The National Library of Finland Bulletin 2011

Kansalliskirjaston englanninkielinen vuosittainen verkkojulkaisu, The Bulletin, on ilmestynyt. Johtavana aiheena on suomalainen sarjakuva, mutta asiaa on myös mm. merkittävän keskiaikaisen Theorica Pantegni -käsikirjoituksen verkkojulkaisusta, ontologioista, Mihail Lomonosovin kirjastosta sekä siitä, miten Mikkelissä on kehitetty massadigitoinnin prosesseja.

http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/bulletin/

Digitoinnin jälkikäsittelyä

Vanhoja suomalaisia aikakauslehtiä verkossa

Kansalliskirjaston digitoimia vanhoja kotimaisia aikakauslehtiä on nyt aiempaa laajemmin saatavilla verkossa.

Kansalliskirjasto on ollut monien muiden muistiorganisaatioiden tavoin mukana kahdessa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa elvytyshankkeessa, joista jälkimmäinen päättyy nyt kesäkuun  lopussa. Vaikka rahoitus on ollut lyhytaikaisempaa kuin voisi toivoa – ensimmäinen vuoden 2009 hanke kesti vain seitsemän kuukautta ja jälkimmäinen vuosina 2010-2011 toiminut hanke reilun vuoden – hankkeiden kautta kulttuuriperintöaineistojen digitointiin saatiin kuitenkin edes hetkellisesti merkittäviä resursseja. Continue reading

Tietolinja 1/2011 ilmestynyt

Vuoden 2011 ensimmäinen Tietolinja on ilmestynyt. Pahoittelemme hiukan myöhäistä ajankohtaa (kesälomakausi on jo alkanut), mutta halusimme tuoreeltaan mukaan kuulumisia tämänvuotisesta ELAG-konferenssista, joka pidettiin vasta toukokuun viime päivinä.

Konferenssikuulumisten lisäksi lehdessä on tällä kertaa asiaa pysyvistä tunnisteista sekä julkaisuarkistoista, -rekistereistä ja -foorumista.

Lehti löytyy (pysyvästä) osoitteesta
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201106081707

Yleiset asiasanastot saatavana nyt myös avoimena datana

Kansalliskirjaston ylläpitämä yleinen asiasanasto YSA ja sen ruotsinkielinen versio Allärs ovat nyt avointa dataa. Tähän saakkahan ne ovat olleet vain selattavissa ensin VESA- ja sittemmin ONKI-palvelussa, mutta nyt ne on avattu myös ladattavaksi kokonaisuudessaan linkitettävässä RDF-muodossa.

Yleisiä asianastoja käytetään laajalti myös kirjastosektorin ulkopuolella ja ne ovat olleet mukana listattaessa koko julkishallinnon keskeisiä tietovarantoja. Tästä syystä myös paineet niiden avaamiseksi julkiseen käyttöön ovat viime aikoina kasvaneet. Niiden avulla pyritään yhdenmukaistamaan aineistojen kuvailua ja sitä kautta optimoimaan tiedonhaun tuloksia. Mitä laajemmin käytetään yhdenmukaisia hakutermejä, sitä helpompi on löytää ja yhdistellä relevanttia tietoa monesta eri lähteestä.

Asianastot löytyvät ONKI-palvelusta osoitteesta http://onki.fi/fi/browser/. Päälinkin kautta pääsee selaamaan asiasanoja ONKIn omassa käyttöliittymässä. Vihreän nuolikuvion takaa löytyy linkki ladattavaan RDF-tiedostoon.

Kaksi tietojärjestelmäasiantuntijaa haussa

Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluissa on avoinna kaksi määräaikaista tietojärjestelmäasiantuntijan paikkaa. Kumpikin tehtävä sijoittuu Tietojärjestelmät-toimintayksikköön, jonka tehtäväalueisiin kuuluvat muun muassa julkaisuarkistot, digitaalisten aineistojen hallintaan liittyvät järjestelmät sekä kirjastojärjestelmät.

Tietojärjestelmäasiantuntijoiden tehtävänä on osallistua tietojärjestelmien suunnitteluun, toteutukseen, ylläpitoon ja kehittämiseen toimintayksikön eri tehtäväalueilla. Toisen asiantuntijan erityisenä vastuualueena ovat Kansalliskirjaston tarjoamat julkaisuarkistopalvelut (Doria ja Theseus), toisen taas  Kansalliskirjaston omien digitaalisten aineistojen käyttöönsaattaminen. Kummassakin tehtävässä työskennellään mm. avoimen lähdekoodin DSpace-julkaisuarkisto-ohjelmiston parissa.

Täydellinen hakuilmoitus lisätietoineen löytyy osoitteesta

http://www.helsinki.fi/rekrytointi/index.html?id=38014

Nettiä pelastamassa (3): Memento, webin versionhallintaa

Yksi päivän konkreettisemmista aiheista oli Memento, josta piti esityksen sekä veti työpajan Robert Sanderson Los Alamos National Laboratorysta. Memento on teknologian kehityshanke, joka pyrkii tekemään nettisivujen historian katselun helpoksi. Kyse on siis siitä, että olemassaolevat verkkoarkistot saadaan paremmin näkyville ja niiden sisältö täsmäytettyä saatavilla oleviin www-sivuihin. Continue reading

Nettiä pelastamassa (2): mitä tutkijat toivovat verkkoarkistoilta

IIPC:n General Assembly jatkui sessiolla, jossa käsiteltiin verkkoarkistojen tutkimuskäyttöä.

Sosiaalitieteilijät tutkivat ihmisiä, eivät webisivuja

Oxford Internet Institute tutkii Internetiä yhteiskunnallisena ilmiönä, sen muuttumista ja sen erilaisia rooleja.

Eric Meyer, Arthur Thoms ja Ralph Schroeder Oxford Internet Institutesta esittelivät ajatuksiaan siitä, miten nettiarkistoinnin tulisi tapahtua ollakseen mielekästä yleensä ja tutkijoiden kannalta erityisesti. Oxford Internet Institute tutkii Internetiä yhteiskunnallisena ilmiönä, sen muuttumista ja sen erilaisia rooleja. Continue reading

Nettiä pelastamassa (1): katsauksia nettiarkistointiin maailmalla

IIPC eli International Internet Preservation Consortium on yhteenliittymä, joka edistää Internetin sisältöjen tateen keräämistä ja säilyttämistä. Jäseninä on paljon kansalliskirjastoja – Suomen muiden muassa – mutta myös muita organisaatioita, joiden joukossa kenites merkittävin on the Internet Archive.

IIPC:n vuosikokous eli General Assembly järjestetään tänä vuonna Haagissa, Alankomaiden kuninkaallisessa kirjastossa.

Kokouksen ensimmäinen päivä koostui ennen kaikkea esimerkeistä erilaisista verkkoarkistoista, niiden sisällöistä ja keruutavoista. Tässä joitakin merkintöjä: Continue reading

Kirjastoverkkopalveluiden uutiskirje on ilmestynyt

Kirjastoverkkopalveluiden uutiskirje 1/2011 on ilmestynyt, ja se on luettavissa osoitteessa http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/uutiskirje/1_2011.html.

Uutiskirjeessä on tällä kertaa runsaasti ajankohtaisia asioita: aiheina mm. Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymän pilotoinnin tilanne, FinELibin strategian päivittäminen ja uuden kirjastojärjestelmän valmistelu.

Naisille punainen äänestyslippu, miehille sininen: vanhat tilastot kertovat

“Äänestettäessä, jolloin miesten ja naisten tuli käyttää eriväristä äänestyslippua, oli vastattava johonkin kolmesta seuraavasta kysymyksestä:

  1. onko kieltolaki pysytettävä täysikiellon pohjalla;
  2. onko kieltolaki muutettava ja säädettävä laki, joka sallii mietojen alkoholijuomien valmistuksen ja kaupan säännöstelyn ja verotuksen alaisena;
  3. onko kieltolaki kumottava ja säädettävä laki, joka sallii muidenkin kuin mietojen alkoholijuomien valmistuksen ja kaupan säännöstelyn ja verotuksen alaisena.” Continue reading