Yleistajuiset tekstit työelämässä -projektikurssilla otettiin lähikontaktia työelämään. Teksti: Johanna Vaattovaara ja Urpu Strellman.
Toukokuun alussa päättyi tammikuussa käynnistynyt työelämäopintoihin kuuluva kurssi Yleistajuiset tekstit työelämässä, joka meille ohjaajille oli uusi, mainio kokemus. Kurssi järjestettiin projektikurssina siten, että ennakkotehtävän pohjalta muotoutuneet pienryhmät alkoivat työstää projektisuunnitelmaansa ja sen jälkeen toteuttaa sitä laatimassaan aikataulussa – toisten kurssilaisten ja meidän ohjaajien tuella. Projektien tavoitteena oli saada tuntumaa asiantuntijatiedon yleistajuistamiseen ja perehtyä yleistajuisiin teksteihin syvällisemmin jonkin työtehtävän tai ammattialan näkökulmasta.
Jokainen ryhmä rajasi itseään eniten kiinnostavan aihealueen, jollaisiksi osoittautuivat tutkijan ja tiedottajan välinen yhteistyö, eri viranomaisten viestintä, verkkotekstit ja yleistajuinen tietokirja. Tämän jälkeen ryhmäläiset ottivat yhteyttä näiden tekstien kanssa tavalla tai toisella työskenteleviin ammattilaisiin osana projektiaan. Näin ryhmät tulivat projektiensa myötä tutustuneiksi konkreettisesti tiedottajan, verkkotoimittajan, tutkijan, kielenhuoltajan ja kustannustoimittajan töihin, kukin projekti asettamansa tavoitteen ja intressin mukaisesti. Yleistajuisten tekstien analysointia ja niistä kirjoitettuja tekstejä käsiteltiin paitsi kurssin alkupäähän sijoittuneilla luennoilla muun muassa verkkolukupiireissä lähitapaamisten välillä.
Kaikki viisi projektia valmistuivat suunnitelmien mukaisessa aikataulussa huhtikuun lopulla. Jokainen ryhmä esitteli vuorollaan projektinsa hedelmät muille. Saatiin aidosti uutta tietoa esimerkiksi siitä, millä keinoin tietokirjan yleistajuisuus syntyy, mitkä ovat suurimpia haasteita viranomaistekstien ymmärrettävyydelle, miten lukija otetaan huomioon verkkosivujen tekstejä rakennettaessa ja mitä opetus- ja tutkimushenkilöstö ajattelee tieteen yleistajuistamisesta ja esimerkiksi siitä, missä vaiheessa opintoja ja kuinka systemaattisesti sitä tulisi laitoksella opettaa.
Kurssin päätteeksi pidetyssä palautekeskustelussa kiitettiin kurssin käytännönläheisyyttä, vapautta muovata projekti ohjatusti ryhmän omien intressien mukaiseksi ja sitä, että yleistajuistamisprosesseista sai oppia aitojen työelämäkontaktien kautta. Me ohjaajat kiitimme parikymmenpäistä kurssijoukkoa pitkäjänteisestä sitoutumisesta projektityöskentelyyn sekä sinnikkyydestä ja joustamiskyvystä myös silloin, kun työelämän toimintatavat tai aikataulut eivät osuneet projektin pirtaan parhaalla mahdollisella tavalla. Vastoinkäymiset osattiin ottaa esimerkkinä siitä, millaista työelämän yhteistoiminnallisuus toisinaan on.
Ryhmät tekivät kurssin päätteeksi vielä paitsi projektiinsa liittyvät, syventävät yksilötehtävät, myös projektityöskentelyn itsearvioinnin. Niiden perustella opiskelijat kokivat kurssin työmuodon – sitoutumisen pitkäjänteiseen, itseohjautuvuutta ja yhteistyön rakentamista vaativaan projektiin – eri tavoin; osalle se sopi paremmin kuin toisille. Yhteistoiminnallisuuden ansiosta kaikki projektit kuitenkin valmistuivat aikataulun mukaisesti, ja itsearviointien mukaan kurssilla koettiin opitun sekä työelämävalmiuksia että yleistajuistamiseen liittyviä prosesseja ja näkökohtia.
Kurssilaisten ajatuksia voi lukea myös Virkakieli-ryhmän ja Tiedon matka -ryhmän edustajien postauksista – miten kurssilla sukellettiin Kotuksen kautta Trafin virkakieliprojektiin? Entä mitä laitoksen väki ajattelee tieteen yleistajuistamisesta? Muun muassa näistä me ohjaajatkin opimme uutta!