Kielitieteilijöiden graduesittelyä – menneisyyden tarkastelusta nykyajan ilmiöihin

Teksti ja kuvat: Kati Kiiskinen

Suomen kielen ja suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoiden 30.1.2017 järjestämässä Ikkunat auki suomen kielen tutkimukseen -gradukonferenssissa tarjottiin mahdollisuus päästä näkemään ja kuulemaan, millaista tutkimusta alan opiskelijat tekevät lopputöinään. Nyt toisen kerran järjestetty konferenssi koostui neljästä suullisesta esityksestä sekä kuudesta posterista. Esitelmät sisälsivät laajan kirjon aiheita eri kielentutkimuksen alueilta aina nimenannon prosessin tutkimisesta morfosyntaktiseen sanojen tarkasteluun.

Uskonnonkirjat ja hylkäyskirjeet yhteiskuntaa selittämässä

Konferenssissa ensimmäisenä esiintynyt Henri Satokangas kertoi eri vuosikymmenien uskonnon oppikirjojen äänisyydestä sekä niihin kirjoittuvista osallistujarooleista. Henri kuvasi, kuinka uskonnon oppikirjojen kerronta on vaihtunut 1970-luvun yksiäänisyydestä 2010-luvun moniääniseen kertojaan.

– Aihe kiinnostaa sen yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi. Oppikirjojen kieli sekä uskonto oppiaineena vaikuttavat kokonaisiin ikäluokkiin, ja näistä jälkimmäinen on alati julkisen keskustelun kohteena, Henri sanoo.

Henri tarkastelee gradussaan uskonnon oppikirjojen äänisyyttä diskurssintutkimusta ja suhtautumisen teoriaa hyödyntäen.

Henrin jälkeen puheenvuoron saanut Elina Keckman paneutui niin ikään yhteiskunnallisiin asioihin esitellessään työnhaussa saatuja hylkäyskirjeitä ja niiden rakenteita.

– Hylkäyskirjeet rakentuvat funktionaalisista jaksoista. Näistä pakollisin on kiitosjakso, joka esiintyy jopa 94 %:ssa aineiston hylkäyskirjeistä, Elina sanoo.

Elina kertoi kiitosjaksolla olevan kaksi funktiota. Ensinnäkin kiitosjakson tehtävänä hylkäyskirjeessä on kiittää työnhakijaa vaivannäöstä. Hylkäyskirje toimii viimeisenä vuorona työnantajan ja -hakijan välisessä keskustelussa siitä, haluaako työnantaja palkata työnhakijan. Toisaalta kiitosjaksolla on myös implisiittinen, kontekstisidonnainen funktio: kiitos alussa viestii hakijalle hylätyksi tulemista.

Posteriaiheita asutushistoriasta prosenttilaskuihin

Kahden ensimmäisen esityksen jälkeen huomio keskitettiin tauon ajaksi postereihin ja niiden esittelijöihin. Anni Kaunisto ja Saana Juntunen käsittelivät postereissaan identiteetin ja julkisuuskuvan rakentumista. Anni esitteli 1800-luvun itseoppineiden kirjoittajien kielellistä identiteettiä, kun taas Saana kuvasi posterissaan murteiden vaikutusta urheilijoiden julkisuuskuvaan. Esimerkkeinä Saana käytti tämän päivän varsin vahvoista murteistaankin tunnettuja huippu-urheilijoita Sami Jauhojärveä ja Antti Ruuskasta.

Tauko antoi aikaa vapaaseen keskusteluun ja postereihin tutustumiseen.

 

Agatha Dominowskan esitelmä käsitteli puolestaan suomea toisena kielenä puhuvien puhuttelukäytänteitä. Posterissaan hän esitteli erityisesti käyttämäänsä Python-ohjelmaa, joka toimii näppäränä työkaluna aineiston käsittelyssä. Ohjelma etsii litteraateista halutut puhuttelun muodot ja listaa ne esitykseksi, jota voi hyödyntää kätevästi esimerkiksi Excelillä tapahtuvassa jatkokäsittelyssä.

Suomi toisena kielenä -tutkimuksesta esitelmöi myös Noora Närvänen, jonka posteri käsitteli kielen opetukseen käytettävää toisto-metodia. Toisto-metodi on kehitetty erityisesti turvapaikanhakijoiden kotoutumista varten käytettäväksi kielenopetuksen metodiksi. Metodi perustuu suulliseen toistoon, jonka avulla asioita opitaan dialogin kautta ilman kirjoja.

Hylkäyskirjeen rakenteesta esitelmöinyt Elina Keckman (oik.) keskustelemassa posteria pitäneen Noora Närväsen (vas.) kanssa toisto-metodin hyödyntämisestä kielenopetuksessa.

Marika Luhtala esitteli posterissaan Helsingin Villingin asutushistoriaa, josta hän oli saanut tietoa Villingin paikannimistöä tutkimalla. Tutkimus paljastaa, että vaikka kaikki vanhimmat nimet ovat ruotsinkielisiä, esimerkiksi Kintaholmen-nimeen perustuva suomalaisperäinen aines viittaa hämäläisten eränkävijöiden liikkuneen alueella jo ennen ruotsalaisasutuksen saapumista.

Konferenssin kuudes posteri, Henna-Leena Turpeisen esitelmä, käsitteli puolestaan prosenttilaskuja. Mitä, oliko Henna-Leena eksynyt väärään konferenssiin? Ei suinkaan, sillä poikkitieteelliseksikin luokiteltavan tutkimuksen kohteena ovat nimenomaan matematiikan oppikirjojen sanallisia prosenttilaskuja käsittelevien tehtävien kielelliset ainekset.

Henna-Leena tutkii gradussaan, mikä vaikutus tehtävänannon kielellisillä valinnoilla on matemaattiseen ongelmanratkaisuun.

Prefiksiproblematiikkaa ja nimenannon haasteita

Vaikuttavien postereiden jälkeen konferenssi jatkui vielä kahden esityksen merkeissä. Ensimmäinen näistä käsitteli vierasperäisen prefiksin sisältämiä sanoja, kuten epifyyttisieni. Aihetta esitellyt Kati Kiiskinen kertoi saaneensa tutkimusaiheen törmättyään sanarajoja koskevaan ongelmaan kieliteknologiasovellusta kehittävän projektin yhteydessä.

– Vierasperäisen prefiksin sisältämät sanat ovat jo hurjan yleisiä suomen kielessä, mutta silti niistä ei juuri ole tehty aiempaa tutkimusta, joka kuvaisi niiden ominaisuuksia, Kati selittää.

Viimeisenä esiintyjänä Emma Perälä puhui nimenannon prosessista ja siihen liittyvistä haasteista. Tutkimuksessa on tullut esiin esimerkiksi, kuinka vanhemmilla on esikoisen kohdalla yleensä suuremmat paineet nimenannossa kuin tätä seuraavien lasten kohdalla. Emma kertoi myös, että lapselle annetaan usein raskauden aikana ”masunimi”, jolla lasta puhutellaan. Tästä nimestä ei yleensä kuitenkaan tule virallista nimeä lapsen synnyttyä.

Emma käyttää graduaineistonaan neljän perheen haastatteluista saamaansa materiaalia.

Gradukonferenssin järjestämisestä tukea graduntekoon

Konferenssin järjestäminen yhdessä muiden graduvaiheen opiskelijoiden sekä ohjaavien opettajien kanssa toimi koko graduprojektia tukevana prosessina.

– Esitelmän myötä hahmotan tutkielmani kokonaisuutena sekä sen keskeiset sisällöt paremmin. Pidän lisäksi esiintymisestä, etenkin kun saan puhua asiasta, josta tiedän jotakin, Henri kuvaa gradukonferenssista saatua myönteistä kokemusta.

Gradukonferenssin voidaan tänäkin vuonna sanoa siis olleen varsin onnistunut. Tilaisuuteen osallistui laaja joukko kielen ammattilaisia, opiskelijoita ja harrastajia. Postereiden ympärillä käytiin vilkasta keskustelua eri aiheista ja esitelmien pitäjiä pommitettiin haastavilla kysymyksillä läpi seminaarin. Mutta haastavat kysymyksethän ovat vain osoitus siitä, että aiheet ovat ajankohtaisia ja että kuulijoiden mielenkiinto on herännyt.

Välkommen till Åland – Aksentti ry:n opintomatka Maarianhaminaan

Teksti ja kuvat: Jana Ruf

Aksentti ry järjesti 12.-16.5.2016 Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoiden ainejärjestön ensimmäisen opintomatkan Ahvenanmaalle.

Miksi Ahvenanmaa?

Ahvenanmaa on Suomeen kuuluva maakunta, jota ei juurikaan käsitellä opinnoissamme ja joka on meille siitä syystä lähes tuntematon. Osallistujista kukaan ei ollut ennen käynyt Ahvenanmaalla, joten odotimme matkaa jännittyneinä.

Ennen reissua

Ennen opintomatkaa oli paljon järjesteltävää. Ensin piti hakea projektitukea, minkä jälkeen selvitimme kaikki järjestelyn kysymykset: milloin ja millä mennään, mihin majoitutaan, montako opiskelijaa otetaan mukaan, mitä tehdään siellä ja mihin käytetään tukirahat.

Järjestimme opintomatkan 12 opiskelijalle. Menimme Viking Linellä Maarianhaminaan ja majoituimme Gröna Uddenin leirintäalueen mökkeihin. Tukirahoilla kustansimme kaikille majoituksen lisäksi myös yhden illallisen.

Rör och gör – mitä me teimme

Saavuimme perjantaina varhaisaamulla Maarianhaminaan ja saimme heti aamupäivällä opastuksen Ahvenanmaan maakuntapäivissä. Opastuksessa esiteltiin Ahvenanmaa, maakuntapäivät ja itsehallinto. Meillä oli paljon kysyttävää esim. kotiseutuoikeudesta, koulutuksesta ja politiikasta.

Iltapäivällä nautimme pyöräretkellä ahvenanmaalaisesta luonnosta ja kukista. Illalla grillasimme hyvin tuulisen sään takia leirintäalueen keittiössä.

Lauantaina kävimme Ahvenanmaan merenkulkumuseossa, jossa viihdyimme pitkään. Luimme merenkulun historiasta, kokeilimme kaikki rör och gör -pisteet ja kävimme museolaivassa Pommern. Illalla pelasimme lautapelejä ja katsoimme Euroviisuja.

Sunnuntaina oli hyvin sateista, minkä takia piti valitettavasti pysyä sisätiloissa. Aika meni kuitenkin hyvin nopeasti ohi. Pelasimme lautapelejä, kävimme elokuvateatterissa ja söimme ravintolassa, jossa katsoimme myös jääkiekkoa.

kuva2 kuva3

Miksi kannatti lähteä?

Ahvenanmaan opintomatka oli monella tavalla erikoinen kokemus: opimme paljon Ahvenanmaan erikoisasemasta sekä siihen liittyvästä historiasta, ihmettelimme Ahvenanmaan ruotsalaisuutta ja ruotsin kieltä, yllätyimme ahvenanmaalaisten heikosta suomen kielen taidosta, yritimme selittää ahvenanmaalaisille mistä olemme kotoisin sekä miksi puhumme suomea keskenämme ja lopuksi tutustuimme myös opiskelukavereihimme paremmin. Paluumatkalla haaveilimme jo seuraavasta opintomatkasta – saa nähdä, missä käydään ensi kerralla!

Kurkistusaukkoja suomen kielen tutkimukseen – gradukonferenssin tunnelmia

Kuva: Saša Tkalčan
Kuva: Saša Tkalčan

Teksti: Kadri Siilivask

Suomen kielen ja suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoiden ryhmä järjesti torstaina 11.2 lopputöiden konferenssin, Kurkistusaukkoja suomen kielen tutkimukseen – Opiskelijat esittelevät lopputöitään -tapahtuman. Tilaisuudessa tutkielmantekijät kertoivat graduista esitelmien ja posterien muodossa. Mukana oli monipuolisesti tutkielmia eri erikoisaloilta.

Petra Tellan tutkimus ”Miten paikannimien uskotaan syntyneen?”.
Kuva: Terhi Ainiala.
Hauska ja kiinnostava esittely Sanni Surkalta: ”Käsityksiä homomiesten puheesta”. Kuva: Terhi Ainiala.
Sini Leppänen: ”Klikkiotsikoissa esiintyviä kielellisiä piirteitä”.
Kuva: Terhi Ainiala.

1. Miksi osallistuit gradukonferenssiin, Sini Leppänen?
Ennen kaikkea osallistuin siksi, että konferenssi motivoisi tekemään
omaa gradua. Osallistumalla varmistin, että minulla pitää olla jotain
esitettävää konferenssiin mennessä.

2. Mitä itse teit gradukonferenssissa?
Toimin konferenssin puheenjohtajana ja esittelin kahvitauolla omaa posteriani.

3. Mikä oli mukavinta, mikä oli yllättävintä?
Oli hienoa nähdä, miten hyvä yhteishenki konferenssitiimiin muodostui
ja miten kaikki, niin henkilökunta kuin opiskelijatkin, tukivat
toisiaan. Lisäksi oli todella mukavaa päästä keskustelemaan
konferenssin osallistujien kanssa omasta graduaiheestani.
Puheenjohtajana olin positiivisesti yllättynyt siitä, että yleisö
kyseli niin aktiivisesti esitelmien jälkeen.

4. Kannattaako tällainen gradukonferenssi järjestää ensi vuonnakin?
Jos, mitä vinkkejä annat järjestäjille?
Ehdottomasti kannattaa! Gradu on kuitenkin niin iso työ, että on kiva
päästä esittelemään sitä hieman laajemmalle yleisölle. Järjestäjille
vinkkinä, että pieni itsensä haastaminen palkitsee.

Kadri Siilivask: ”S2-opiskelijoiden direktiivien käytöstä”. Kuva: Mohammad Bakharzy
Jenni Suutarisen esittely ”Miten lopetamme puhelun?”. Kuva: Mohammad Bakharzy.
Hilla Tuomisen tutkimus ”Me-viittaukset pariskunnan puheessa. Erään tapauksen tarkastelua”. Kuva: Saša Tkalčan.
Reija Jousjärvi: ”IT-alan työpaikkailmoitus tekstinä”. Kuva: Saša Tkalčan.

1. Miksi osallistuit gradukonferenssiin, Reija Jousjärvi?
Gradukonferenssi oli mielestäni hyvä idea! Laitoksella tehdyistä graduista on mielestäni vähän tietoa saatavilla. Oman esitelmäni avulla sain myös terävöitettyä näkökulmaani yhteen oman tutkimukseni osaan ja sain hyvää esiintymisharjoitusta.

2. Mitä itse teit gradukonferenssissa?
Pidin puheenvuoron. Sen lisäksi olin järjestelytiimissä. Pidimme siis huolta kaikista käytännön järjestelyistä, kahvituksesta, tiloista, posterinäyttelystä, opasteista jne.

3. Mikä oli mukavinta, mikä oli yllättävintä?
Mukavinta oli tässäkin tutustua moniin uusiin opiskelijakollegoihin. En ole koskaan ollut konferenssissa, joten oli kivaa nähdä minkälaista siellä voisi olla. Yllättävää oli ehkä se, että oman laitoksen opiskelijoita tilaisuus selvästi kiinnosti, koska yleisöä oli tullut paljon paikalle.

4. Kannattaako tällainen gradukonferenssi järjestää ensi vuonnakin? Jos, mitä vinkkejä annat järjestäjille?
Kannattaa järjestää kaikkea graduihin liittyvää toimintaa!
Enemmän lukiolaisia olisi ollut mukavaa saada paikalle. Heidän aktivoimiseensa kannattaa ensi kerralla panostaa.

Johann Sandqvist: ”Leena Krohnin romaanien Tainaron ja Ihmisen vaatteissa henkilöhahmoista”. Kuva: Saša Tkalčan.

Tapahtuma oli hyvä mahdollisuus tutustua laitoksemme tutkimukseen ja saada uusia ideoita omaan graduun.

Gradukonferenssin järjestelytiimi. Kuva: Mohammad Bakharzy.

 

Graduntekijät esittelevät töitään

Teksti: Johana Sandqvist

Hei kaikki!

Tässä pieni mainos tulevasta jännittävästä tapahtumasta. Kuulun graduntekijöiden joukkoon, joka esittelee parin viikon päästä töitään Helsingin yliopiston päärakennuksella. Meidän suomen kielen ja Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoiden ryhmämme järjestää Kurkistusaukkoja suomen kielen tutkimukseen – Opiskelijat esittelevät lopputöitään -tapahtuman. Tilaisuudessa tutkielmantekijät kertovat graduistaan esitelmien ja posterien muodossa. Mukana on monipuolisesti tutkielmia eri erikoisaloilta. Tapahtuma on erinomainen mahdollisuus tutustua laitoksemme tämänhetkiseen tutkimukseen ja vaikkapa saada ideoita omaan tulevaan tai tekeillä olevaan graduun. Tilaisuuteen ovat tervetulleita niin laitoksen opiskelijat ja henkilökunta kuin aiheesta kiinnostuneet abitkin. Luvassa myös kahvitarjoilua.

Tule siis mukaan torstaina 11.2. klo 14–16.30 päärakennuksen saliin 6!

Esitelmien ja postereiden aiheet ovat seuraavat:

Reija Jousjärvi: ”IT-alan työpaikkailmoitus tekstinä”
Sini Leppänen: ”Klikkiotsikoissa esiintyviä kielellisiä piirteitä”
Johana Sandqvist: ”Leena Krohnin romaanien Tainaron ja Ihmisen vaatteissa henkilöhahmoista”
Kadri Siilivask: ”S2-opiskelijoiden direktiivien käytöstä”
Jenni Suutarinen: ”Miten lopetamme puhelun?”
Sanni Surkka: ”Käsityksiä homomiesten puheesta”
Petra Tella: ”Miten paikannimien uskotaan syntyneen?”
Hille Tuominen: ”Me-viittaukset pariskunnan puheessa. Erään tapauksen tarkastelua”

Tule gradukonferenssiin kurkistamaan, millaisia graduja suomen kielen ja Suomen kielen ja kulttuurin oppiaineissa on tekeillä! Kahvitarjoilun vuoksi toivomme ennakkoilmoittautumista tapahtumaan osoitteessa: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/66646/lomake.html. Huom! Ilmoittautuminen päättyy jo 3.2., joten toimi nopeasti.

Lämpimästi tervetuloa mukaan katsomaan ja kuuntelemaan!

Gradukonferenssin tiedotustiimin puolesta
Johana Sandqvist

Aksentin syksy

Tekstin kirjoitti Suomen kielen ja kultturin opiskelija Jana Ruf.

Aksentin hallitus pyrki tämän vuoden aikana järjestämään jäsenilleen monipuolista ohjelmaa, johon sisältyisi suomalaista kulttuuria ja taidetta. Aloitettiin syyskuussa tutustumalla uusiin jäseniin viettämällä uudessa ylioppilastalossa mukavan illan yhdessä. Pyöräilyretkellä Akseli Gallen-Kallelan museoon ei ollut muita osallistujia kuin Ramona ja minä, minkä takia me päädyimmekin kahdestaan kahvila Regattaan – sekin on olennainen osa suomalaisesta kulttuurista.Suomi-Halloween -leffailtana katsoimme enemmän huvittavan kuin pelottavan ”Rare Exports” -elokuvan. Pikkujouluina nautimme kaikenlaisia herkkuja ja pelasimme Rafaelin tuoman pelin ”Huhupuheita”, jolla opimme sanaston lisäksi myös piirtämään ja tulkitsemaan muiden piirroksia, mikä oli todella hauska. Pikkujoulujen viimehetken tilanmuutoksesta opimme jälleen, että hallituksen jäsenenä pitää olla joustava ja spontaani, koska voi sattua kaikenlaista odottamatonta. Harmittaa kyllä, jos joku jää tulematta paikanmuutoksen takia.

Tämä vuosi meni todella nopeasti ohi. Syksy oli hallituksen jäsenille – niin kuin teillekin varmasti – hyvin kiireinen ja kaikille sopivien päivämäärien löytäminen oli haastavaa. Koen hallituksessa toimimisen kuitenkin hyvin antoisana asiana. Aina voi oppia vielä jotain uutta!

Aksentti kiittää kaikkia tapahtumiin osallistujia lämpimästi ja toivottaa teille oikein hyvää jouluaikaa!

Tarvitaan uusia aktiivisia

Oletko kiinnostunut viettämään aikaa opiskelukavereittesi kanssa ja vaikuttaa samalla yliopiston ainejärjestöjen toimintaan ja opiskelijoiden hyvinvointiin? Olisitko halunnut osallistua Aksentin tapahtumiin ennen, mutta sopiva päivämäärä ei ollut tarjolla tai tapahtumat eivät olleet kiinnostavia? Tule mukaan hallitukseen ja vaikuta itse tapahtumien järjestelyyn!

Etsimme jatkuvasti uusia hallituksen jäseniä. Seuraava mahdollisuus liittyä hallitukseemme on perjantaina, 4.12. klo 16. Pidämme silloin vuosikokouksen Oluthuone Kaislassa (Vilhonkatu 4), jolloin valitaan ensi vuoden hallituksen jäsenet. Tule vain rohkeasti kuuntelemaan, vaikka et olisikaan varma vielä pystytkö sitoutumaan. Kaikki Aksentin toiminnasta kiinnostuneet ovat hyvin tervetulleita tulla keskustelemaan meidän kanssa Aksenttia koskevista asioista. Jo pelkästään kokoukseen osallistumalla voi vaikuttaa, meillä ei pakoteta ketään. Voit myös lähettää meille viestin, jos haluaisit järjestää meidän kanssa tapahtumia, muttet itse pääse perjantaina paikalle.

Helsinki norsulaisten silmin

Teksti ja kuvat Tatiana Batanina.

Alkusyksyllä Kirjoitus- ja tekstikurssin uudet opiskelijat ryhtyivät ahkerasti kirjoitushommiin. Kurssi on Suomen kieltä ja kulttuuria opiskeleville suunnattu opintojakso, jossa lisätään kirjoitettujen tekstien analysoinnin kykyjä ja vahvistetaan kirjoittamisen taitoa.

Pitkän kirjoitustehtävien listan lähtöpisteenä oli lehtijuttu. Säikähdin, kun kurssin opettaja Salla Kurhila ilmoitti jo sopineensa Helsingin seurakuntayhtymän Kirkko ja kaupunki -lehden kanssa, että teksteistämme tulee heille oikea artikkelisarja. Jännitti. Minustako toimittaja?

Salla Kurhilan mukaan Kirkko ja kaupunki -lehti ei ollut mikään satunnainen valinta. Hän tiesi, että lehdessä on vaihtuvien lyhyiden tekstien palsta, jossa julkaistaan kokemuksellisempaa materiaalia. Otettuaan yhteyttä K&K -lehteen hän esitteli toimitukselle opiskelijakirjoitelmaideansa, josta toimituksessa innostuttiin ja samalla ehdottiin palstasarjalle teemaa. Näin alkoi yliopisto-lehti -yhteistyö, joka sujui saumattomasti melkein puolitoista kuukautta.Kuva_Tatiana_Batanina

Yllätykselliseksi paikaksi Helsingissä alustavasti nimitetyn tehtävän kirjoitusvaihe oli monikerroksinen. Ensin piti oppia tunnistamaan lehtijuttujen tyyliä, mitä varten tarkasteltiin tunnilla erilaisten artikkelien rakenteita. Oli mukavaa, että kokoonnuimme keskustelemaan asioista joko keskenään ryhmissä tai opettajan johdolla.

Teorettiseen taustaan tutustumisen lisäksi työhön kuului myös kirjoitelmiemme eri versioiden yhteispurkaminen ja -kommentointi sekä henkilökohtaisen palautteen antaminen kaverille. Yleensä monia ujostuttava palautteen antaminen voi silti olla kullan kallis. Paitsi että se vaatii tarkkuutta ja kärsivällisyyttä se on myös hyvä tilaisuus harjoitella henkilön ja hänen kirjoitelmansa erottamista toisistaan.

Tehtävän ehkä haastavimpia osia oli mielestäni merkkimäärävaatimus, josta saimme tarkemmin tietää vasta kun juttujen ensimmäiset versiot ovat jo valmiina. Tekstejä oli ehdottomasti tiivistettävä, jotta ne mahtuivat lehden kehyksiin. Oli sääli leikata jotakin omaa tekstiä pois, mutta samalla oli mielenkiintoista seurata muokkaamisen tuloksen syntymistä.

Ahkeruus viimein voitti. Norsulaisten ensimmäinen artikkeli pääsi lehteen jo 28. lokakuuta, nelisen viikkoa kirjoittamisen varsinaisesta alkamisesta. Lehden toimitus päätti kuitenkin pitää julkaistavien tekstien määrän ja järjestyksen salassa, joten edelleen jännittää kun Kirkko ja kaupungin uusi numero ilmestyy.

Toimitukselta virallisen Helsinki toisin silmin -nimen saanut sarja on myös vapaasti luettavissa verkossa. Aiheena on ihminen ja suhteensa kaupunkiin, sen rytmiin ja vaatimuksiin. Norsulaisten kirjoittama Helsinki toisin silmin -sarja alkaa numerossa 41.

Tunnelmia Koe kampus! -tapahtumasta

Torstaina 29.10. järjestettiin Helsingin yliopistolla Koe kampus! -tapahtuma, jossa lukiolaiset ja muut yliopisto-opinnoista kiinnostuneet saivat mahdollisuuden tutustua yliopistoon.

Norsu-laitos oli mukana tapahtumassa monipuolisella ohjelmalla. Tapahtumassa muun muassa kuultiin miniluentoja suomensukuisista kielistä, kokkailtiin virtuaalista kalakeittoa kielikeittiössä ja tutustuttiin Norsun oppiaineisiin Metsätalon ala-aulan humanistitorilla.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.