Ehkäpä ei ole kaukana se menestyksen hetki?

”Mikään maailmassa ei korvaa sitkeyttä. Ei lahjakkuus: epäonnistuneita lahjakkuuksia on kaikkialla. Ei nerous: väärin ymmärretty nerous on suoranainen käsite. Ei koulutus: maailma on täynnä koulutettuja hylkiöitä.” – väitti aikanaan Calvin Coolidge. Hänen mukaansa vain sitkeydellä ja päättäväisyydellä voi saavuttaa mitä tahansa. Hänen monta vuotta sitten esittämät ajatuksensa pätevät vieläkin. Mutta silti voidaan kysyä, riippuuko menestys vain sitkeydestä? Jos näin on, mikseivät kaikki sitkeät ihmiset menesty? Onko joitakin muita tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten menestymiseen?

Menestyneeksi ihmiseksi kutsutaan henkilöä, joka on parempi kuin moni muu omalla alallaan, jolla on mahdollisuus toteuttaa itseään ja joka voi olla  itseensä ja elämäänsä tyytyväinen. Maailma on täynnä lahjakaita, mutta epäonnistuneita ihmisiä, joiden sitkeyden puute estää heitä kehittämästä kykyjään ja menestymästä. Yhtä aikaa kauppojen kirjahyllystä löytyy menestyneiden ihmisten kertomuksia, jotka pienemmilläkin lahjoilla pääsivät pitkälle – sitkeydellään.  Äärimmäisen sitkeän henkilön esimerkkinä on huippunyrkkeilijä Muhammad Ali, jota ei pidetty poikkeuksellisesti lahjakkaana lapsuudessaan. Mutta omalla sisukkuudellaan ja päättäväisyydellään hän saavutti tavatonta menestystä alallaan ja tuli tunnetuksi eri puolilla maailmaa.

Mutta jos henkilö on sekä sitkeä, että lahjakas? Onko menestys sitten välittömästi taskussa? Maailmassamme on ihmisiä, joiden rinnakkainen lahjakkuus ja sitkeys valloittavat koko ihmiskunnan.   Havainnollinen esimerkki on Elias Lönnrot, jonka työteliään toiminnan ansiosta Suomeen saatiin eepos Kalevala. Kalevala on auttanut suomalaisia tiedostamaan aiempaa paremmin, että Suomessa on oma historia. Nykypäivänäkin Kalevala on maailman kuuluisin suomalaisen kirjallisuuden eepos, joka on käännetty kuudellekymmenelleyhdelle kielelle. Lönnrot uuterasti toimi kehittääkseen Suomen kirjallisuutta ja edistääkseen suomen kielen kehitystä. Hän kirjoitti lasten satuja, arvoituksia ja sananlaskuja, julkaisi kansanrunouden lisäksi suomenkielisen lääkärikirjan, lakiteoksen, maantieteen, historian, laskuopin, kieliopin ja lukemiston sekä keksi uusia sanoja. Yhden ihmisen toiminnasta hyötyi koko kansa: Suomi sai aiempaa parempaa kansalliskirjallisuutta ja sen kieli rikastui.

Mutta pakko myöntää, etteivät sitkeys ja lahjakkuus välttämättä vie menestymiseen. Menestyneiden ihmisten kuhunkin tarinaan kuuluvat paitsi sitkeys tai lahjakkuus (tai niiden kombinaatio), myös onni.  Sillä tarkoitetaan kohtalokasta tapaamista, soittoa, havaintoa tai jotain muuta, jonka seurauksena ihmisen menestystarina sai alkunsa. Onni voi pitää menestyksen lähtöpisteenä ja useat menestystä metsästävät ihmiset eivät ikinä pääse omaansa, vaikka olisivat kuinka lahjakkaita ja sitkeitä. Näin kävi Vincent Van Goghille, jonka poikkeukselliset postimpressionistiset taidemaalauksensa saivat suosiota vasta taidemaalarin kuoltua. Hänen lahjakkuuttaan ja sitkeyttään ei voi aliarvioida, mutta se ei auttanut häntä tulemaan itseensä ja elämäänsä tyytyväiseksi – menestyneeksi. Hän kuoli köyhänä, tunnustusta vaille jääneenä ja psyykkisesti sairastuneena.

Jokainen menestystä saavuttanut henkilö voi vuosien mittaan tunnistaa onnihetkensä. Sen tapahtuman, jonka jälkeen hänen menestystarina alkoi. Silloin kun loppuivat turhat yritykset ja alkoi menestyvä toiminta. Se ei välttämättä tarkoita, että sen jälkeen he eivät ole enää kohdanneet ongelmia ja haasteita, pikemmin päinvastoin: haasteita tuli jopa enemmänkin. Mutta se onni auttoi heitä tunnistamaan omia kykyjänsä, sillä niitä tunnustettiin myös yhteiskunnassakin. He ymmärsivät menevänsä oikeaan suuntaan, ja näin saivat voimia ja intohimoa jatkaa toimintansa. Toivoa vain sopii, että jokainen meistä saapuu omaan menestyslähtöpisteeseen, johon päästyämme ymmärrämme, että valitsimme oikean suunnan; että kaikki tekemämme virheet olivat tosiaan askeleita kohti unelmiemme toteuttamista. Ja nämä kohtaamamme haasteet vain auttoivat tavoitteidemme saavuttamisessa, kehittyivät meidän sitkeyttämme ja tahdonvoimamme. Ehkäpä ei ole kaukana se hetki.