Meillä on jälleen avoinna lukuisia työpaikkoja eri yksiköissämme Vapaakappaletoimistossa, Nellin ja KDK-hankkeen puitteissa ja Mikkelissä kehitysprojekteissa. Myös kirjahistorian ja harvinaiskirjojen tuntijalle olisi upea tilaisuus tarjolla.
kts. http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/organisaatio/avoimettyopaikat.html
Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalvelut selvittää jälleen asiakkaidensa näkemyksiä tarjoamiensa palvelujen onnistumisesta ja tärkeydestä. Kysely on tarkoitettu yleisten kirjastojen, yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastojen sekä erikoiskirjastojen sekä muiden kirjastoverkkopalvelujen asiakasorganisaatioiden henkilökunnalle.
Kyselylomakkeen voi täyttää osoitteessa
https://research.innolink.fi/tutkimus/kansalliskirjasto/2211/
Kyselyyn voi vastata 22.2.2012 saakka.
Kyselyn tuloksista julkaistaan raportti huhtikuussa 2012. Tulosten perusteella laaditaan kansallisten kirjastoverkkopalvelujen kehittämisohjelma. Edellisten kyselyjen perusteella kirjastoverkkopalvelut on mm. parantanut koulutusten etäosallistumismahdollisuuksia sekä kehittänyt viestintäkäytäntöjä.
Merkittävä osa hallituspuolueiden viime kesän budjettiriihessä sopimista menoleikkauksista kohdistui opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle, ja erityisen pahasti ne iskivät museosektorille. Museoviraston osalta prosessi on nyt edennyt sen verran, että YT-neuvottelut on saatu päätökseen ja leikkauslista alkaa olla valmis.
Museoviraston verkkosivuillaan julkaiseman uutisen mukaan se joutuu tänä vuonna leikkaamaan henkilöresurssejaan peräti 55 henkilötyövuoden edestä, mikä voi tarkoittaa jopa 40 vakinaisen työntekijän irtisanomista. Irtisanomiset toteutetaan helmikuun aikana. Lisäksi jäljelle jäävien työntekijöiden tehtäviä järjestellään uudelleen.
Viime vuoden jälkimmäinen Tietolinja ilmestyi tällä kertaa vasta uuden vuoden puolella eli valitettavasti hieman myöhässä. Lehti on vapaasti luettavissa osoitteessa
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201111047
Artikkeleissa käsitellään kansallista metatietovarantoa (Melinda), Arto-tietokantaa, julkaisutietojen roolia yliopistojen uudessa rahoitusmallissa, humanistitutkijoiden käsityksiä tieteellisen kirjaston roolista digitaalisessa maailmassa, Lontoon Online 2011 -konferenssia ja lisäksi siinä esitellään kirjastoverkkopalveluiden uutta asiakkuuden hallinta -toimintayksikköä.
Myös Kansalliskirjasto-lehden joulun alla ilmestynyt numero 4/2011 on luettavissa PDF-muodossa Kansalliskirjaston verkkosivuilla:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/kklehti/42011.html
Lehdessä on mielenkiintoista luettavaa mm. Comellus-projektista, FinElibin lisensiontiperiaatteista, verkkoaineistojen vapaakappaleista ja tutkijayhteisön kirjastoon kohdistuvista odotuksista.
Valtameren takana USA:ssa käydään jälleen kerran kiihkeää lainsäädännöllistä kamppailua, jossa suuryhtiöiden lakimies- ja lobbariarmadat iskevät toisiaan vastaan. Paljon porua aivan aiheesta aiheuttanut, suurten mediayhtiöiden masinoima “Stop Online Piracy Act” (SOPA) ja sen vaihtoehdoksi teknologiayritysten näkökulmasta laadittu, huomattavasti maltillisempi “OPEN Act” ovat kiivaan keskustelun ja kädenväännön kohteena. Tämän titaanien taistelun rinnalla on viime päivinä nousut esiin toinenkin amerikkalainen lainsäädäntöhanke, “Copyright in Research Works Act” (1, 2), joka koskettaa erityisesti tieteellistä julkaisemista ja tieteellisten artikkelien rinnakkaistallennusta.
Suomalaisia verkkolehtiä listaavan Suoma-tietokannan ylläpito on lopetettu. Suoma on yhä näkyvillä osoitteessa http://www.kansalliskirjasto.fi/suoma/, mutta sen linkkejä ei enää päivitetä, eikä sinne lisätä uusia lehtiä.
10 vuoden iän ylittänyt Suoma oli aikoinaan tärkeä väline koota yhteen netissä hajallaan olleet verkkolehdet ja se on ollut myös kävijämääriä tarkastellen suosittu palvelu. Ajan kanssa sinne kertyi pitkälti kolmatta tuhatta linkkiä, joista 1805 on yhä näkyvillä. Nykyään suurin osa Suoman lehdistä löytyy myös Fennicasta joten erillisen tietokannan ylläpito ei ole enää tarpeellista.
ISNI eli International Standard Name Identifier on julkisten identiteettien, ennen muuta taiteellisten toimijoiden, tunniste (kirjailijat, säveltäjät, esittäjät jne.) Virallinen standardi (ISO 27729) ilmestyy alkuvuodesta 2012, ja SFS-standardi julkaistaan pian tämän jälkeen.
Kansainvälinen ISNI-keskus on jo perustettu (ks. blogimerkintä tammikuulta) ja marraskuussa 2011 julkistettiin tunnistetietokannan ensimmäinen versio.
Tietokantaa pääsee vapaasti selaamaan osoitteessa http://isni.oclc.nl/
Siinä on heti alkuun noin kolme miljoonaa nimeä, joukossa kymmeniä tuhansia suomalaisia kirjailijoita ym. luovan työn tekijöitä, joiden tiedot ovat peräisin joko Suomen kansallisbibliografiasta tai muiden kansalliskirjastojen rekistereistä. Ensi vuoden aikana aloitetaan sopimusten solmiminen kansallisten Registration Agencyjen (RAG) kanssa tietokannan jatkuvasta päivittämisestä ja tietojen vaihdosta.
Continue reading
Kansalliskirjasto on päättänyt luopua Primo-ohjelmistosta Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymäohjelmistona. Päätöksestä kertova virallinen uutinen on nyt luettavissa Kansalliskirjaston verkkosivuilla:
Kansalliskirjasto luopuu Primosta asiakasliittymäohjelmistona
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/uutiset/1323856166325.html
Kuten uutisessa kerrotaan, Kansalliskirjasto ryhtyy nyt selvittämään muita ohjelmistovaihtoehtoja. Myös avoimen lähdekoodin ratkaisut ovat mahdollisia.
Välillä on hyvä saada asioita päätökseen. Kaksi vuotta kestäneen JURE-projektin tulosseminaari kokosi torstaina Helsingin yliopiston pieneen juhlasaliin noin sata kansallisesta julkaisurekisteristä kiinnostunutta kuulijaa. Neljään tuntiin oli ahdettu peräti kaksitoista tiivistä esitystä, jossa esiteltiin eri näkökulmista projektin tuloksia ja kansallisen julkaisurekisterin suunnittelun nykytilaa.
Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke on määritellyt pitkäaikaissäilytykseen siirrettävän aineiston paketointi- eli niputustavan. Paketoinnissa käytetään METS-formaattia (http://www.loc.gov/standards/mets/). METSiin kyllä kannattaa tutustua, vaikkei KDK-hankkeessa olisikaan mukana. Se on saanut verraten hyvin ilmaa siipiensä alle ja saattaa muodostua tärkeäksi nimenomaan digitaalisten objektien siirtämisessä käytettävänä vaihtomuotona.
KDK-määritys on saatavilla sivulta http://www.kdk.fi/fi/pitkaaikaissailytys/maeaerittely-ja-dokumentit/145-kdkn-hallinnolliset-ja-rakenteelliset-metatiedot-ja-aineiston-paketointi. Tekninen mutta gelposti lähestyttävä METSin esittely on esim. Karin Bredenbergin esityksessä http://www.loc.gov/standards/mets/presentations/METS.ppt
METS on XML:ään pohjautuva “rakenteisen nippuformaatin” standardi. Sen avulla listataan digitaalisen objektin osat eli erilliset tiedostot sekä määritellään niiden keskinäiset suhteet. Suhde voi olla esimerkiksi digitoidun kirjan sivujen oikea järjestys; tallennetun www-sivuston tiedostojen linkitysten esitys; tai jotakin muuta.
Sen lisäksi METS-paketti sisältää sisällönkuvailun sekä muuta metadataa. Muu metadata on esimerkiksi teknistä ja hallinnollista (tiedostojen tekniset ominaisuudet, niiden omistussuhteet, käyttöoikeudet ja -rajoitukset jne.) METS ei itse määrittele mitään uusia metadatafromaatteja. Sen sijaan METSissä voi joko viitata olemassa olevien formaattien muoton puettuun metadataan; tai sisällyttää metadata itse XML-tiedostoon.