Kielet, kääntäminen, kirjallisuus – tutkimusyhteistyötä selkokielestä

Teksti: Anni Aarinen

Selkokeskus ja Helsingin yliopisto (nykykielten sekä suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitokset) pohtivat uusia mahdollisuuksia tutkimus- ja opinnäyteyhteistyöhön.

Yhteistyöllä on paljon tarjottavaa kaikille osapuolille: Selkokeskuksella on runsaasti käytännön kokemusta selkokielestä ja sen opettamisesta, mutta tutkimustietoa tarvittaisiin lisää. Tutkijoilla on mahdollisuus osallistua yhteiskunnallisesti vaikuttaviin hankkeisiin. Opiskelijoille tarjotaan konkreettisia ja taatusti merkityksellisiä aiheita opinnäytteille, palautetta ja työelämäkontakteja.

Keskiviikkona 24.2. klo 11–12 järjestetään Metsätalolla huoneessa B610 (nykykielten laitoksen yhteisötila) keskustelutilaisuus selkokieleen liittyvistä yhteistyömahdollisuuksista, opinnäytteistä tutkimushankkeisiin. Tarjoiluiden vuoksi tilaisuuteen olisi hyvä ilmoittautua 17.2. mennessä.

Aihe voisi kiinnostaa ainakin suomen, S2:n, ruotsin, kirjallisuuden, käännöstutkimuksen, yleisen kielitieteen ja kieliteknologian opiskelijoita ja tutkijoita. Tutkimukselle olisi tarvetta ainakin lukutaitoon, vuorovaikutukseen, selkokirjallisuuden asemaan ja selkokielen korpukseen liittyen.

Selkokielen korpus suunnitteilla

Selkokielen tutkimusta varten haluttaisiin koota korpus. Sen tavoite on koota yhteen kaikki suomeksi ja suomenruotsiksi julkaistu, selkologon saanut aineisto. Kieliteknologeja ja muita korpusosaajia etsitään mukaan hankkeeseen. Korpuksen luomista varten on tarkoitus hakea rahoitusta syksyllä 2016. Korpus avaisi monenlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi sanaston, rakenteiden tai käännösten tutkimukseen.

Yhteistyökumppaneita

Helsingin yliopistolta on mukana kaksi henkilöä selkokielen neuvottelukunnassa:

Heidän tehtävänsä on tuoda tutkimusasioita esiin neuvottelukunnan kokouksissa ja toimia linkkinä HY:n ja Selkokeskuksen välillä. Tärkeä yhteyshenkilö on myös Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä, joka tekee Helsingin yliopistolla väitöskirjaa kehitysvammaisten vuorovaikutuksesta.

Selkokielestä kiinnostuneita yksittäisiä tutkijoita on Suomessa myös Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa. Potentiaalisia yhteistyökumppaneita löytyy ulkomailtakin, sillä mm. Saksassa ja Itävallassa on panostettu selkokieleen paljon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *