yhteydessä esimerkiksi eri yhteiskuntaluokkien tasavertaistumiseen ja -arvoistumiseen. Hyödynsin arkistolähteitä, Kirjastolehden kirjoituksia ja henkilökuntalehtiä.

Mitä tuloksia sait? Kirjavalinta muuttui sivistyslaitoskirjaston työmuodosta palvelulaitoskirjaston palveluksi, ja kirjavalinta laajentui aineistonvalinnaksi. Myös viihdekirjallisuus hyväksyttiin kirjastojen kokoelmiin. Tutkimustuloksissa yllätti aktiivisuus ja määrätietoisuus, jolla palvelulaitoskirjastoa rakennettiin osana 1960-luvun hyvinvointivaltiokehitystä.

Mikä oli parasta tutkimuksen teossa?  Miten aihe tempaisi mukaansa ja miten värikkäänä, mutta ehjänä 1960–1970-lukujen ajan henki välittyi lähdeaineistosta. Ennen kaikkea vaikutuksen teki pioneerityö, jolla kirjastonhoitajakunta rakensi palvelulaitoskirjastoa. Tunsin saavani tehdä kunniaa ammattikunnalleni.

Mikä oli hankalinta? Ryhtyä 30 vuoden kirjastonhoitajauran jälkeen tutkijaksi ja uskoa itseensä.  Tästä syvä kiitos ohjaajani Ilkka Mäkisen kannustukselle ja luottamukselle.

Mitäs nyt? Taitaa tutkijan ura aueta eläkeläisellekin. Minua on pyydetty kirjoittamaan aihetta sivuava kirja ja muita artikkeleita.

Lähde: http://aikalainen.uta.fi/2015/09/01/kirjasto-sivistaa-ja-palvelee/

 

Aviisi-projektin uuden tekijän tervehdys

JuhaTervehdys arvoisa lukija! Olen Aviisi-projektin uusi tietojärjestelmäasiantuntija. Työni Kansalliskirjastossa alkoi elokuussa.

Aviisi-projektissa tehtäväni on kehittää digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun toiminnallisuutta siten, että tekijänoikeudenalainen materiaali olisi mahdollista saada nykyistä laajempaan käyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa muutoksia esimerkiksi käyttäjänhallintaan ja käyttöliittymään.

Kehitystyössä huomiodaan luonnollisesti myös palvelun käyttäjiltä tulleita toiveita.Odotan innolla työskentelyä mielyttävässä työyhteisössä monipuolisten haasteiden parissa.

Juha

Digitalisaatio sanomalehdissä

Kansainvälinen sanomalehtien maailmanjärjestö WAN-IFRA julkaisi kesäkuussa raportin kansainvälisistä sanomalehtimarkkinoista. Raportista voi havaita, että sanomalehtien tulorakenteet ovat muuttumassa digitaalisiksi – sekä mainostulot, että digitaalisten lehtien tuotot ja käyttö on kasvamassa, ja tätä verrataan mm. mobiiliapplikaatioiden käytön kasvukäyrään. Eri maiden tilastoista onkin nähtävissä, että sekä älypuhelin, että tablettikäyttö eri maissa onkin viime vuosina kasvanut:

Älypuhelimet ja tabletit uutiskäytössä

Lähde ”World Press Trends: Newspaper Revenues Shift To New Sources – WAN-IFRA.” 2015, s. 28.

Reutersin raportissa (Reuters Institute for Digital Journalism, 2015) Suomen osalta on havaittu, että 24% uutisten lukijoista käyttää älypuhelinta tai tablettia päätapanaan lukea verkossa olevia uutisia.

Lisäksi verkossa olevien uutisten maksukäyttö on vuoden 2014 osalta arvioitu Suomessa olevan 14%, joka antaa toisen sijan arvioinnissa mukana olleen kahdentoista maan vertailussa.  Tätä voikin selittää suomalaisten suuri luottamus sanomalehtiin tiedotusvälineenä (Sanomalehtien liiton tutkimus, 2015).

Online uutisista maksavien osuus

Lähde ”World Press Trends: Newspaper Revenues Shift To New Sources – WAN-IFRA.” 2015, s. 27.

Suomen osalta digitaalisuudesta ja mediamarkkinoiden tulevaisuuden suunnista saadaan varmaankin lisätietoa juuri käynnistyneen liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämästä selvitystyöstä  mediamarkkinoiden toimintaedellytyksistä.