IGeLU09 : URM – yhtenäiseen aineistojen hallintaan

URM – Uniform Resource Management – on seuraavan sukupolven kirjastojärjestelmä. Kuten nimestä voi päätellä, pyrkimys on tällä kertaa kohti systeemien suurempaa yhtenäisyyttä. On ehkä liioiteltua puhua monoliittisestä järjestelmästä, mutta suurempi kurinalaisuus lienee tähtäimessä. Ilmeisesti “standardit ja avoimet rajapinnat” eivät kenties ihan sellaisenaan riitäkään nivomaan kaikkia nykyisiä järjestelmiä yhteen. Mitä enemmän data virtaa, sitä helpommin sen on virrattava. Vaikka modulaarisuus epäilemättä on tullut jäädäkseen, modulien yhteensopivuutta täytyy vaalia entistä tarkemmin.

Yksi selkeästi yhtenäistämistä kaipaava asia on painettujen, lisensoitujen sekä itse hallittujen digitaalisten aineistojen hallinta, ne kun kaikki elävät nykyään hyvin tiukasti omaa elämäänsä. Tästä syntyy kaikenlaisia hankaluuksia, kun vaikkapa Fennicassa oleva (painettu) kirja digitoidaan ja pannaan saataville johonkin toiseen järjestelmään.

Toinen merkittävä visio URMissa on paikallisen toiminnan ja laajempien kontekstien yhdistyminen. Data voi olla omaa tai yhteistä; ja palvelut voivat olla itse ylläpidettyjä tai ulkoistettuja. Samoin yhteistoiminnalla on tärkeä rooli, niin yhteistoiminnalla asiakkaiden kesken, kirjastojen kesken kuin kirjastojen ja asiakkaiden välilläkin. Continue reading

Ranskan kansalliskirjasto Googlen kelkkaan

Uunituore uutinen kertoo, että Ranskan kansalliskirjasto eli Bibliothèque Nationale de France on päässyt Googlen kanssa sopimukseen kokoelmiensa digitoinnista.

Uutinen tuntuu äkkiseltään yllättävältä, sillä Ranska on ollut yksi aktiivisimmista Google-kriitikoista, ja muutama vuosi sitten saman kirjaston silloinen johtaja Jean-Noël Jeanneney kirjoitti jopa Google-kriittisen pamfletin, “Google and the Myth of Universal Knowledge”  (vapaasti saatavilla – kuinkas muuten – Google Booksin kautta), josta Riippumaton asiantuntija juuri muutama viikko sitten julkaisi ansiokkaan arvion. Jeanneney visioi Googlelle kilpailijaksi eurooppalaisten muistiorganisaatioiden yhteistä verkkopalvelua, joka on sittemmin toteutunutkin Europeana-nimisenä. Continue reading

E-vapaakappaleet: Suomi pärjää ihan kivasti

British Library julkaisee piakkoin tuloksia tekemästään elektronisia vapaakappaleita koskevasta kyselystä. Kyselyyn vastanneiden maiden joukossa Suomi ei pistä missään asiassa silmään sen enempää hyvässä kuin huonossakaan. Mitään muutakaan maata on tämän kyselyn perusteella mahdotonta pitää erityisen edistyneenä. Suomi siis tarkkailee rauhallisena tilannetta kärjen tuntumassa. Continue reading

Planets ja käytännön harjoitteita pitkäaikaissäilytyksessä

planets_logo

EU:n rahoittaman suurhankkeen PLANETS:n tuloksia on odotettu hartaasti sen käynnistymisvuodesta 2006 alkaen. Hankkeen ensimmäisessä koulutustilaisuudessa Kööpenhaminassa oli mahdollista saada ensikäden tietoa siitä, mitä hankkeeseen laitetulla 14 miljoonalla eurolla on saatu aikaan. Olin paikalla koko tilaisuuden ajan eli yhteensä kolme päivää.

PLANETS-hanke (eli Preservation and Long-term Access Through NETworked Services) on kooltaan massiivinen, siihen kuuluu 16 organisaatiota, joista useat – mm. British Library, Hollannin kansalliskirjasto ja Glasgow’n yliopiston HATII – ovat hyvin kokeneita digitaalisen aineiston säilyttäjiä. PLANETS julkaisee vuoden kuluttua hankkeen päättyessä tuloksensa, joista tärkeimmät ovat

  • PLATO – työkalu säilytyksen suunnitteluun
  • XCDL – Digitaalisten objektien kuvauskieli
  • Palvelut digitaalisten objektin migraatioon ja emulaatioon

Kaikki PLANETS:n tuotokset tulevat olemaan vapaasti käytettäviä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Tarkastelen tässä merkinnässä yhtä näistä tuotoksista, nimittäin Platoa, joka on tuloksista ehkä kiinnostavin.

Continue reading

Miksei verkkoarkisto ole verkossa?

Kuten Leena jokin aika sitten blogasi, verkossa voi nyt tarkistaa, mitä www-sivuja Kansalliskirjasto on kerännyt verkkoarkistoonsa ja mitä ei.  Hakuun siis annetaan sivun URL, ja tuloksena näkee, josko ja milloin sivu on tallennettu.

Luonnollisesti ensimmäinen kysymys on: miksi verkkoarkiston sisältöä ei voi näyttää? Miksei kirjasto voisi pitää vaikkapa henkilön X blogimerkintää näkyvillä, kun se on nähtävillä verkossakin? Ja miksi sama aineisto sitten voi olla esillä Internet Archivessa? Continue reading

Tulokkaita Kirjastovirrassa

Lähimenneisyydessä Kirjastovirtaan eli kotimaisten kirjastoaiheisten blogien yhteiseen RSS-syötteeseen on lisätty seuraavat blogit: