Aksentin syksy

Tekstin kirjoitti Suomen kielen ja kultturin opiskelija Jana Ruf.

Aksentin hallitus pyrki tämän vuoden aikana järjestämään jäsenilleen monipuolista ohjelmaa, johon sisältyisi suomalaista kulttuuria ja taidetta. Aloitettiin syyskuussa tutustumalla uusiin jäseniin viettämällä uudessa ylioppilastalossa mukavan illan yhdessä. Pyöräilyretkellä Akseli Gallen-Kallelan museoon ei ollut muita osallistujia kuin Ramona ja minä, minkä takia me päädyimmekin kahdestaan kahvila Regattaan – sekin on olennainen osa suomalaisesta kulttuurista.Suomi-Halloween -leffailtana katsoimme enemmän huvittavan kuin pelottavan ”Rare Exports” -elokuvan. Pikkujouluina nautimme kaikenlaisia herkkuja ja pelasimme Rafaelin tuoman pelin ”Huhupuheita”, jolla opimme sanaston lisäksi myös piirtämään ja tulkitsemaan muiden piirroksia, mikä oli todella hauska. Pikkujoulujen viimehetken tilanmuutoksesta opimme jälleen, että hallituksen jäsenenä pitää olla joustava ja spontaani, koska voi sattua kaikenlaista odottamatonta. Harmittaa kyllä, jos joku jää tulematta paikanmuutoksen takia.

Tämä vuosi meni todella nopeasti ohi. Syksy oli hallituksen jäsenille – niin kuin teillekin varmasti – hyvin kiireinen ja kaikille sopivien päivämäärien löytäminen oli haastavaa. Koen hallituksessa toimimisen kuitenkin hyvin antoisana asiana. Aina voi oppia vielä jotain uutta!

Aksentti kiittää kaikkia tapahtumiin osallistujia lämpimästi ja toivottaa teille oikein hyvää jouluaikaa!

Tarvitaan uusia aktiivisia

Oletko kiinnostunut viettämään aikaa opiskelukavereittesi kanssa ja vaikuttaa samalla yliopiston ainejärjestöjen toimintaan ja opiskelijoiden hyvinvointiin? Olisitko halunnut osallistua Aksentin tapahtumiin ennen, mutta sopiva päivämäärä ei ollut tarjolla tai tapahtumat eivät olleet kiinnostavia? Tule mukaan hallitukseen ja vaikuta itse tapahtumien järjestelyyn!

Etsimme jatkuvasti uusia hallituksen jäseniä. Seuraava mahdollisuus liittyä hallitukseemme on perjantaina, 4.12. klo 16. Pidämme silloin vuosikokouksen Oluthuone Kaislassa (Vilhonkatu 4), jolloin valitaan ensi vuoden hallituksen jäsenet. Tule vain rohkeasti kuuntelemaan, vaikka et olisikaan varma vielä pystytkö sitoutumaan. Kaikki Aksentin toiminnasta kiinnostuneet ovat hyvin tervetulleita tulla keskustelemaan meidän kanssa Aksenttia koskevista asioista. Jo pelkästään kokoukseen osallistumalla voi vaikuttaa, meillä ei pakoteta ketään. Voit myös lähettää meille viestin, jos haluaisit järjestää meidän kanssa tapahtumia, muttet itse pääse perjantaina paikalle.

Väitöskirjaputkessa

Teksti Riho Grünthal, Itämerensuomalaisten kielten professori, Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit.

Oletuksia, väittämiä, aineistoja, analyyseja, sivuja ja kappaleita, lausuntoja, viimeistelyä, numeroita ja tilastoja, kirjallisuusluetteloita. Tohtoriksi valmistuminen on monipolvista, kun tiedettä kirjoitetaan uuteen muotoon. Tieto muuttaa olemustaan, kun aiempia väitteitä ja entisiä päätelmiä arvioidaan. Tieto liikuttaa totuutta. Sitä varten yliopisto on olemassa.

Tohtorinväitöskirja on tekijälleen pitkä prosessi, joka kourii sisukset ja koulii mielen. Oivallukset ja ongelmat ratkaisuineen syntyvät kun tutkija heittäytyy koko persoonallisuudellaan tiedon vietäväksi. Yksi valvoo öisin eikä malta lopettaa löydettyään inspiraation. Toinen pakertaa päivänvalossa ja tilittää edistymistään, ahdistustaan, turhautumistaan ja tyytyväisyyttään ympäristölleen. Väitöskirjan synnystä on tuhansia tarinoita.

Helsingin yliopistossa on luotu viimeisen viidentoista vuoden aikana monenlaisia tulostavoitteita. On sommiteltu laadunvalvontarakenteet. Hyvin harva tieteenala tulee toimeen välittämättä muiden maiden tutkimusvirtauksista. Helsingin yliopiston johtotähtenä on pitkään ollut kansainvälistyminen, joskin sen merkitys tuntuu vaihtuvan taajaan. Kansainvälisyyden leimaksi kelpaa välillä esityskieli englanti. Opiskelijoiden, jatko-opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuus on nykyaikaa. Artikkeli ylikansallisessa julkaisussa on globaalisuuden ykkösmittari, ja se onkin osa yliopistojen tulosvastuun nykymuottia. Parhaimmillaan kansainvälisyys toteutuu, kun se toimii tiedon kontekstualisoijana. Aito, uusi, laadukas ajatus, joka voi löytää kannattajansa yhtä hyvin Havaijilla, Firenzessä kuin Osakassa. Kansainvälistä tutkimusympäristöä tarvitaan tietoa, ei sattumalta valitun ajan statistiikkaa varten.

Olen ollut viimeisen viidentoista kuukauden aikana eli elokuusta 2014 alkaen osallisena kuudessatoista väitöksessä: ohjaajana, esitarkastajana, vastaväittäjänä, kustoksena ja tiedekunnan edustajana. Lisäksi olen käynyt neljä kertaa muuten vain seuraamassa oman alani ja tuttujen menestymistä väitöstilaisuudessa. Tutkija ja laaja yleisö kohtaavat tiedon tuoreimmillaan juuri väitöstilaisuudessa. Otokseni kattaa laajan sikermän humanistisia aloja: englannin kieli, espanjalainen filologia, folkloristiikka, itämerensuomalaiset kielet, musiikkitiede, slaavilainen filologia, suomalais-ugrilainen kielentutkimus, suomen kieli, unkarin kieli ja kirjallisuus, venäjän kieli, viron kieli, yleinen kielitiede. Omassa oppiaineryhmässäni suomalais-ugrilaisissa kielissä ja kulttuureissa ja suomalais-ugrilaisessa kielentutkimuksessa, yhdessä Helsingin yliopiston perinteikkäimmistä humanistista aloista, vuosi 2015 on poikkeuksellisen antoisa. Kuutta väitöstä yhtenä vuonna ei ole ollut koskaan aikaisemmin, ei lähellekään.

Havaitsemani perusteella Helsingin yliopiston tietoinen toimintakulttuurin kehittäminen on onnistunut. Strategiset tavoitteet ovat toteutuneet, koska tilastollisestikin on aihetta tyytyväisyyteen. Näkemäni väittelijät ovat tehneet erinomaisia löytöjä, nostaneet tutkimuksen tasoa ja asettaneet uusilla teeseillään tiedon uuteen kuosiin. Infrastruktuuriakin kannattaa kiittää: hyvin on mennyt, rakenteet on koottu harkiten, tuotekehittely on ollut tarkkaa.

Laadukkaan väitöskirjan paras tae on taitavasta perustutkinto-opiskelijasta kouliintuva motivoitunut jatko-opiskelija. Kun odottaa jo seuraavaa päivää päästäkseen jatkamaan edellisen työrupeaman lentoa, myötävire vie mennessään. Kun takkuaa, aivot kypsyttelevät hiljalleen poimukohtaa, joka lopulta aukeaa omin voimin tai tukiverkostojen avulla. Mitä parempi motivaatio on, sitä hanakampi on etsimään keinoja kynnysten ylittämiseksi.

Motivoituneen jatko-opiskelijan tärkein tuki on vastaavassa tilanteessa olevien vertaisryhmä, kanssavaeltajien tiivis joukko ja toimiva ohjaajaverkosto. Sellaisen luomiseksi kannattaa nähdä vaivaa. Valtakunnallinen kielentutkimuksen tohtorikoulu Langnet loi juuri tällaiset puitteet, joita yliopistot ovat parin viime vuoden aikana yrittäneet siirtää omiin tutkijakouluihinsa.

Jos yliopistot ja tutkimustietoa tarvitseva yhteiskunta onnistuvat rekrytoimaan vasta väitelleitä nuoria tutkijoita riittävän hyvin, pitkä prosessi on kannattanut. Trimmatut tuoreet aivot ovat vuosien määrätietoisen työn hedelmä. Kehitetyt taidot ja jaettu oppi kannattaa ottaa käyttöön ja kierrättää eteenpäin. Tässä on yliopiston päätehtävä ja perustutkimuksen ydin. Se yhdistää tutkijat ja jakaa tietoa. Tutkijayhteisön kannalta kriittinen kynnys on siinä, pystyykö se linkittämään eri-ikäiset tutkijat ja erilaisessa tutkimustilanteessa tuotetun tiedon toisiinsa.

Joillakin aloilla vallitsee julkaisubulimia. Jokaisesta seminaariesitelmästäkin on koottava tulossabluunan mukainen artikkeli. Viittä vuotta vanhemman maailman voi unohtaa. Humanistisilla aloilla tutkimustieto voi olla hyvinkin pitkäikäistä, vuosikymmenienkin kuluttua relevanttia. Aineiston tulkinta ja siihen perustuva tieto on arvioitava uudestaan, ajatellaanpa esimerkiksi eurooppalaisten halua käydä jatkuvasti uudestaan läpi toisen maailmansodan tapahtumia. Eri-ikäisten tutkijoiden sitouttaminen tiedon arviointiin ja tuottamiseen on sekä uusiutumisen että jatkuvuuden tae. Aiemman tiedon unohtaminen ei ole oikea tapa tuottaa uutta.

Tällä hetkellä tuuli käy koillisesta. Laadukas tutkinto uhkaa jäädä numeroksi sarakkeessa ja tieteenalan huippua kohti kurkottava tutkija yhteiskunnallisten tusinatoiveiden riepoteltavaksi. Satunnaispolitiikka voi määräaikaisen hallitusvallan oikeutuksella tehdä päätöksiä, jotka hautaavat menneisyyden arvokkaimmat hedelmät ja romuttavat tulevaisuuden.

Olen samaa mieltä kuin yliopiston entinen rehtori ja kansleri Kari Raivio. Tarvittaisiin tiedeministeri tai vastaava foorumi, joka järjestelmällisesti tarjoilee poliittisille päättäjille analyyttisia vaihtoehtoja. Ei korkeakouluja vaan yhteiskuntaa ja poliitikkoja varten.

Esimerkiksi kieli ja kielenoppiminen merkitsevät paljon muutakin kuin käytännön kielitaitoa. Ne ovat herkkiä indikaattoreita, kun keskustellaan yhteiskunnallisista muutoksista. Tunnen monta vastikään väitellyttä, joilla on syvällistä tietoa kielen ja yhteisöjen olemuksesta, kulttuurisesta muutoksesta ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Juuri sellaisesta, joka mullistaa Eurooppaa tällä hetkellä. Ihailen heidän työmoraaliaan ja sitoutumistaan. Jos olisin poliitikko, kysyisin heiltä, mitä nykymaailmasta pitäisi ajatella. Ennen kaikkea loisin edellytykset sille, että väitelleiden valtava potentiaali tulee hyödynnettyä oikealla tavalla.

 

 

Helsinki norsulaisten silmin

Teksti ja kuvat Tatiana Batanina.

Alkusyksyllä Kirjoitus- ja tekstikurssin uudet opiskelijat ryhtyivät ahkerasti kirjoitushommiin. Kurssi on Suomen kieltä ja kulttuuria opiskeleville suunnattu opintojakso, jossa lisätään kirjoitettujen tekstien analysoinnin kykyjä ja vahvistetaan kirjoittamisen taitoa.

Pitkän kirjoitustehtävien listan lähtöpisteenä oli lehtijuttu. Säikähdin, kun kurssin opettaja Salla Kurhila ilmoitti jo sopineensa Helsingin seurakuntayhtymän Kirkko ja kaupunki -lehden kanssa, että teksteistämme tulee heille oikea artikkelisarja. Jännitti. Minustako toimittaja?

Salla Kurhilan mukaan Kirkko ja kaupunki -lehti ei ollut mikään satunnainen valinta. Hän tiesi, että lehdessä on vaihtuvien lyhyiden tekstien palsta, jossa julkaistaan kokemuksellisempaa materiaalia. Otettuaan yhteyttä K&K -lehteen hän esitteli toimitukselle opiskelijakirjoitelmaideansa, josta toimituksessa innostuttiin ja samalla ehdottiin palstasarjalle teemaa. Näin alkoi yliopisto-lehti -yhteistyö, joka sujui saumattomasti melkein puolitoista kuukautta.Kuva_Tatiana_Batanina

Yllätykselliseksi paikaksi Helsingissä alustavasti nimitetyn tehtävän kirjoitusvaihe oli monikerroksinen. Ensin piti oppia tunnistamaan lehtijuttujen tyyliä, mitä varten tarkasteltiin tunnilla erilaisten artikkelien rakenteita. Oli mukavaa, että kokoonnuimme keskustelemaan asioista joko keskenään ryhmissä tai opettajan johdolla.

Teorettiseen taustaan tutustumisen lisäksi työhön kuului myös kirjoitelmiemme eri versioiden yhteispurkaminen ja -kommentointi sekä henkilökohtaisen palautteen antaminen kaverille. Yleensä monia ujostuttava palautteen antaminen voi silti olla kullan kallis. Paitsi että se vaatii tarkkuutta ja kärsivällisyyttä se on myös hyvä tilaisuus harjoitella henkilön ja hänen kirjoitelmansa erottamista toisistaan.

Tehtävän ehkä haastavimpia osia oli mielestäni merkkimäärävaatimus, josta saimme tarkemmin tietää vasta kun juttujen ensimmäiset versiot ovat jo valmiina. Tekstejä oli ehdottomasti tiivistettävä, jotta ne mahtuivat lehden kehyksiin. Oli sääli leikata jotakin omaa tekstiä pois, mutta samalla oli mielenkiintoista seurata muokkaamisen tuloksen syntymistä.

Ahkeruus viimein voitti. Norsulaisten ensimmäinen artikkeli pääsi lehteen jo 28. lokakuuta, nelisen viikkoa kirjoittamisen varsinaisesta alkamisesta. Lehden toimitus päätti kuitenkin pitää julkaistavien tekstien määrän ja järjestyksen salassa, joten edelleen jännittää kun Kirkko ja kaupungin uusi numero ilmestyy.

Toimitukselta virallisen Helsinki toisin silmin -nimen saanut sarja on myös vapaasti luettavissa verkossa. Aiheena on ihminen ja suhteensa kaupunkiin, sen rytmiin ja vaatimuksiin. Norsulaisten kirjoittama Helsinki toisin silmin -sarja alkaa numerossa 41.

Yleiskirjoittaja Hotakainen

Kari Hotakainen
Kari Hotakainen. Kuva Veikko Somerpuro.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjailija Kari Hotakaisen tuotanto on häkellyttävän monipuolinen. Hotakainen kirjoittaa sujuvasti niin kaunokirjallisuutta, lasten- ja nuortenkirjoja, runoja, näytelmiä, kolumneja, lehtijuttuja kuin mainostekstejäkin. Hotakainen valmistui kandidaatiksi kotimaisen kirjallisuuden oppiaineesta vuonna 1980. Yliopisto antoi eväät kirjailijan ammattiin, ja opiskeluvuosina syntyi elämänmittaisia ystävyyssuhteita. Opiskeluporukkaan kuuluivat muun muassa Jari Tervo, Kimmo Oksanen, Paula Rintamaa, Jukka Mauno, Hilkka Oksama ja Touko Siltala.

Tutustu Kari Hotakaiseen 375 humanistia -verkkosivuilla

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.

Glad Svenska dagen!

Finlandssvenskarnas egen dag är Svenska dagen som firas varje år den 6 november. Dagen firades första gången år 1908 och är instiftat av Svenska folkpartiet. Sedan 1979 har 6 november varit en officiell flaggdag i Finland och namnet Svenska dagen (Ruotsalaisuuden päivä) har varit infört i almanackan sedan 1980.

Svenska dagen var avsedd att verka för den finlandssvenska befolkningens sammanhållning och nuförtiden fungerar som ett slags nationaldag för den svenskspråkiga befolkningen i Finland. Svenska dagen firas med pomp och ståt. Dagen är en stor festdag med middagsbjudningar och underhållning i de större städerna och aktiviteter i föreningar, på daghem och skolor i hela Svenskfinland. Festen brukar också bevakas stort i tidningar, radio och TV. På Svenska dagen sjungs Modersmålets sång, med text och musik av Johan Fridolf Hagfors.

Se på Svenska veckans webbsidor hur du kan delta i firandet!

cupcakes-690040_1280

 

 

 

 

 

 


Källor: Wikiperia och Folktinget.

Tunnelmia Koe kampus! -tapahtumasta

Torstaina 29.10. järjestettiin Helsingin yliopistolla Koe kampus! -tapahtuma, jossa lukiolaiset ja muut yliopisto-opinnoista kiinnostuneet saivat mahdollisuuden tutustua yliopistoon.

Norsu-laitos oli mukana tapahtumassa monipuolisella ohjelmalla. Tapahtumassa muun muassa kuultiin miniluentoja suomensukuisista kielistä, kokkailtiin virtuaalista kalakeittoa kielikeittiössä ja tutustuttiin Norsun oppiaineisiin Metsätalon ala-aulan humanistitorilla.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Norsulaiset mukana Koe Kampuksella!

Torstaina 29.10.2015 klo 10–15 järjestetään Helsingin yliopistossa, Aalto-yliopistossa ja Taideyliopistossa Koe kampus! -tapahtuma, jossa lukiolaiset ja muut yliopisto-opinnoista kiinnostuneet saavat mahdollisuuden tutustua pääkaupunkiseudun yliopistoihin.

Norsulaiset ovat menossa mukana, ja meitä voi tavata Koe Kampuksella luennoilla, työpajoissa ja Humanistitorilla. Alla Norsun menovinkit torstaille:

13-14 Miniluentoja suomensukuisista kielistä
Metsätalo, sali 6, 3. krs. Fabianinkatu 37/Unioninkatu 40
klo 13.00 Mistä sanat tulevat ja miten niiden alkuperää tutkitaan. Professori Ulla-Maija Forsberg
klo 13.20 Eesti: nii kaugel ja siiski nii lähedal – Mitä kaikkea kiinnostavaa on Virossa? Professori Birute Klaas-Lang, yliopistonlehtorit Sirje Olesk ja Kristiina Praakli.
klo 13.40 Magyarország és a magyar nyelv – Unkari ja unkari. Yliopistonlehtori Magdolna Kovács ja yliopistonopettaja Ildikó Vecsernyés.

14-15 Kielikeittiö -työpaja
Metsätalo, sali 30, 5. krs. Fabianinkatu 37/Unioninkatu 40
Kiinnostaisiko oppia italiaa kokkaamalla napolilaista pastareseptiä? Suomen kielen oppiaine on ollut mukana kehittämässä Digitaalista kielikeittiötä, jossa kieltä opitaan valmistamalla kyseisen maan ruokaa tietokoneen ohjeistuksen mukaan. Tule katsomaan ja kokeilemaan miten kielikeittiö toimii!

13-15 Humanistitori
Metsätalo, ala-aula, Fabianinkatu 37/Unioninkatu 40
Tule tapaamaan humanistisen tiedekunnan eri oppiaineiden opiskelijoita ja henkilökuntaa!

Koe Kampuksen koko ohjelman näet täältä.

Koe Kampus! 2013
Tältä näytti vuoden 2013 Koe Kampus! -tapahtumassa.