Tietolinja 1/2009 ilmestynyt

Kansalliskirjaston verkkolehden Tietolinjan numero 1/2009 ilmestyi viime perjantaina. Numerossa käsitellään mm. MARC-formaattien historiaa, luettelointisääntöjen kansainvälistä uudistushanketta, Kansalliskirjaston keräämän verkkoarkiston käyttömahdollisuuksia, Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymähanketta, Googlen kirjahakupalvelua ja kirjastojen tulevaisuutta tämänvuotisen UKSG-seminaarin valossa.

Lehti on vapaasti luettavissa seuraavassa osoitteessa:

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200905281569

Kirjastovirta virtaa taas

Kuten ilahduttavan monet olivat huomanneet, Kirjastovirta oli muutaman päivän alhaalla, mutta taitaa nyt toimia taas. Sinne oli ajan mittaan kertynyt kovin tuskallinen regex-häkkyrä, joka hyydytti sen.

Kirjastovirta on siis syöte, johon on yhdistetty useita kirjastoalan blogeja, ja löytyy se osoitteesta http://tinyurl.com/kirjastovirta ; lähdekoodi ja muita tilaamistapoja: http://pipes.yahoo.com/kirjastovirta/virta

Intervallissa kiinnostavaa luettavaa

Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen julkaiseman Intervalli-lehden tuoreimmassa numerossa 1/2009 on taas kerran runsaasti mielenkiintoista luettavaa. Lehti on luettavissa pdf-muodossa osoitteessa:

http://www.kaapeli.fi/~musakir/interval/Intervalli%201%202009.pdf

Timo Leppäsen artikkeli vanhaa tanssimusiikkia uudelleen julkaisevasta Salix Ay:sta valottaa hyvin uudelleenjulkaisubisneksen realiteetteja, jotka uhkaavat romuttua EU:n suunnitteleman äänitteiden suoja-ajan pidentämisen myötä. Lisäksi numerossa mm. esitellään Sibelius-Akatemian digitointihankkeita, joiden tuloksia on tulossa saataville Doriaan. Ulla Ikäheimo kirjoittaa MARC-formaattimuutoksesta, ja Heikki Poroila pohtii Spotify:n kaltaisten uusien verkkopalveluiden musiikkikirjastojen toiminnan mielekkyydelle tuomia haasteita.

Päivä ministeriössä (eli mitä ihmiset tekevät)

Maanantaina allekirjoittanut vietti kokonaisen työpäivän Meritullinkadulla opetusministeriössä Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen äärellä. Ensin aamupäivällä kokoontui kokonaisarkkitehtuurityöryhmä, ja iltapäivällä oli pitkäaikaissäilytysjaoston vuoro. Hankkeen tiedotus on vieläkin jotensakin niukkaa, mutta lyhyesti sanoen kyseessä on iso projekti, jossa luodaan yhteisiä palveluita koko muistiorganisaatioiden kentälle, siis kirjastoille, arkistoille ja museoille. Continue reading

Hallintaa, säilytystä vai molempia?

Ohjelmistoyhtiö Ex Libriksellä on merkittävä rooli suomalaisten tiedekirjastojen toiminnassa. Sieltä tulee kirjastojärjestelmä Voyager, yhteisluettelo Lindan käyttämä Aleph-ohjelmisto sekä Nelliportaalin pohjalla olevat MetaLib ja SFX. Ohjelmistojen ajankohtaisia asioita käsitellään vuosittain “System Seminarissa”, ennen kaikkea systeeminhoitajille ja kehittäjille suunnatussa tapahtumassa. Continue reading

Katso, tuhat sanaa!

Library 1966
Kuvaaja: mysi anne

Täräytinpä ihan piruuttani kelvollisella kuvalla tänne niin kovasti tekstipainotteiseen blogiin. Kuva on julkaisu Creative Commons lisenssillä, niin että voin sitä käyttää tällaisessa epäkaupallisessa yhteydessä kunhan vaan mainitsee kuvaajan nimen.

Eikä tässä mitään sen kummempaa asiaa ole kunhan vaan muistutan, että tekijänoikeus-, piraattikeskusteluissa tuntuu helposti unohtuvan se asioiden kauniimpi puoli. Maailma on pullollaan materiaalia jota voi käyttää riemumielin ja rikkomatta lakia tai polkematta kenenkään oikeuksia. Monelle kuviaan julkaisseelle riittääkin ihan mainiosti se, että sitä kuvaa katsellaan ja se leviää, jotain keskustelua saattaa syntyä kommenttiosastolle jne. Ihan hyvä muistaa silloinkin kun digitaalisia kirjastoja ja arkistoja suunnitellaan.

Opiskelijoiden nettielämä karkaa yliopistolta

Muutaman viikon takainen The Chronicle of Higher Education -lehden uutinen kertoo, että perinteikkäisiin amerikkalaisyliopistoihin kuuluva Boston College on päättänyt luopua sähköpostipalveluiden tarjoamisesta opiskelijoilleen. Päätöstä perustellaan sillä, että kaikilla uusilla opiskelijoille on jo omat sähköpostiosoitteensa ja oma vakiintunut nettielämänsä ennen kuin he tulevat opiskelemaan, ja tämän vuoksi yliopiston tarjoamien palveluiden käyttö on vähentynyt oleellisesti.

Continue reading

Lisää Googlen ja kustantajien sopimuksesta

Kuten uutisoimme jo kuukausi sitten, Google ja sitä oikeusjutuilla uhanneet amerikkalaisten tekijöiden ja kustantajien etujärjestöt pääsivät sopimukseen tekijänoikeuksien alaisten aineistojen käytöstä Googlen kirjahakupalvelussa. Sovinnon ehtoihin kuuluu se, että Google maksaa 125 miljoonaa dollaria kertakorvauksena aineistojen käytöstä ja jatkossa oikeudenhaltijat saavat osansa kaikista palvelun tuloista. Suuri osa rahasta käytetään uuden oikeuksia hallinnoivan ja korvauksia välittävän organisaation (Book Rights Registry) perustamiseen.
Continue reading