Avoimessa julkaisemisessa otettiin uusi suunta – katsaus summaa avoimen tieteen alkuvuoden ydinkohdat

Plan S, FinELib-lehtineuvottelut ja avoimen julkaisemisen strategia. Kevät 2019 oli vilkasta aikaa avoimen julkaisemisen toimintatapojen linjaamisessa. Tässä blogipostauksessa käydään läpi tämän vuoden ensimmäisen puoliskon keskeiset avoimen tieteen tapahtumat.

Teksti: Juuso Ala-Kyyny (JAK) & Mika Holopainen (MH)

Avoimen tieteen vuoden 2019 ensimmäistä puoliskoa luonnehtivat erityisesti avoimessa julkaisemisessa tehdyt linjanvedot. Keväällä otettiin niin kotimaassa kuin kansainvälisesti askeleita, jotka heijastuvat tieteelliseen julkaisemiseen lähivuosina.

Kansainvälisesti eniten on puhuttanut Plan S -suunnitelma, mutta myös Suomessa FinELib-kirjastokonsortion lehtineuvottelut herättivät keskustelua avoimen julkaisemisen roolista neuvottelustrategiassa. Avoimen tieteen kansallisessa koordinaatiossa valmisteltiin kevään aikana useitakin kotimaisia linjapapereita, joista avoimen julkaisemisen strategia on edennyt pisimmälle.

Tässä blogipostauksessa kerrotaan tiiviisti, mistä näissä keskeisissä avoimen tieteen kehityskuluissa on kyse. Lopuksi luodaan lyhyt silmäys kevään muihin kiinnostaviin avoimen tieteen teksteihin.

Plan S -suunnitelma valmistui toukokuussa (JAK)

Suurista tutkimusrahoittajista koostuva cOAlition S julkaisi toukokuun lopussa lopullisen version tieteellistä julkaisemista uudistavasta Plan S -toimeenpanosuunnitelmasta. Suunnitelmaa muokattiin runsaan palautteen pohjalta.

Plan S -toimintasuunnitelma astuu voimaan vuonna 2021. (Kuvalähde: Plan S)

Koalition mukaan valtaosa palautteesta – joka julkaistiin kokonaisuudessaan kesäkuussa – tukee päätavoitetta eli tieteellisten julkaisujen välitöntä avointa julkaisua. Keskeisin muutos liittyy aikatauluun: täytäntöönpanoa siirretään vuodella ja suunnitelmaa aletaan toteuttaa vuodesta 2021 lähtien.

Uusi Plan S ottaa kantaa myös tutkimuksen arviointiin ja tekee linjauksen koalition rahoittajien omiin rahoitushakuihin liittyen: rahoittajat sitoutuvat DORA-periaatteisiin tutkimustuotosten arvioinnissa. Palaute on vaikuttanut siihen, että koalitio tunnustaa nyt aiempaa selvemmin tarpeen erilaisille tavoille toteuttaa avoimuutta. Uudessa suunnitelmassa tuodaan korostetusti esiin erityisesti rinnakkaisjulkaiseminen. Kustantajien kannalta Plan S asettaa ehtoja julkaisukanavan laadulle, kirjoittajamaksujen (APC-maksut) läpinäkyvyydelle ja hybridilehtien siirtymäajoille.

Kesäkuun Think Open -blogipostaus summaa uuden Plan S -suunnitelman. Itse Plan S -suunnitelma on luettavissa koalition rahoittajien sivulla.

Lehtineuvottelut jumiutuivat alkuvuodesta (JAK)

Helsingin yliopiston tutkijat, opettajat ja opiskelijat menettivät helmikuun alussa pääsyn satoihin tiedejulkaisuihin, kun kansallisen FinELib-kirjastokonsortion ja tiedekustantaja Taylor & Francisin neuvottelut päättyivät tuloksettomina. Sopimukseton tila estää yhä suoran pääsyn valtaosaan T&F-aineistoa, mutta kirjasto on kehittänyt kevään aikana vaihtoehtoisia tapoja, joilla yliopistolaiset saavat aineiston käyttöönsä (lue lisää Flammasta – vaatii kirjautumisen; ks. myös Alternative Access). Myöskään toisen suuren tiedekustantajan Wileyn kanssa ei ole vielä syntynyt uutta sopimusta, mutta pääsyä aineistoihin on jatkettu tämän vuoden loppuun.

Tieteellisten kirjastojen LIBERillä on viisi periaatetta, joilla avointa julkaisemista edistetään lehtineuvotteluissa. (Kuvalähde: LIBER)

FinELibin – ja suomalaisen yliopistokentän – tavoitteena on sopimus, joka kattaa lehtien lisäksi tutkijoiden avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksut. Tällä niin sanotulla transformatiivisella sopimuksella pyritään yhtäältä jatkuvasti kohoavien kustannusten hillitsemiseen, toisaalta kestämättömäksi käyneen tilausmaksumallin muuttamiseen tiedeyhteisön kannalta paremmaksi.

Suomi ei ole tavoitteineen ja strategioineen yksin, vaan vastaavia neuvotteluita käydään eri maissa  ja neuvottelutavoitteet ovat linjassa myös Euroopan unionin tavoitteiden kanssa (ks. Utrechtin yliopiston kirjaston Jeroen Bosmanin kokoamat tiedot lehtipaketeista, joihin sisältyy OA-elementti). Uuden suunnan hakemiseen on ymmärrettävät perusteet: yliopistot eri maissa kamppailevat kutistuvien budjettien kanssa samaan aikaan, kun suuret kansainväliset tiedekustantajat pyörittävät maailman tuottoisimpiin kuuluvaa bisnestä. Eurooppalaisia yliopistoja edustavan European University Associationin (EUA) viime vuonna tekemän selvityksen mukaan 29 Euroopan maassa maksettiin pelkästään tiedelehtien tilausmaksuja yli 700 miljoonaa euroa vuoden aikana. Tästä yliopistot maksoivat 72 prosenttia. EUA on parhaillaan tekemässä tutkimusta transformatiivisista lehtisopimuksista, niiden vaikutuksista ja kustannuksista.

Arja Tuuliniemi ja Anu Alaterä FinELib-toimistosta taustoittavat lehtineuvotteluita tarkemmin Think Open -blogiartikkelissaan.

Kansallisessa koordinaatiossa valmisteilla useita strategioita (MH)

Avoimen tieteen kansallinen koordinaatio käynnistettiin viime vuoden syksyllä Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) ja sen kehittämispäällikön Henriikka Mustajoen johdolla (ks. Mustajoen haastattelu Think Open -blogissa). Käytännön koordinaatiota toteutetaan kolmella tasolla – strategiaryhmässä, asiantuntijaryhmissä ja työryhmissä – ja neljässä teemassa: julkaisemisen, datan, oppimisen ja toimintakulttuurin avoimuudessa.

Keväällä 2019 avoimen tieteen koordinaation roolia tarkennettiin. Koordinaation tehtäväksi määriteltiin avoimen tieteen yhteistyö ja kansallisen tason toiminnan mahdollistaminen Suomessa. Keskeisiksi toimintatavoiksi määriteltiin viestintä, tapahtumien järjestäminen, yhteistyöverkostojen muodostaminen sekä strategiatyö.

Kansallisen koordinaation tavoitteena on saada tutkimuskenttä laajasti mukaan yhteistyöhön. (Kuvalähde: Avointiede.fi)

Kevään aikana koordinaatio eteni erityisesti avoimen tieteen eri teemoihin liittyvässä strategiatyössä. Helmikuussa strategiaryhmä pyysi kommentteja avoimen tieteellisen julkaisemisen kansallisen strategian luonnokseen. Luonnos sai yli sata kommenttia, organisaatioilta ja tutkimusyhteisön edustajilta. Samalla pantiin alulle strategiaa toteuttava avoimen julkaisemisen toimenpideohjelma, jota koskeva luonnos avattiin kommenteille toukokuussa. Kevään kommenttien pohjalta toimenpideohjelmasta tehdään uusi luonnos, jota on mahdollista kommentoida vielä syksyllä. Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden kansallinen strategian lopullinen versio on tarkoitus saada valmiiksi lokakuussa 2019.

Avoimen julkaisemisen ohella myös muut keväällä perustetut asiantuntijaryhmät saivat strategiatyönsä käyntiin:

Tutkijan vastuullisen arvioinnin suosituksesta on syytä kertoa hieman tarkemmin. Tutkijan arviointi ohjaa merkittävästi tutkimuksen suuntaa muun muassa rahoituksen, meriittien ja tutkimusorganisaatioiden rakenteellisten prosessien kautta. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole ollut tahoa, joka ohjeistaisi tutkijan arviointien toteutusta, eettisyyttä ja läpinäkyvyyttä laaja-alaisesti. Suosituksen avulla pyritään vastaamaan tuohon puutteeseen. Tutkijan vastuullisen arvioinnin edistäminen tukee myös Suomen profiloitumista kansainvälisesti vastuullisuuden suunnannäyttäjänä.

Suosituksen laatimiseksi TSV asetti syksyllä 2018 työryhmän, joka julkaisi keväällä 2019 suositusta koskevan luonnoksen. Kommenttien perusteella suositus sai selkeän tuen tutkimusyhteisöltä, mutta myös paljon korjausehdotuksia – näistä tärkeimpinä:

  • keskeisten käsitteiden selkeämpi avaaminen,
  • metriikan ja laadullisen arvioinnin välisen suhteen tarkentaminen,
  • avoimuuden rooli tutkimuksen arvioinnissa,
  • portfolion käyttökelpoisuus arvioinnin välineenä.

Tutkijan vastuullista arviointia käsittelevä suositus on tarkoitus saada valmiiksi marraskuussa 2019, jolloin myös kaikki siihen liittyvät kommentit avataan.

Lyhyesti – muita kevään avoimen tieteen tekstejä (JAK)

Future of scholarly publishing and scholarly communication

Euroopan komission asettama avoimen tieteen asiantuntijaryhmä (The Expert Group on the Future of Scholarly Publishing and Scholarly Communication) julkaisi keväällä raportin, jossa hahmotellaan tieteellisen julkaisemisen tulevaisuutta 10–15 vuoden päähän ja annetaan toimintasuosituksia tutkimusorganisaatioille, tutkijoille, rahoittajille, lainsäätäjille, kustantajille ja muille keskeisille ryhmille. Future of scholarly publishing and scholarly communication -paperin valmistelussa oli Suomesta mukana Svenska Handelshögskolanin yliopistonlehtori, avoimen tieteen asiantuntija Mikael Laakso.

Kyseessä on itsenäinen raportti, joka ei suoraan sido komissiota. Paperissa esitetyt suositukset otetaan kuitenkin huomioon komission julkaisemista koskevissa teemoissa, kuten Open Science Policy Platform -kehityksessä, tulevien kehysohjelmien julkaisemista koskevissa ohjeistuksissa ja komission oman julkaisuportaalin muodostamisessa. Julkaisuportaalin tarjouskilpailu avattiin uudelleen heinäkuussa – väljemmin kriteerein – ja tarkoitus on, että portaali toimisi Horizon 2020/Next-tutkimushankkeiden julkaisukanavana.

Lisääntyvää avoimuutta – suomalaisten korkeakoulujen avoimet julkaisut vuonna 2018

Kansalliskirjaston tietojärjestelmäasiantuntija Jyrki Ilva julkaisi keväällä Tietolinjassa (1/2019) tuoreen selvityksen avoimen julkaisemisen kehityksestä Suomessa. Tiedot pohjautuvat opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruuseen, ja ne päivittyvät Juuli-julkaisutietoportaaliin. Korkeakoulujen osalta käytettävissä on kolmen vuoden data (2016–2018), ja sen perusteella voi todeta, että avointen julkaisujen osuus sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen julkaisuista on kasvanut vuosi vuodelta. Yliopistoissa avointen artikkelien osuus kasvoi toissavuoden 41,7 prosentista viime vuoden 50,9 prosenttiin. Helsingin yliopisto sijoittuu keskivaiheille ja keskiarvon tuntumaan avointen julkaisujen osuutta koskevassa yliopistovertailussa. Rinnakkaistallennuksessa HY:lla on petrattavaa, ja tähän onkin jo pyritty vastaamaan uusilla tutkijapalveluilla (ks. rinnakkaistallennuspalvelu Flammassa – vaatii kirjautumisen).

Ten myths around open scholarly publishing

Kuvalähde: Ten myths around open scholarly publishing (2019).

Lopuksi jotain muuta: kuudentoista kirjoittajan pre-print-artikkeli Ten myths around open scholarly publishing käsittelee nimensä mukaisesti avoimeen julkaisemiseen liittyviä käsityksiä koskien niin vertaisarviointia, impaktilukuja, saalistajajulkaisuja kuin avointen lehtien rahoitusmalleja.

Avoimessa PeerJ-lehdessä julkaistu artikkeli pyrkii tarjoamaan tutkimukseen perustuvaa tietoa avoimen julkaisemisen yleisimmistä ja useimmin toistuvista keskustelunaiheista. Samalla se tarjoaa myös kiintoisan johdatuksen avoimen julkaisemisen ja tieteellisen julkaisemisen käytäntöihin.

 


Juuso Ala-Kyyny
tietoasiantuntija, avoimen tieteen palvelut, Helsingin yliopiston kirjasto
ORCID: 0000-0002-2200-3777

Mika Holopainen
tietoasiantuntija, avoimen tieteen palvelut, Helsingin yliopiston kirjasto
ORCID: 0000-0002-8829-2540

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *