Category Archives: Digitaalisen kirjaston palvelut

Tietolinja 1/2008 ja Kansalliskirjasto 1/2008

Posted on by

Tietolinja on täällä taas!

Tietolinja-lehden numero 1/2008 on nyt saatavilla. Kuten Laila Heinemann toteaa pääkirjoituksessaan, lehden artikkelit painottuvat tällä kertaa tulevaisuuteen liittyviin kysymyksiin.

Lehden artikkeleissa Juha Hakala esittelee Kansalliskirjaston paljon huomiota saaneen tietohallintostrategian tavoitteita, Laila Heinemann tutustuu Google-sukupolven tiedonhakutottumuksiin, Elina Late vertailee MetaLibin ja Google Scholarin käytettävyyttä, Jyrki Ilva kirjoittaa suomalaisten julkaisuarkistojen tilanteesta ja Karo Salminen vierailee Open Repositories 2008 -konferenssissa Southamptonissa.

Lehti on luettavissa osoitteessa
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200804301285

Digitaalinen kirjasto Kansalliskirjasto-lehden teemana

Kansalliskirjasto-lehden numero 1/2008 ilmestyi itse asiassa jo jokin aika sitten, mutta mainostetaanpa sitä saman tien. Numeron teemana on digitaalinen kirjasto, johon liittyviä kysymyksiä käsitellään sekä digitoinnin näkökulmasta että pitkäaikaissäilytyksen ja tiedonhakujärjestelmien kannalta.

Lehden lukuisista kiinnostavista artikkeleista mainittakoon tässä yhteydessä vain muutamia: Kristiina Hormia-Poutanen ja Arja Tuuliniemi esittelevät visioita digitaalisen kirjaston infrastruktuuriksi, Ari Rouvari hahmottelee kirjastojen tietojärjestelmien uutta arkkitehtuuria, Esa-Pekka Keskitalo valottaa digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytyksen haasteita ja Leena Jansson kirjoittaa digitoitujen aineistojen merkityksestä humanistitutkijoille.

Numero löytyy tällä kertaa verkosta yhtenä kokonaisena pdf-tiedostona (12 megatavua):

http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/kklehti/12008.html

Tungosta maailman yhteisluettelomarkkinoilla

Posted on by

EUn tuella on toistakymmentä vuotta rakennettu mammuttia nimeltä The European Library, jonka kautta on haettavissa kaikkien Euroopan (myös EUhun kuulumattomien maiden) kansalliskirjastojen kokoelmat. Tarjonta on karttunut hitaasti ja tekniikka toiminut vaihtelevasti. Aikaa, vaivaa ja rahaa on palanut.

Amerikkalainen OCLC puolestaan on lähtenyt rakentamaan koko maailman kattavaa WorldCatiä, johon periaatteessa voivat liittyä mukaan kaikenlaiset kirjastot. WorldCatin testiversio on vapaassa käytössä osoitteessa http://worldcat.org/, mutta täyden palvelun saa vain maksua vastaan. Syvällisemmin aiheesta voi lukea Juha Hakalan artikkelista Tietolinjassa 2/2006 (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20061551). Yhteistyösopimukset ovat vuosien myötä kuitenkin muuttuneet monimutkaisemmiksi ja kalliimmiksi, mikä on omiaan viemään pohjaa aidosti maailmanlaajuiselta palvelulta. Esimerkiksi suomalaisen FENNICA-tietokannan tietueita ei ole pitkään aikaan päivitetty sinne sopimusteknisten epäselvyyksien vuoksi.

Google on ajanut sivuraiteella ohi näiden byrokraattisempien hankkeiden ja markkinoi näkyvästi Book Searchiään, johon tässäkin blogissa on jo aiemmin viitattu (ks. esim. Google teoshaku Lindaan ja Nelliin).

Toinen ääripää on LibraryThing, jonne omia kirjojaan voi luetteloida kuka tahansa.

Nyt näille markkinoille on tullut myös verkkoarkistoinnin uranuurtaja Internet Archive, jonka tuella on käynnistynyt hanke nimeltä Open Library. Continue reading →

Seuraa kirjastoseminaaria netissä

Posted on by

European Library Automation Group järjestää Library System Seminar -nimisiä tilaisuuksia. Tällä kertaa on vuorossa jo 32. seminaari, ja se pidetään Wageningenin yliopistossa, Alankomaissa, 14.-16.4.2008.

Seminaarin kaikille yhteisiä osuuksia voi seurata – ikävä kyllä vain Internet Explorerilla – verkon yli. Ohjeet ja ohjelma löytyvät sivulta http://library.wur.nl/elag2008/ .

Google-teoshaku linkitetty Lindaan ja Nelliin

Posted on by

Google-teoshaku (Google Book Search) on Googlen melko uusi palvelu, jolla voi mm. kohdistaa hakuja kirjojen kokoteksteihin. Palvelu perustuu jo tekijänoikeussyistä yhteistyöhön kustantajien, kirjailijoiden ja joidenkin ulkomaisten kirjastojen kanssa. Nostan hattua sille, että tämäkin Googlen palvelu on käännetty niin nopeasti myös kelvolliselle suomen (ja ruotsin) kielelle.

Google-teoshaku ei pelkästään kilpaile kirjastojen omien tietokantojen kanssa, vaan sillä voidaan myös rikastaa näitä. Linda-yhteisluetteloon ja Nelli-portaaliin on jo lisätty ISBN-tunnuksiin perustuvat linkit Google-teoshaun tietoihin. Linkin lisäksi viitteeseen tupsahtaa usein myös peukalonpään kokoinen kansikuva. Itse linkin takaa löytyy joissain tapauksissa vain teoksen perustietoja ja sekalaisia linkkejä, mutta usein myös rajoitettu määrä kirjan sivuja tai jopa koko teos digitaalisessa muodossa, viittauksia kirjaan muissa teoksissa ja muilla verkkosivuilla, joskus jopa kirjan tapahtumapaikkoja Google Maps -kartalla. Continue reading →

Yleiset kirjastot ja etäkäyttö

Posted on by

Oulun kaupunginkirjasto aloitti marraskuussa 2007 lisensioitujen verkkoaineistojen etäkäytön Pohjois-Suomen kirjastojen yhteisen Pohjanportti-tiedonhakuportaalin kautta. Pohjanportti perustuu Kansalliskirjaston ylläpitämään Nelli-portaaliin, ja etäkäyttöaineistoja käyttämään voi sen kautta kirjautua kirjastokortin numeron ja kirjastosta saatavan tunnuskoodin avulla. Oulun kaupunginkirjaston tarjoama malli on mielenkiintoinen, ja jos kokemukset ovat hyviä, sen voi olettaa yleistyvän nopeasti lähivuosina. Continue reading →

Ontologiahanke on päättynyt – kauan eläköön ontologiahanke!

Posted on by

Suomalainen semanttisen webin ontologiahanke FinnONTO (2003-2007) loppui suureen päätösseminaariin 25.1.2008 – ja heti seuraavalla viikolla oli sen jatkohankkeen Semantic Web 2.0 (2008-2010) aloituskokous.

FinnONTO oli suurin TEKESin koskaan rahoittama hanke ja jatkohankkeesta tulee vieläkin suurempi. Partnereita siinä on kaikkiaan 39 ja ne edustavat hyvin erilaisia tahoja muistiorganisaatioista ja tutkimuslaitoksista yritysmaailmaan. Kansalliskirjasto on ollut mukana vuodesta 2004 ennen muuta tukemassa Yleisen suomalaisen ontologian YSOn ja keskitetyn ontologiapalvelimen ONKIn kehittämistä. Nämä ovat hankkeen keskeisimpiä palveluita, joita ilman semanttisia portaalisovelluksiakaan ei olisi voitu rakentaa.

Siis mikä ihmeen ontologia…?

Karkeasti yleistäen ontologia on seuraavan polven asiasanasto, jonka avulla pystytään selittämään koneelle myös käsitteiden välisiä suhteita. Continue reading →

Seitsemän veljestä Soomesta

Posted on by

Google on julkistanut Book Search -tuotteestaan nyt myös suomenkielisen version (http://books.google.fi/). Ainakaan ensi vilkaisulla siitä ei vielä ole kirjastojemme kilpailijaksi. Suomenkieliset teokset näyttävät olevan pääsääntöisesti peräisin tanskalaisesta kirjastoluettelosta, minkä seurauksena palvelu suositteleekin lainaamaan niitä Tanskasta (tai ostamaan Amazonista). Sinänsä mielenkiintoinen strateginen linjaus – sitä kun olettaisi marssijärjestyksen olevan: ensin yhteistyösopimus jonkun suomalaisen kumppanin kanssa ja vasta sen jälkeen suomenkielinen käyttöliittymä. Mutta Googlen yhteistyöpolitiikka on viime aikoina muutenkin alkanut lipsua välillä kyseenalaisemmalle puolelle. Alempaa sivulta tosin löytyy uutuuskirjojen kohdalta linkkejä myös suomalaisiin kirjakauppoihin ja kotimainen luettelointitietuekin saattaa löytyä joissakin tapauksissa LibraryThing -linkistä.

“Väärä” yhteistyökumppani lienee syypää myös kummallisuuksiin itse teosten tiedoissa – vai mitä mieltä pitäisi olla suomenkielisestä palvelusta, jossa Seitsemän veljeksen aihealueeksi on merkitty soome? Continue reading →

Aineistojen digitaalisen käytön tekijänoikeudelliset ongelmat

Posted on by

Kirjastot ovat jo pitkään painiskelleet erilaisten tekijänoikeusongelmien kanssa, jotka ovat vain monimutkaistuneet digitaalisen julkaisemisen aikakaudella. Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa yksityisoikeuden laitoksella on nyt syksyllä 2007 hyväksytty Daniel Stranius’n gradu arvosanalla eximia cum laude approbatur aiheesta:

Kirjastot ja tekijänoikeus – aineiston digitaaliseen käyttöön liittyvät tekijänoikeudelliset ongelmat kirjastojen toiminnassa.

Opinnäyte löytyy Edilexistä: http://www.edilex.fi/lakikirjasto/4793.pdf

Näytämmekö asiakkaillemme vain takapuolemme?

Posted on by

Kansalliskirjastossa on kuluvan vuoden aikana valmisteltu tietohallintostrategiaa kirjaston tarjoamille keskitetyille tietoteknisille palveluille. Työn kuluessa ehkä eniten keskustelua ovat herättäneet käsitteet back-end ja front-end, joille on ollut hankala löytää selkeitä suomenkielisiä vastineita. “Takapuolen” käännökseksi muotoutui vielä suhteellisen käsitettävä termi “taustajärjestelmä”. “Etupuolen” kohdalla päädyimme toistaiseksi termiin “asiakasliittymä”, joka saattaa kuitenkin helposti sekaantua asiakassovelluksiin eli clientteihin (jotka kuuluvat sinne takapuolelle).

Terminologiaa olennaisempaa tässä yhteydessä on kuitenkin tulevaisuusskenaario, jossa nämä käsitteet ovat keskeisessä asemassa. Tämänhetkisissä järjestelmissämmehän tilanne on hyvin pitkälle se, että back-end = front-end, eli asiakkaat joutuvat käyttämään jokaista taustajärjestelmää sen omalla käyttöliittymällä. Vaikka niiden asiakasystävällisyyteen panostettaisi kuinka, käyttäjä joutuu silti opettelemaan monta erilaista liittymää. Continue reading →