Kyllä on, asiakkaiden mielestä. Ainakin sikäli kuin he vertailevat Amazonin ja kirjastoluetteloiden käyttöliittymiä. Äskettäin pidetyssä 31. European Library Automation Group -kokouksessa professori Maja Žumer Ljubljanan yliopistosta herätteli kirjastoväkeä miettimään, miksi ei riitä, että kirjastot “ovat verkossa” (1).
Asiakkaat kokevat kirjastoluettelot vaikeiksi käyttää. Tämä tiedetään ja on tutkimuksissa osoitettu (2, 3).
Nyt etenkin huomattu, että asiakkaat ovat alkaneet käyttää Amazonia myös kirjastojen käyttöliittymänä. He etsivät kirjan Amazonista, kopioivat sen ISBN-numeron ja tekevät sen perusteella haun kirjastoluetteloon (4).
Kirjastoammattilaisen silmin tämä näyttää aivan käsittämättömältä touhulta. Miksi asiakkaat eivät käytä hyväkseen luetteloiden hakumahdollisuuksia? Siksi, että asiakkaat eivät ole kirjastoammattilaisia. Se, mikä tiskin takana tuntuu maailman yksinkertaisimmalta rutiinilta, ei tunnu kaikista samalta.
Voidaan väittää, että kirjastojen ei pidä tyytyä jäljittelemään hakukoneita, amazoneita sun muita “liian yksinkertaisia” käyttöliittymiä, koska ne voisivat tarjota niin paljon enemmänkin. Mutta on ilmeistä, että nykyiset menetelmät sen enemmän tarjoamisessa ovat epäonnistuneita – tai ainakin vanhanaikaisia.
Voi hyvinkin olla, että kirjastoluettelon tehokkaan käytön oppiminen ei olisi kovin vaikeaa. Vaikeus ja helppous ovat kuitenkin suhteellisia. Kirjaston käyttö ei ole kovin läpikäyvä elementti useimpien ihmisten elämässä. Kirjastot eivät sen takia voi ohjata sitä, mikä ihmisistä tuntuu oikealta ja luontevalta tavalta toimia. Valtavirrasta poikkeaville hakukäytännöille käy kuin piirustuspöydän ääressä vedetyille puistokäytäville: kansa kulkee mieluummin nurmikon poikki kuin arkkitehdin suunnitelmien mukaan, olipa arkkitehdillä ratkaisulleen kuinka mainiot perustelut hyvänsä.
Žumer listasi joitakin ajatuksia siitä, mitä pitäisi tehdä. Ideat eivät suinkaan ole uusia, vaan perustuvat toisaalta siihen, mitä voi oppia hakukoneilta yms., ja toisaalta ilmiöihin, jotka informaatiotutkimuksessa on tunnettu jo vuosikymmeniä.
Yksinkertainen haku. Useimmissa kirjastojärjestelmissä sellainen jo onkin, piilotettuna jonkin mystisen ilmauksen taakse, kuten Helkan “sanahaku -(katkaisu=?)”. Helmetissäkin on sanahaku, mutta se pitää ensin valita “opastetuista hauista”.
Hakutulosten relevanssi on usein kirjastojärjestelmien heikko kohta; pikemminkin perinteisesti tulos järjestetään julkaisuvuoden mukaan. Tähän pitäisi hakualgoritmien kehittelyssä kiinnittää huomiota.
Kirjankansien kuvan liittäminen kuvailutietoihin. En itse oikein sisäistä tämän merkitystä, mutta mitäpä siitä: asiakkaat arvostavat kansikuvia ja pulinat pois.
Suositukset – eli bibliometriseen kytkentään perustuvat vinkit: henkilöt, jotka ovat lainanneet tätä kirjaa, lainasivat myös tuota.
Kirja-arviot: asiakkaat pitävät toisten asiakkaiden arvioita hyödyllisinä. Yksittäisen kirjaston asiakaskunta saattaa olla liian pieni tuottamaan riittävää määrää arvioita. Voisi aprikoida, riittäisikö Suomeen yksi ainoa arviointijärjestelmä, jonka sisältö olisi tietenkin nähtävissä eri luetteloiden kautta. Helppo visioida, hieman vaikeampi toteuttaa!
—
(1) Amazon: competition or complement to OPACs PDF Document (abstract) / Maja Žumer (University of Ljubljana). – Saatavissa: http://elag2007.upf.edu/papers.htm. – [Luettu 14.5.2007]
(2) Why Are Online Catalogs Still Hard to Use? / Christine L. Borgman. – Journal of the American Society for Information Science, 1996, 47, 7, 493. – Saatavissa (lisensoitu aineisto): http://proquest.umi.com/pqdlink? did=639283961&Fmt=2&clientId=23404&RQT=309&VName=PQD. – [Luettu 14.5.2007]
(3) Research And Design Review : Improving User Access to Library Catalog and Portal Information : Final Report (Version 3) / Marcia J. Bates. – Library of Congress Bicentennial Conference On Bibliographic Control For The New Millennium : Task Force Recommendation 2.3, 2003. – Saatavissa: http://www.loc.gov/catdir/bibcontrol/2.3BatesReport6-03.doc.pdf. – [Luettu 14.5.2007]
(4) Rethinking How We Provide Bibliographic Services for the University of California : Final Report: December 2005. – The University Of California Libraries. Bibliographic Services Task Force. – Saatavissa: http://libraries.universityofcalifornia.edu/sopag/BSTF/Final.pdf. – [Luettu 14.5.2007]
