Nettisensuuria Suomessa – tai ainakin hyvä yritys

Posted on by

Nähtävästi ensi kertaa on suomalainen nettisivusto joutunut virallisen sensuurin kohteeksi.

Keskusrikospoliisi on lisännyt lapsiporno.info -nimisen sivuston luetteloon “lapsipornosivustoista”, koska “sivustolla on toimivia linkkejä lapsipornosivutoille (sic), joita ylläpidetään ulkomailla ja joille pääsy voidaan siis lain mukaan estää.” (http://www.je.org/id/internet/sensuuri/1202862557908564.html). Laki, johon viitataan, on Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista (1.12.2006/1068)

Nimestään huolimatta sivusto ei suinkaan sisällä lapsipornoa vaan kritisoi nettisensuuria. Tämän voi helposti tarkistaa itse käymällä kyseisellä sivulla, jotka on peilattu muun muassa osoitteessa http://www.cs.helsinki.fi/u/mjrauhal/lapsiporno.info/.

Itse asiassa esto tepsii alkuperäiseenkään sivustoon varsin satunnaisesti. Esimerkiksi Helsingin yliopiston verkosta sivuille kyllä pääsee tätä kirjoitettaessa. Continue reading →

Harvard päätti OA-tallennusmandaatista

Posted on by

Yksi Harvardin yliopiston tiedekunnista (Faculty of Arts and Sciences) on eilen pidetyssä äänestyksessä päättänyt edellyttää henkilökunnaltaan tutkimusjulkaisujen tallentamista avoimeen julkaisuarkistoon.

Erityisen merkittävää nyt hyväksytyssä ehdotuksessa on se, että tallennuksesta on tarkoitus tehdä normi. Vaikka yksittäinen tutkija voi edelleen hakea kirjallisesti vapautusta julkaisunsa tallennusvelvollisuudesta, oletuksena on se, että yliopisto saa oikeudet kaikkien henkilökunnan tuottamien tutkimusjulkaisujen tallentamiseen omaan arkistoonsa. Continue reading →

Kovaa peliä kirjastomaailmassa

Posted on by

Kirjastoteknologiaa tarjoavien yritysten kenttä on tällä hetkellä voimakkaassa muutostilassa. Ohjelmistojulkistusten ja maailmoja syleilevien tulevaisuusvisioiden lomassa olemme viime vuosina saaneet yhä useammin lukea myös uutisia fuusioista ja yritysjärjestelyistä. Monella on varmaan muistissa reilun vuoden takainen jymyuutinen alan suuriin kansainvälisiin toimijoihin kuuluneiden ExLibriksen ja Endeavorin fuusiosta. Fuusiouutinen kouraisi kotimaisia tieteellisiä kirjastoja erityisen voimakkaasti, sillä täällä oli käytössä sekä Exlibriksen (MetaLib, SFX) että Endeavorin (Voyager, ENCompass) tuotteita.

Myös kotimaiset kirjastojärjestelmien markkinat ovat keskittyneet nopeammin kuin ehkä kukaan vielä muutama vuosi sitten aavistikaan. Pohjoismainen Axiell ja puhtaasti kotimaiselta pohjalta toiminut Akateeminen Tietopalvelu ATP kertoivat joulun alla yhdistymisestään. Continue reading →

Tapaus JSTOR – käytännön opetuksia digitointiprojektien hallinnoijille

Posted on by

jstor.jpgRoger C. Schonfeldin kirjoittama “JSTOR. A History” on ilmestynyt jo vuonna 2003, mutta törmäsin siihen vasta viime vuoden puolella. Nimensä mukaisesti kirja on amerikkalaisen, satojen tieteellisten lehtien vanhat vuosikerrat digitoineen JSTOR-palvelun (http://www.jstor.org) historia. Kirja on suositeltavaa luettavaa kaikille digitointiprojekteista ja verkkoaineistojen lisensioinnista kiinnostuneille.

Verkkoaikakauden historiaa

Verkkoaikakauden ilmiöistä saati niiden historiasta on toistaiseksi kirjoitettu olemattoman vähän vakavasti otettavia tutkimuksia. Tässä sellainen kuitenkin on. Aiheeltaan Schonfeldin kirja on tavattoman mielenkiintoinen, sillä JSTOR on Suomessakin laajassa käytössä, ja digitaalisten aineistojen julkaisemisen pioneerina se on toiminut esikuvana monille muille palveluille (ks. myös oma vanha juttuni). Monet kirjassa käsitellyistä teemoista ovat sellaisia, joihin törmää väistämättä kaikissa vastaavissa projekteissa. Continue reading →

Kirjastojärjestelmien Porschet ja Hondat

Posted on by

Viime aikoina kirjastojärjestelmämarkkinat ovat olleet järistyksen kourissa – keskeisiä pelaajia yhdistyi niin meillä kuin maailmallakin. Nyt on julkaistu uusi kyselytutkimus tämänhetkisestä kansainvälisestä tarjonnasta. Tutkimuksessa pyydettiin käyttäjiä pisteyttämään tyytyväisyytensä nykyiseen järjestelmäänsä ja sen toimittajaan. Lisäksi kartoitettiin aikeita vaihtaa järjestelmää tai hankkia siihen erillinen, eri toimittajan asiakasliitymä, sekä kiinnostusta avoimen lähdekoodin järjestelmiin. Pääsääntöisesti vastauksista kuulsi tyytymättömyys ja huolestuneisuus – mikä puolestaan on omiaan lisäämään huolestuneisuutta.

Tutkimukseen on kuitenkin suhtauduttu myös kriittisesti, esimerkiksi Edward Corradon blogissa http://ecorrado.us/?p=364. Hänen näkökulmansa on, että tyytyväisyys on suhteellista eikä sitä voi määrällisesti mitata, koska sekä järjestelmät että niiden käyttäjäkirjastot olivat hyvin erityyppisiä. Continue reading →

Rauhallista joulua – lentissimo

Posted on by

Omasta, blogaajien ja koko Kansalliskirjaston puolesta toivotan kaikille lukijoille riemullista joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta. Loppuvuoden kiireet ovat vaatineet veronsa blogiin kirjoittamisestakin. Uusi vapaakappalelaki eli Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä astuu voimaan vuoden alussa, joten siitä riittää varmasti ensi vuonna asiaa, samoin kuin monesta muustakin seikasta.

Raita-tietokannasta poimittuja jouluisia sulosäveliä kuunnellessa voi pohtia sitä, ehtisikö itse tänä jouluna laulaa joululaulut kiirettömään tahtiin.

Verkkarissa julkaisuarkistoja ja Linda-uutisia

Posted on by

Helsingin yliopiston kirjastojen yhteisen Verkkari-lehden numero 09/2007 sisältää muun kiinnostavan luettavan ohessa kolme julkaisuarkistoja käsittelevää artikkelia, jotka kertovat tuoreita kuulumisia aihepiiriin liittyneistä koti- ja ulkomaisista seminaareista:

Lisäksi Katri Tuori valottaa Helka-päivän esityksiin pohjautuvassa artikkelissaan testivaiheessa olevaa Linda-uudistusta (ks.  myös Tietolinja 2/2007!). Hankkeen päämääränä on tehostaa korkeakoulujen kansallisen yhteistietokannan tuotantoprosessia siirtymällä käyttämään Voyagerin sijasta toista ExLibriksen tuotetta eli Alephia. Tilaisuudessa esiteltiin myös tulevaisuusvisio yhteisestä kansallisesta kirjastotietokannasta.

Seitsemän veljestä Soomesta

Posted on by

Google on julkistanut Book Search -tuotteestaan nyt myös suomenkielisen version (http://books.google.fi/). Ainakaan ensi vilkaisulla siitä ei vielä ole kirjastojemme kilpailijaksi. Suomenkieliset teokset näyttävät olevan pääsääntöisesti peräisin tanskalaisesta kirjastoluettelosta, minkä seurauksena palvelu suositteleekin lainaamaan niitä Tanskasta (tai ostamaan Amazonista). Sinänsä mielenkiintoinen strateginen linjaus – sitä kun olettaisi marssijärjestyksen olevan: ensin yhteistyösopimus jonkun suomalaisen kumppanin kanssa ja vasta sen jälkeen suomenkielinen käyttöliittymä. Mutta Googlen yhteistyöpolitiikka on viime aikoina muutenkin alkanut lipsua välillä kyseenalaisemmalle puolelle. Alempaa sivulta tosin löytyy uutuuskirjojen kohdalta linkkejä myös suomalaisiin kirjakauppoihin ja kotimainen luettelointitietuekin saattaa löytyä joissakin tapauksissa LibraryThing -linkistä.

“Väärä” yhteistyökumppani lienee syypää myös kummallisuuksiin itse teosten tiedoissa – vai mitä mieltä pitäisi olla suomenkielisestä palvelusta, jossa Seitsemän veljeksen aihealueeksi on merkitty soome? Continue reading →

Aineistojen digitaalisen käytön tekijänoikeudelliset ongelmat

Posted on by

Kirjastot ovat jo pitkään painiskelleet erilaisten tekijänoikeusongelmien kanssa, jotka ovat vain monimutkaistuneet digitaalisen julkaisemisen aikakaudella. Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa yksityisoikeuden laitoksella on nyt syksyllä 2007 hyväksytty Daniel Stranius’n gradu arvosanalla eximia cum laude approbatur aiheesta:

Kirjastot ja tekijänoikeus – aineiston digitaaliseen käyttöön liittyvät tekijänoikeudelliset ongelmat kirjastojen toiminnassa.

Opinnäyte löytyy Edilexistä: http://www.edilex.fi/lakikirjasto/4793.pdf