Author: Juha-Matti Granqvist

Postissa tuli juuri Henrik Gabriel Porthanin Opera omnian eli koottujen teosten XIII osa, joka sisältää hänen Suomen maantiedettä ja taloutta koskevat kirjoituksensa. Tilasin sen saadakseni lisäselvyyttä siihen, mikä oli Porthanin rooli Erik Tuneldin ja Daniel Djurbergin maantieteellisten teosten Suomen-osuuksien synnyssä. Opuksen alussa oleva, Allan Tiitan kirjoittama artikkeli Porthanista maantieteilijänä luokin mainiosti valoa pimeyteen. Continue reading “Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 23: Henrik Gabriel Porthan”

Palataanpa brittiläisten Viaporin-kuvaajien jälkeen taas Ruotsin kamaralle. Tämän päivän päähenkilö Abraham Hülphers (1734-1798) oli saksalaisesta sukunimestään huolimatta ruotsalainen, raatimiehen poika, ja varsin mainio esimerkki porvarissukuisesta oppineesta. Hülphers työskenteli isänsä kauppahuoneessa ja oli Västeråsin kaupungin porvari, mutta hänen todellinen intohimonsa oli maantiede. Hän teki matkoja Ruotsin eri osiin ja julkaisi liudan matkakirjoja, joista yhdessä,  Dagbok och samlingar uppå en resa om somarn 1760 ifrån Westerås till Petersburg och Ryssland, hän vieraili myös Helsingissä ja Viaporissa. Continue reading “Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 19: Abraham Hülphers”

Nathaniel William Wraxallin maanmies, englantilainen pappi William Coxe (1747-1828) teki 1770-80-luvuilla useita kiertomatkoja Eurooppaan eri herrasmiesten matkaseurueissa. Matkakirjassaan Travels into Poland, Russia, Sweden and Denmark (1784) hän kuvaa varsin laveasti myös käyntiään Helsingissä ja Viaporissa:

Yksi kaikkein mielenkiintoisimpia ja tärkeimpiä linnoituksia Ruotsin valtakunnassa, ja ehkäpä koko pohjoisessa Euroopassa, on Viapori, joka sijaitsee Suomessa lähellä Helsinkiä. Aikaisemmalla matkallani me emme päässeet tutustumaan tähän linnoitukseen, koska meiltä puuttui kuninkaallinen lupakirja. Mutta toisella matkallamme halki näiden seutujen olimme onnekkaampia; itse Ruotsin kuningas oli määrännyt pääministeriään, kreivi Creutzia, antamaan meille tuon lupakirjan. Continue reading “Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 17: William Coxe”

Matkakirjallisuus oli yksi 1700-luvun suosituimmista kirjallisuuden muodoista koko Euroopassa. Tiedemiehet ja herrasmiesmatkailijat, jotka kiersivät omaa maanosaansa ja vierailivat myös eksoottisimmissa maanosissa, julkaisivat selostuksia kokemuksistaan matkakertomuksina. Myös Viapori, Ruotsin ulkopuolellakin mainetta kerännyt linnoitus, oli näiden matkailijoiden kohteena. Heitä saapui niin kotimaasta kuin kauempaakin, Hollannista, Ranskasta ja Englannista asti. Continue reading “Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 15: Sir Nathaniel William Wraxall, MP”

Palataanpa vielä kerran Henrik Forsiukseen. Helsinkiä käsittelevän kaksiosaisen väitöskirjansa lisäksi hän kirjoitti myös muistelmansa, jotka on julkaistu Bidrag till Helsingfors stads historia -sarjan osassa II. Johan Sederholmin ohella hän on tietääkseni ainoa muistelmat kirjoittanut 1700-luvun helsinkiläinen. (Sitten on tietysti vielä rovasti Carl Johan Holm, syntyään helsinkiläinen suutarinpoika, mutta hänen muistelmansa käsittelevät pelkkää Suomen sotaa, eikä niistä siksi ole paljon iloa tässä yhteydessä.)

Forsius syntyi Helsingissä ja työskenteli siellä triviaalikoulun opettajana ja rehtorina. Hänen muistelmiensa voisi siis olettaa valottavan Helsinkiä ja Viaporia varsin yksityiskohtaisesti. Katsotaanpa: Continue reading “Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 14: Henrik Forsius”

Palataanpa joitakin päiviä sitten esiteltyyn Daniel Djurbergiin. Hänen tunnetuimmat työnsä ovat maantieteen koulukirjat, mutta hän kirjoitti myös moniosaisen teossarjan Ruotsin maantieteestä, kollegansa ja kilpailijansa Erik Tuneldin tavoin. Siihen sisältyy Suomea kuvaileva osa Beskrifning om Storfurstendomet Finland (1808), jossa on monisivuinen kuvaus Helsingistä ja Viaporista. Katsotaanpa mitä Djurberg sanoo linnoituksesta: Continue reading “Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 13: Daniel Djurberg (uudelleen)”

Eilen kuultiin, mitä Erik Tuneldin Geographie sanoi Helsingin kaupungin linnoituslaitteista, nyt siirrytään itse Viaporiin.

VIAPORI on oivallinen linnoitus ½ mailia etelään Helsingistä, seitsemällä avomeren partaalla olevalla saarella, joita aiemmin kutsuttiin Susiluodoiksi. Tämä linnoitus, joka on Suomen place d’armes, turvaa ja suojelee Helsingin mainiota ja tilavaa satamaa, jota suurinkin sotalaivasto voi turvallisesti pitää tukikohtanaan. Continue reading “Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 12: Erik Tuneld (2/2)”

Eilen esitellyn Daniel Djurbergin pahin kilpailija, mitä 1700-luvun tunnetuimman ruotsalaisen maantieteilijän titteliin tulee, on Erik Tuneld (1709-1788). Siinä missä Djurbergin maine nojaa lukemattomien sukupolvien kuluttamiin maantieteen koulukirjoihin, Tuneldin maineen kulmakivi on hänen Ruotsin maantiedettä esittelevä laaja teossarjansa Geographie Öfver Konungariket Swerige. Continue reading “Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 11: Erik Tuneld (1/2)”

Ruotsin tunnetuin maantieteilijä 1700-luvulla oli Daniel Djurberg (1744-1834), Tukholman Klaraskolanin rehtori ja ahkera maantieteellisten yleisesitysten kirjoittaja. Djurberg julkaisi karttoja, hakuteoksia ja erillistutkimuksia, mutta hänen maineensa nojasi ennen muuta koulukäyttöön tarkoitettujen suppeiden maantieteen oppikirjojen varassa. 1780-luvulla kirjoitetut Geografie för ungdom ja Geografie för begynnare levisivät useina painoksina pitkälle 1800-luvulle asti. Continue reading “Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 10: Daniel Djurberg”

Ruotsin ajan Helsingin kuuluisin asukas, kauppias Johan Sederholm, kirjoitti 1800-luvun alussa muistelmansa. Hän oli tuolloin juuri kahdeksankymmentä vuotta täyttänyt kaupunkinsa rikkain ja mahtavin liikemies. Sederholmin kynäilemästä lyhyestä muistelmatekstistä tuli klassinen “ryysyistä rikkauksiin” -kertomus, tarina miehestä joka nousi kyvyillään, ahkeruudellaan ja oveluudellaan vähävaraisesta pikkupojasta rikkaaksi mahtimieheksi. Continue reading “Aikalaiskuvauksia Viaporista, osa 6: Johan Sederholm”