Kansalliskirjaston Tietolinja-verkkolehden numero 2/2016 on nyt luettavissa osoitteessa
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016052913002
Numeron artikkeleissa Esa-Pekka Keskitalo kirjoittaa opinnäytteiden säilytyksestä, joka on sekä kirjastojen että arkistojen asia. Juha Hakala käy läpi MARC-formaatin korvaajaksi ajatellun BIBFRAME-formaatin nykytilaa ja pohtii sen tulevaisuutta.
Kansalliskirjaston Tietolinja-verkkolehden numero 1/2016 on nyt luettavissa seuraavassa osoitteessa:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201602105314
Numeron kaksi pääteemaa ovat tällä kertaa tieteen avoimuus ja infrastruktuurit sekä siirtyminen Vesasta Fintoon.
Elektra-palvelun käyttörajatun aineiston kuukausittaiset käyttöluvut ylsivät marraskuussa 2015 uuteen ennätykseen. Kotimaisten tieteellisten lehtien artikkeleita sisältävän palvelun artikkelilatausten kokonaismäärä oli 16.996. Edellinen ennätys (16.552 latausta) oli lokakuulta 2014. Continue reading
Kansalliskirjaston verkkolehti Tietolinja on täällä taas – numero 2/2015 löytyy osoitteesta
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015092113656
Lehden artikkeleissa Marja-Liisa Seppälä kirjoittaa kuvailun muutoksesta, Juha Hakala linkittämisestä ja pysyvistä tunnisteista, Anna-Sofia Ruth Julkaisufoorumin julkaisukanavatietokannasta ja Jyrki Ilva open access -julkaisemisen mittaamisesta.
Lisäksi lehdessä on mukana ennätysmäärä raportteja kesän konferensseista. Konferenssien kirjainlyhenteet – QQML, ELAG, OR, OAI, LIBER, IGELU – saattavat äkkiseltään vaikuttaa kryptisiltä, mutta konferenssit ovat kuitenkin korvaamaton väylä päästä kärryille siitä, mistä maailmalla tällä hetkellä keskustellaan. Raporteissa esille nousevia teemoja ovat mm. data-aineistot, avoin tiede ja avoin julkaiseminen.
Wall Street Journal julkaisi eilen mielenkiintoisen artikkelin, jossa ihmetellään tieteellisten julkaisujen alati kasvavia tekijämääriä:
Robert Lee Hotz: How Many Scientists Does It Take to Write a Paper? Apparently, Thousands. (Wall Street Journal, August 10, 2015)
Kuten Robert Lee Hotzin artikkelissa todetaan, etenkin tietyillä fysiikan aloilla on jo melko tavanomaista, että yksittäiselle julkaisulle saatetaan listata kymmeniä, satoja tai jopa tuhansia tekijöitä. Tai oikeammin “tekijöitä”, “kirjoittajista” nyt puhumattakaan. Kyse on tyypillisesti aloista, joilla huipputason tutkimuksen tekeminen edellyttää kallista teknistä infrastruktuuria ja laajaa kansainvälistä yhteistyötä. “Tekijyys” on näillä aloilla laajentunut tarkoittamaan kaikkia julkaisun (tyypillisesti artikkelin) taustalla olevaan tutkimustyöhön tavalla tai toisella osallistuneita henkilöitä, usein riippumatta siitä ovatko he osallistuneet varsinaisen tutkimuksen tuloksista raportoivan tekstin kirjoittamiseen. Joskus tekijyyteen saattaa riittää sekin, että tutkimuksessa on hyödynnetty tutkijan aiempaa tutkimusaineistoa.
Continue reading
Vuoden 2015 ensimmäinen Tietolinja-lehti on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201506029968.
Tämänkertainen numero käsittelee mm. kotimaisiin tieteellisiin lehtiin ja avoimeen tieteeseen liittyviä teemoja. Esittelyssä ovat mm. Artiva-hankkeen tulokset, Kansalliskirjaston uusi kotimaisten tieteellisten lehtien avoimuutta edistävä yhteishanke Tieteellisten seurain valtuuskunnan kanssa, tieteellisille lehdille tehdyn kyselyn tulokset ja Elektra-palvelyn nykyiset kuulumiset.
Lisäksi tarjolla on myös muuttotunnelmia ja muita ajankohtaisia uutisia sekä Kansalliskirjastosta että uuden Meiltä ja muualta -katsauksen osalta myös sen ulkopuolelta.
Osallistuin eilen opetus- ja kulttuuriministeriön Tieteiden talolla järjestämään työpajaan, jonka otsikko oli “Researcher identification and ORCID – national implementations”. Työpajassa kuultiin alustus paikalla olleilta ORCID:in edustajilta (Laurel Haak ja Josh Brown) sekä päivitystä Ison-Britannian (Verena Weigert, JISC), Tanskan (Mikael K. Elbæk, DTU) ja Ruotsin (Jonas Gilbert, Chalmers) tilanteisiin. Tilaisuus oli erittäin mielenkiintoinen. Continue reading
Kesäkuun toisella viikolla järjestetyn Open Repositories -konferenssin päättymisestä on yli kaksi kuukautta, joten nyt lienee korkea aika yrittää muistella edes lyhyesti kaikkea sitä mitä viiden konferenssipäivän aikana tapahtui.
… Open Repositories 2014 nimittäin. Tuoreimmat uutiset kertovat, että konferenssia voi tiistaista lähtien seurata myös etänä.
Silläkin uhalla, että blogimme profiloituu pelkäksi kesän Open Repositories -konferenssin markkinointikanavaksi, pieni tilannekatsaus siihen missä mennään.
Konferenssin alennettu rekisteröitymismaksu on voimassa vielä perjantaihin 9.5. eli huomisiltaan asti:
http://or2014.helsinki.fi/?page_id=454
Konferenssin ohjelma on julkaistu kokonaisuudessaan EPrints-, DSpace-, Fedora- ja Invenio-ohjelmistojen käyttäjäryhmiä myöten, ja se on lyhyesti sanottuna hieno: