Helsingin yliopisto
The open science review 2020 includes the refinements of Plan S and the tool for checking the Plan S compatibility of publishing channels, it provides a look at the guidelines and recommendations made in national open science coordination, and it provides an overview of the effects of the coronavirus pandemic on the openness of scientific information. The special theme is open access journals that vanish from the web – and the researcher’s means of preserving her or his own research.
”Oli tärkeää julkaista teos avoimesti, jotta se olisi mahdollisimman helposti kiinnostuneiden lukijoiden saatavilla”
Krister Talvisen keväällä julkaistu teos tutkimuksen vaikuttavuudesta ja rahoitushakemusten tekemisestä on löytänyt hyvin lukijansa: Added value -teosta on ladattu Helda Open Books -sivuilta jo yli 3300 kertaa. ”Olen melko varma, että ilman avointa julkaisemista ja Helda Open Booksia, teokseni näkyvyys ja hyödyntäminen olisi jäänyt vaatimattomaksi.” Talvisen haastattelu on osa Helda Open Books -teosten vaiheita esittelevää kirjoitussarjaa.
Visibility of publications on the web is enhanced by harvesting of repositories
How are publications posted in institutional repository Helda disseminated around the world? This aspect has not been studied previously, so this blog article looks at this issue with the help of a small random sample. Based on a sample of twelve publications one can establish that publications from the repository are well disseminated into different net services, but there is a lot of variation in indexing related to publication types and service models.
Jatka lukemista ”Visibility of publications on the web is enhanced by harvesting of repositories”
Five ways to spot a predatory journal or publisher
The article processing charges (APC) of open access publishing lure in suspicious publishers as well. Therefore it is a good skill for a researcher to recognize the typical characteristics of these so-called predatory publications.
Jatka lukemista ”Five ways to spot a predatory journal or publisher”
Miten vanhasta kirjasta tuli digikirja?
Painettu kirja ei siirry itsestään digitaaliseen maailmaan, vaan vaatii monenlaista työtä. Helsingin yliopiston kirjaston bibliometriikkaan erikoistunut tietoasiantuntija ja tietokirjailija Eva Isaksson kertoo tässä blogiartikkelissa, miten hänen vuonna 1987 ilmestynyt teoksensa Nainen ja maailmankaikkeus siirtyi kaikkien saataville Helda Open Books -kokoelmaan.
Helda Open Books provides an open publishing venue for researchers and teachers
University of Helsinki’s open monograph service, Helda Open Books, launched last year, boosts the availability and visibility of scientific publications. The current theme is to improve the access to textbooks through open publishing venue.
Jatka lukemista ”Helda Open Books provides an open publishing venue for researchers and teachers”
Helda Open Books antaa vanhoille kirjoille uuden elämän
”Helda Open Books on mainio julkaisukanava, joka antaa vanhoille kirjoille uuden elämän. Loppuunmyydyt ja ehkä vaikeasti löydettävät teokset ovat siellä kaikkien helposti luettavissa”, kirjoittaa professori ja tietokirjailija Heikki Oja blogiartikkelissa, jossa hän kertoo tähtitieteen kirjojensa matkasta Helsingin yliopiston avoimeen kirjakokoelmaan. Ojan artikkeli on osa Helda Open Books -teosten vaiheita esittelevää kirjoitussarjaa.
Jatka lukemista ”Helda Open Books antaa vanhoille kirjoille uuden elämän”
From raw data into FAIR – The journey of data at a SMEAR station, from instrument to the end user
”You should act like every measurement you start is going to continue forever, but the people in charge of the measurements and data flow would move on to different tasks the next week,” says Pasi Kolari, university researcher at the University of Helsinki. In this blog interview, Kolari, who works as a data liaison for SMEAR stations (Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations), sheds light on the real life challenges of collecting, processing and opening data. The article is part of the Think Open article series on open science research infrastructures.