Lähimenneisyydessä Kirjastovirtaan eli kotimaisten kirjastoaiheisten blogien yhteiseen RSS-syötteeseen on lisätty seuraavat blogit:
Verkkoarkiston hakemisto on julkaistu osoitteessa http://verkkoarkisto.kansalliskirjasto.fi
Kyseessä on palvelu jonka avulla voi tarkistaa onko jokin verkkosivusto tallentunut Kansalliskirjaston verkkoarkistoon, jos vain muistaa tai tietää sen täsmällisen verkko-osoitteen. Paikan päällä Verkkoarkistosta voi tehdä hakuja myös hakusanoja käyttäen.
(Tekijänoikeuslain määräysten takia verkkoarkiston varsinaista sisältöä on mahdollisuus katsella ja kuunnella ainoastaan vapaakappaletyöasemilta joita löytyy Kansalliskirjastosta ja myöhemmin myös muista vapaakappalekirjastoista.)
Itse odotan toiveikkaana, että hakemiston käyttäjät löytävät myös palautelomakkeen ja alkavat sen avulla kertoa niistä suomalaisista sivuista joita ei arkistosta vielä löytynyt. Käymme sitten haravoimassa ne talteen, jos ne vielä ovat olemassa.
Nyt voi jokainen käydä tutustumassa tähän isoon ja monitahoiseen hankkeeseen: http://www.kdk2011.fi/
FinnOA eli Suomen open access -työryhmä on avannut oman blogin, josta pyritään tekemään keskeinen kansallisen tason informaatiokanava kaikille open accessista kiinnostuneille.
Blogi on luettavissa osoitteessa http://www.finnoa.fi/.
Samalla myös FinnOA:n verkkosivut uudistuvat ja siirtyvät blogin yhteyteen WordPress-pohjalle. Sivuston sisällön siirto ja päivittäminen on vielä jossain määrin kesken, mutta operaatio valmistunee kesän kuluessa.
Kansalliskirjaston verkkolehden Tietolinjan numero 1/2009 ilmestyi viime perjantaina. Numerossa käsitellään mm. MARC-formaattien historiaa, luettelointisääntöjen kansainvälistä uudistushanketta, Kansalliskirjaston keräämän verkkoarkiston käyttömahdollisuuksia, Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymähanketta, Googlen kirjahakupalvelua ja kirjastojen tulevaisuutta tämänvuotisen UKSG-seminaarin valossa.
Lehti on vapaasti luettavissa seuraavassa osoitteessa:
Viimeviikkoisen Open repositories 2009 -konferenssin yhteydessä Microsoft julkisti Zentity-ohjelmiston (versio 1.0), jota se tarjoaa julkaisuarkistokäyttöön. Ohjelma on ladattavissa ilmaiseksi Microsoftin verkkosivuilta.
Microsoft ja avoimet julkaisuarkistot ei kuulosta äkkiseltään aivan luontevimmalta yhdistelmältä, ja firmalla onkin kova työ edessään, jos se pyrkii merkittävään markkina-asemaan myös tällä alueella. Continue reading
Kansalliskirjasto kartoittaa koulutustarpeita julkaisuarkistojen ja rinnakkaisjulkaisemisen saralta. Kysely on suunnattu sekä julkaisuarkistojen parissa työskenteleville kirjastoalan ammattilaisille että tekniikan ihmisille, ja sen perusteella suunnitellaan vuoden 2009 ja 2010 koulutustarjontaa:
https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/16128/lomake.html
Kyselyyn vastaaminen kestää noin minuutin ja sen avulla voit helposti ja nopeasti vaikuttaa koulutustarjontaamme! Continue reading
Google ja Michiganin yliopisto ovat solmineet uuden sopimuksen, joka antaa kirjastoille tähänastista enemmän sananvaltaa Googlen kirjahakupalvelun hinnoitteluun. Sopimus antaa Googlen partnerikirjastoille mahdollisuuden valittaa, jos ne katsovat Googlen kirjastoilta perimien hintojen kohoavan liian korkeiksi.
Lisäksi digitointiyhteistyöhön osallistuneet kirjastot saavat merkittäviä alennuksia palvelun hinnasta. Continue reading
Fakkiterminologia on vaikeaa. Oltuani jo toista vuotta mukana työryhmässä, joka kääntää pitkäaikaissäilytysarkiston viitemallia (OAIS) suomeksi, tiedän että alan terminologia on todella kimuranttia ammattilaisillekin. Kateeksi ei siis käy maallikoita, joiden pitäisi yrittää näitä asioita jotenkin ymmärtää.
Pahimpaan rakoon on joutunut hollantilainen käännöstoimisto, joka on saanut tehtäväkseen kääntää kaikki Euroopan kansalliskirjastojen yhteisportaaliin The European Libraryyn liitettyjen kansallisten kokoelmien kuvaukset kaikkiaan 27 eri kielelle. Slovakian kansalliskirjasto on asettanut tarjolle pitkäaikaissäilytyshankkeen puitteissa rakennetun digitaalisen kokoelman Memoria slovacan, jonka (tsekistä käännetty?) englanninkielinen kuvaus kuuluu: “Digital library of the research programme for stabilisation and preservation of traditional carriers”. Maallikkokääntäjä on saanut siitä tuotettua suomennoksen “Perinteellisten kansien vakauttamisen ja säilytyksen tutkimusohjelman digitaalikirjasto”. Continue reading
Folkloristien Elore-lehden tuoreimman numeron 1/2009 pääkirjoituksessa muistellaan menneitä, sillä lehti on ilmestynyt verkossa jo 15 vuoden ajan. Lehden ensimmäiset vuosikerrat ilmestyivät tosin hivenen hankalammin lausuttavalla nimellä Elektroloristi, mutta konsepti oli sama alusta lähtien. Aloittaessaan vuonna 1994 lehti oli todella varhain liikkellä – en ole ihan varma oliko Elore aivan ensimmäinen verkossa ilmestynyt suomalainen tiedelehti, mutta hyvin lähellä kuitenkin.
Petja Aarnipuun ja Riina Haanpään pääkirjoitus paljastaa kyllä varsin osuvasti senkin, miksi avointen tiedelehtien syntyminen on edennyt Suomessa niin nihkeästi. Continue reading