Katsomusdialogin esimerkit ja paikat – tunnelmia sisaruuden päivän tapahtumasta

KIRJOITTANUT:  Silja Lamminmäki-Vartia

kuva: yhteisymmärrysviikon kuvapankki

Viime viikolla vietettiin YK:n vuonna 2010 lanseeraamaan kansainvälistä uskontojen ja katsomusten harmoniaviikkoa (UN World Interfaith Harmony Week) joka meillä Suomessa tunnetaan paremmin Yhteisymmärrysviikon nimellä . Viikkoa on vietetty Suomessa erilaisten tapahtumien merkeissä vuodesta 2011. Tavoitteena on edistää yhteisymmärrystä kaikkien uskontojen, katsomusten ja erilaisten vakaumusten välillä ja siten edistää yhteiskuntarauhaa ja luottamusta erilaisten ihmisten ja yhteisöjen välillä.Viikon viettäminen sopii erinomaisesti myös päiväkoteihin ja sen ympärille saa suunniteltua toimintaa katsomuskasvatuksen ympärille. Monet päiväkodit ovatkin jo ottaneet viikon viettämisen vuotuiseen juhlakalenteriin tai järjestävät helmikuun ensimmäisellä viikolla dialogia edistäviä tapahtumia.

Kuva: yhteisymmärrysviikon kuvapankki

Vuoden 2021 Yhteisymmärrysviikon teemana Suomessa on ollut ”Dialogissa ympäristön kanssa”. Teeman avulla on ollut tarkoitus nostaa esiin sekä luonnon merkitys että lähiympäristön toimijat ja niiden moninaisuus; kaupunginosatoimijat ja arkiset kohtaamiset ovat tässä keskiössä.

Yhteisymmärrysviikon yhteydessä torstaina 4.2. vietettiin ensimmäistä kertaa YK:n lanseeraamaa Sisaruudenpäivää (UN International Day of Human Fraternity) edistämään kulttuurista ja uskonnollista suvaitsevaisuutta, ymmärrystä ja dialogia. Osallistuin Sisaruuden päivänä etätapahtumaan Katsomusdialogia sisaruuden päivänä – katsomusdialogin esimerkit ja paikat.

Tilaisuuden järjestivät Helsingin yliopisto ja UNESCO professori Arto Kallioniemi, Helinä Rautavaaran museo ja Uskot ilman rajoja ry. / Faiths Without Borders URI CC. Osallistujia oli noin 50 ja livestriimaus tapahtui Helinä Rautavaaran museosta Espoon keskuksesta.

Minulla oli ilo osallistua tähän lämminhenkiseen tapahtumaan yhtenä tapahtumaan kutsuttuna puheenpitäjänä kertomaan hankkeestamme pienten lasten katsomusdialogin näkökulmasta sekä yhteistyöstämme Helinä Rautavaaran museon kanssa.

Tilaisuuden avasi UNESCO professori Arto Kallioniemi Helsingin yliopistosta. Tervetulosanoissaan hän painotti katsomusdialogin tärkeyttä nykypäivän moninaisessa ja moniäänisessa Suomessa. Hän myös kertoi kuulijoille Helinä Rautavaaran merkityksestä oman aikansa kulttuurien ja uskontojen kohtaajana sekä museon merkityksestä dialogin paikkana

Helinä Rautavaaran museon johtaja Ilona Niinikangas puhui omassa puheenvuorossaan siltojen rakentamisen merkityksestä ihmisten välille ja kertoi sen olevan ajankohtainen etnografisen museon päämäärä. Helinä Rautavaara oli oman aikansa rohkea edelläkävijä, joka ”edusti itsenäisiä ja pelottomia toimittajia, jatko-opiskelijoita, reppureissaajia, vieraiden kulttuurien dokumentoijia ja uskontodialogin kävijöitä, keräilijöitä ja näyttelyiden rakentajia. Museo jatkaa Rautavaraan perintöä tuomalla yhteen erilaisia ihmisiä ja lisäämällä monin tavoin kulttuurien välistä ymmärrystä ja vuoropuhelua. Helinä Rautavaaran museo on paitsi tieteen, taiteen ja kulttuurin kohtaamispaikka myös tunnustuksellisuudesta vapaa oppimisen tila, jonka pedagogisessa ytimessä on kulttuurien ja uskontojen vuoropuhelu.”

Väitöskirjatutkija ja uskontodialogi-asiantuntija Heidi Rautionmaa esitteli uutta Katsomusdialogin ABC-opasta, joka antaa välineitä kulttuuriseen ja katsomukselliseen moninaisuuteen liittyvän osaamisen kehittämiseen opettajille ja kasvattajille. Opas on tuotettu osana Helsingin yliopiston KUPERA-hanketta.

Katsomusdialogin tärkeyttä niin kansainvälisellä, kansallisella kuin paikallisesti yhteisöjen tasolla korostivat dominikaani-pappi veli Gabriel Salmela Studium Catholicumista sekä Imaami Omer Mahamed Hussein. Musiikillisen makupalan tilaisuuteen esitti Uskot ilman rajoja ry:stä Lars Silén.

Omassa puheenvuorossani korostin katsomuskasvatukselle tilan tekemisen tarvetta päiväkodeissa osana Varhaiskasvatussuunnitelman (2018) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman (2014) mukaista toimintaa.
Kerroin Helsingin osahankkeesta esimerkkejä kuinka parin viime vuoden aikana Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevat ovat yhdessä päiväkotilasten kanssa tutkineet kirkkoja, moskeijoita ja synagogaa; Pyhät tilat ovat tulleet osaksi oppimisympäristöä.

Puheenvuoroni yhteydessä ”julkistettiin” hankkeemme ja Helinä Rautavaaran museon yhteistyössä suunnittelema Katsomuskierros taikatyynyillä – elämyksellinen museokierros lapsille. Näin myös Helinä museo avautuu yhdeksi varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen oppimisympäristöksi.

Tallenne tilaisuudesta on katsottavissa alla olevasta linkistä.
Linkki tapahtuman tallenteeseen.
Silja Lamminmäki-vartian puheenvuoro alkaa n. 51 minuutin kohdalta.