Millaista tukea Helsingin yliopisto tarjoaa kirjoittajamaksuissa?

Avoimen julkaisemisen rahoitusta on Helsingin yliopistossa keskitetty kirjastoon, joka tarjoaa tutkijoille kaksi tapaa saada tukea kirjoittajamaksuihin. Tukea voi saada joko kirjaston sopimien lehtitilausten kautta tai suoraan keskitetystä APC-rahoituksesta. Nämä ovat kaksi pääväylää, joiden lisäksi yksittäiset tiedekunnat voivat tarjota tukea.

Jatka lukemista ”Millaista tukea Helsingin yliopisto tarjoaa kirjoittajamaksuissa?”

Mitä kirjoittajamaksut (APC) ovat?

Kirjoittajamaksu (article processing charge, APC) on avoimen julkaisemisen hinta, jonka suuruus vaihtelee kustantajasta ja lehdestä riippuen. Kirjoittajamaksulla rahoitetaan avointa julkaisemista. Suurin osa open access -lehdistä ei kuitenkaan peri kirjoittajamaksua. Artikkelikohtaiset kirjoittajamaksut ovat Think Open -blogin uuden viisiosaisen kirjoitussarjan aiheena, ja avausosassa pureudutaan peruskäsitteisiin.

Jatka lukemista ”Mitä kirjoittajamaksut (APC) ovat?”

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 2 – kymmenen poimintaa uutistarjonnasta

Avoimen tieteen vuosikatsauksen toisessa osassa käydään läpi vuoden 2020 uutissatoa ja artikkelitarjontaa. Noin kymmenen poiminnan listauksessa nousevat esiin muun muassa avoimen tieteen linjausten suhde tutkijan arkeen, avointen julkaisujen osuuden lisääntyminen suomalaisissa yliopistoissa, kotimaisten tiedelehtien avoimuus, vastuullinen arviointi ja APC-maksuja maksavien tutkijoiden asema tutkimusyhteisössä. Vuosikatsauksen avausosa (pääteemat) julkaistiin 12. tammikuuta ja kolmas osa (blogijutut) julkaistaan 18. tammikuuta.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 2 – kymmenen poimintaa uutistarjonnasta”

Toisiaan täydentävät julkaisuväylät – avoimen julkaisemisen palvelukokonaisuus kehittyy Helsingin yliopistossa

Helsingin yliopiston avoimen julkaisemisen väylät täydentävät toisiaan ja tarjoavat tutkijalle mahdollisuuden maksuttomaan OA-julkaisemiseen. Kansainväliseksi tiedekustantamoksi profiloituva Helsinki University Press julkaisee ensimmäiset kirjat ensi vuoden alussa. Helda-julkaisuarkiston avointen monografioiden julkaiseminen saa uutta vauhtia Helda Open Books -kokoelmasta, joka tuo esiin tutkimukseen ja opetukseen liittyvien avointen kirjojen moninaisuutta ja parantaa kirjojen näkyvyyttä. Avointen lehtien julkaisemiseen tarkoitettu Editori täydentää kokonaisuutta ja antaa työkalun myös opetuksen tueksi.

Jatka lukemista ”Toisiaan täydentävät julkaisuväylät – avoimen julkaisemisen palvelukokonaisuus kehittyy Helsingin yliopistossa”

”Tieteestä viestiminen on olennainen osa tieteen avoimuutta” – haastattelussa Salla-Maaria Laaksonen

Yhteiskuntatieteilijä Salla-Maaria Laaksonen tuntee tutkijantyönsä kautta verkosta kerättyyn tutkimusdataan liittyvät pullonkaulat. Datan luonteeseen, omistajuuteen, käyttöoikeuksiin ja säilytysmahdollisuuksiin liittyy kysymyksiä, joihin tutkimusdataa käsittelevän tutkijan on etsittävä vastauksia. Laaksonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon. Hän haluaa laajentaa avoimesta tieteestä käytävää keskustelua myös tieteellisen tiedon käyttöön ja rooliin yhteiskunnassa.

Jatka lukemista ””Tieteestä viestiminen on olennainen osa tieteen avoimuutta” – haastattelussa Salla-Maaria Laaksonen”

Avoin julkaiseminen tulee, mutta missä muodossa? Kirjoittajamaksut eivät kohtele tasapuolisesti kaikkia tutkijoita

Eurooppalaisten tutkimusrahoittajien Plan S -suunnitelma ei ratkaise tiedejulkaisemisen rahoituksen ongelmia vaan siirtää niitä aiempaan vaiheeseen: tuotantoon ja kirjoittajille. Kysymyksiksi nousee, kuka päättää kenen OA-maksut milloinkin maksetaan ja miksi toisilla on institutionaalinen tuki kirjoitusmaksujen (article processing charges, APC) maksamiseen. Jääkö uutta tuottava tutkimus julkaisematta, koska sille ei löytynyt rahaa? Plan S:n toinen versio lähinnä helpotti siirtymää, kun se salli hybridi- ja rinnakkaisjulkaisemisen (vihreä OA). Pallo jää tutkijoille ja yliopistoille. Radikaalimpi uudistus toisi tukea suoraan lehdille ja niiden tieteellisille taustaorganisaatioille. Avointa julkaisemista eri rooleissa seurannut Emilia Palonen pohtii haastetta myös politiikantutkijana.

Jatka lukemista ”Avoin julkaiseminen tulee, mutta missä muodossa? Kirjoittajamaksut eivät kohtele tasapuolisesti kaikkia tutkijoita”

Rinnakkaistallennus on tutkijalle maksuton tapa toteuttaa avointa julkaisemista

Uusi kirjoitussarja pureutuu rinnakkaistallennukseen eli ”vihreän tien avoimuuteen” (green open access) – sen perusasioihin, hyötyihin ja erityiskysymyksiin. Sarjan avauspostauksessa kerrotaan avoimen julkaisemisen eri muodoista ja siitä, mikä on rinnakkaistallentamisen paikka avoimen julkaisemisen eri vaihtoehtojen kokonaisuudessa.

Jatka lukemista ”Rinnakkaistallennus on tutkijalle maksuton tapa toteuttaa avointa julkaisemista”

Avoimessa julkaisemisessa otettiin uusi suunta – katsaus summaa avoimen tieteen alkuvuoden ydinkohdat

Plan S, FinELib-lehtineuvottelut ja avoimen julkaisemisen strategia. Kevät 2019 oli vilkasta aikaa avoimen julkaisemisen toimintatapojen linjaamisessa. Tässä blogipostauksessa käydään läpi tämän vuoden ensimmäisen puoliskon keskeiset avoimen tieteen tapahtumat.

Jatka lukemista ”Avoimessa julkaisemisessa otettiin uusi suunta – katsaus summaa avoimen tieteen alkuvuoden ydinkohdat”

Plan S astuu voimaan 2021 – avoimen julkaisemisen suunnitelma valmistui

Tieteellistä julkaisemista uudistavan Plan S -suunnitelman lopullinen versio valmistui toukokuun lopussa. Luonnosversio sai runsaasti palautetta, mikä vaikutti uuteen suunnitelmaan. Keskeisin muutos liittyy aikatauluun: täytäntöönpanoa siirretään vuodella ja suunnitelmaa aletaan toteuttaa vuodesta 2021 lähtien. Uusi Plan S ottaa myös kantaa tutkimuksen arviointiin, tunnustaa aiempaa selvemmin tarpeen erilaisille tavoille toteuttaa avoimuutta ja tarkentaa kirjoittajamaksuihin liittyviä linjauksia. Blogipostaus summaa uuden Plan S -suunnitelman.

Jatka lukemista ”Plan S astuu voimaan 2021 – avoimen julkaisemisen suunnitelma valmistui”

”Muutoksen on lähdettävä ruohonjuuritasolta” – haastattelussa avoimen tieteen moniottelija Mikael Laakso

Avoin tiede eri teemoineen mietityttää niin tutkijoita kuin ketä tahansa aihepiiristä kiinnostunutta. Vain harva ehtii laajemmin ja syvällisemmin perehtyä avoimen tieteen kysymyksiin. Yksi harvoista on Mikael Laakso, joka on jo kymmenen vuoden ajan seurannut avoimen tieteen kehitystä sekä tutkijana että asiantuntijana. Laakson erikoisalana on avoin julkaiseminen ja siihen liittyvät rahavirrat. Tässä artikkelissa Laakso kertoo näkemyksiään ajankohtaisista puheenaiheista, kuten Plan S -suunnitelmasta, kirjoittajamaksuista sekä lehtipaketteihin liittyvistä sopimusneuvotteluista.

Jatka lukemista ””Muutoksen on lähdettävä ruohonjuuritasolta” – haastattelussa avoimen tieteen moniottelija Mikael Laakso”