Avainsana: selkokieli

Teksti: Ulla Vanhatalo

Selkokielen tutkimuksessa alkoi uusi aikakausi huhtikuussa, kun Selkosanomat saatiin Kielipankkiin ensimmäisenä selkokielisenä aineistona. Korpuksen täydentäminen on osa Helsingin yliopiston ja Selkokeskuksen yhteistyötä, jolle suunnitellaan jatkoa erilaisina hankkeina.

Selkokeskuksen ja Helsingin yliopiston nykykielten ja norsu-laitosten yhteistyöstä keskusteltiin yliopistolla 24.2.2016.

Keskustelussa todettiin selkokielen tutkimuksen voimakkaasti lisääntynyt tarve. Mahdollisia tutkimusaiheita on runsaasti liittyen esimerkiksi ymmärrettävyyteen, rakenteisiin, sanastoon ja kielensisäiseen kääntämiseen ja tulkkaukseen. Myös taustakysymyksissä on selvitettävää: missä menevät rajat selkokielen, selkeän kielen ja normaalin yleiskielen välillä?

Etenkin psykolingvisestä näkökulmasta kiinnostuneiden kannattaa olla yhteydessä Onikki-Rantajääsköön. Hän on luvannut auttaa myös suomen kielen rakenteisiin ja merkitysjäsennykseen liittyvissä kysymyksissä selkokielen tutkimisen ja tutkielmien ohjaamisen kannalta.

Myös opiskelijoita kannustetaan tarttumaan selkokieleen liittyviin tutkimusaiheisiin. Suomen kielen osalta lisätietoja saa kevään 2017 proseminaaria vetävältä Minna Jaakolalta.

Työelämäopintoihin on suunnitteilla selkokielelle mukauttamisen kurssi, jonka ajankohdasta on tulossa tietoa myöhemmin. Lisätietoja Johanna Kompalta tai Selkokeskuksen yhdyshenkilöltä Eliisa Uotilalta. Johanna Komppa osaa kertoa lisää myös selkokielisen materiaalin tarkastelusta kielenoppimisen näkökulmasta.

Lisää yhteystietoja saa Selkokielen neuvottelukunnan Helsingin yliopiston edustajilta Camilla Lindholmilta ja Ulla Vanhatalolta.

Teksti: Anni Aarinen

Selkokeskus ja Helsingin yliopisto (nykykielten sekä suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitokset) pohtivat uusia mahdollisuuksia tutkimus- ja opinnäyteyhteistyöhön.

Yhteistyöllä on paljon tarjottavaa kaikille osapuolille: Selkokeskuksella on runsaasti käytännön kokemusta selkokielestä ja sen opettamisesta, mutta tutkimustietoa tarvittaisiin lisää. Tutkijoilla on mahdollisuus osallistua yhteiskunnallisesti vaikuttaviin hankkeisiin. Opiskelijoille tarjotaan konkreettisia ja taatusti merkityksellisiä aiheita opinnäytteille, palautetta ja työelämäkontakteja.

Keskiviikkona 24.2. klo 11–12 järjestetään Metsätalolla huoneessa B610 (nykykielten laitoksen yhteisötila) keskustelutilaisuus selkokieleen liittyvistä yhteistyömahdollisuuksista, opinnäytteistä tutkimushankkeisiin. Tarjoiluiden vuoksi tilaisuuteen olisi hyvä ilmoittautua 17.2. mennessä.

Aihe voisi kiinnostaa ainakin suomen, S2:n, ruotsin, kirjallisuuden, käännöstutkimuksen, yleisen kielitieteen ja kieliteknologian opiskelijoita ja tutkijoita. Tutkimukselle olisi tarvetta ainakin lukutaitoon, vuorovaikutukseen, selkokirjallisuuden asemaan ja selkokielen korpukseen liittyen.

Selkokielen korpus suunnitteilla

Selkokielen tutkimusta varten haluttaisiin koota korpus. Sen tavoite on koota yhteen kaikki suomeksi ja suomenruotsiksi julkaistu, selkologon saanut aineisto. Kieliteknologeja ja muita korpusosaajia etsitään mukaan hankkeeseen. Korpuksen luomista varten on tarkoitus hakea rahoitusta syksyllä 2016. Korpus avaisi monenlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi sanaston, rakenteiden tai käännösten tutkimukseen.

Yhteistyökumppaneita

Helsingin yliopistolta on mukana kaksi henkilöä selkokielen neuvottelukunnassa:

• Camilla Lindholm tutkii muistisairaiden ihmisten vuorovaikutusta, erityisesti puhuttua kieltä.
• Ulla Vanhatalo tutkii leksikaalista semantiikkaa, ks. 65sanaa.fi

Heidän tehtävänsä on tuoda tutkimusasioita esiin neuvottelukunnan kokouksissa ja toimia linkkinä HY:n ja Selkokeskuksen välillä. Tärkeä yhteyshenkilö on myös Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä, joka tekee Helsingin yliopistolla väitöskirjaa kehitysvammaisten vuorovaikutuksesta.

Selkokielestä kiinnostuneita yksittäisiä tutkijoita on Suomessa myös Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa. Potentiaalisia yhteistyökumppaneita löytyy ulkomailtakin, sillä mm. Saksassa ja Itävallassa on panostettu selkokieleen paljon.