Videot osaksi opetusta

|
Vastaa

Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien maisteriohjelma (SUKU) aloitti digiloikkansa tammikuussa 2020. Puolentoista vuoden aikana on tavoitteena kehittää ohjelman opettajien digiosaamista ja jakaa hyviä käytäntöjä. Hankerahoituksen avulla digiosaamisen kehittämiseen on opettajilla nyt aikaa, sillä ohjelman yliopistonlehtorit ja yliopisto-opettajat voivat työsuunnitelmissaan varata 40 tuntia koulutukseen osallistumiseen. Ohjelman opetustarjonta ei vähene, kun saadulla rahoituksella palkataan tuntiopettajia opettamaan joitakin kursseja.

Ohjelman opettajista suurin osa opettaa suomen kieltä, lisäksi mukana on Suomen kielen ja kulttuurin sekä suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien opettajia. Yliopistonlehtoreita ja yliopisto-opettajia ohjelmassa on yhteensä 25, mutta digiloikan anti on avoinna myös ohjelman professoreille.

Hankkeen opettajille on jo kertynyt monipuolista digiosaamista. Kaikki käyttävät Moodlea, mutta sieltäkin löydettiin hankkeen tammikuisessa avaustapaamisessa ominaisuuksia, jotka eivät ole jokaiselle tuttuja. Esiin nousivat muun muassa verkkotentti, arviointityökalut ja pelillistäminen. Moodlen HP5 on käytössä eritoten kielitaito-opettajilla (esim. viro, suomi vieraana kielenä), ja nyt pohdittiin, millä tavoin sitä voisi hyödyntää muunkinlaisilla kursseilla.

Moodlen ohella Examinarium, blogin käyttö opetuksessa, aktivointityökalut (Flinga, Presemo ja muut) ja etäopetuksen mahdollisuudet tulivat keskusteluissa esiin.  Näihin kaikkiin tartutaankin hankkeen aikana, ja väylinä ovat ensisijaisesti osallistuminen opetusteknologiakeskuksen (tilaus)koulutuksiin ja saadun opin ja kokemusten jakaminen yhteisissä tapaamisissa ja Moodle-alueella.

Ensimmäiseksi koulutuksen kohteeksi nousi kuitenkin yksimielisesti videoiden käyttö opetuksessa. Joillakin opettajilla on jo jonkin verran kokemusta videoiden käytöstä, mutta likikään kaikki eivät ole videoita itse tehneet. Nyt halutaan oppia käsikirjoittamaan ja editoimaan videoita, jotka voivat olla vaikkapa kurssien tervetulovideoita tai sisältövideoita. Tärkeää on myös voida tarjota videoita suoritusmuodoiksi opiskelijoille niin, että opettajana pystyy riittävässä määrin auttamaan opiskelijaa myös teknologisissa kysymyksissä tai ainakin ohjaamaan avun lähteille. Kevään aikana onkin tavoitteena järjestää ainakin kaksi koulutusta näistä teemoista. Kaikki eivät osallistu kaikkeen, vaan aiemman osaamisen ja kiinnostuksen perusteella kukin valitsee itselle mielekkäimmän kurssin. Saatuja oppeja jaetaan sitten aina tarpeen mukaan muille.

Tästä se lähtee, SUKU-ohjelman digiloikka! Innostuneesti ja uteliaasti lähdemme liikkeelle, ja kenties seuraavaan blogikirjoitukseen voimme tuoda tervehdyksen jo videona.

Terhi Ainiala

Digitaalisten menetelmien wikin rakentaminen

|
Vastaa

Politiikan ja viestinnän koulutusohjelman digiloikkaan palkattiin meidät, Lasse ja Sofia, opetusavustajiksi auttamaan digiloikan toteutuksessa. Olemme molemmat kyseisen koulutusohjelman maisterivaiheen opiskelijoita, ja meistä oli hienoa päästä kehittämään koulutusohjelmaa ja sen opetusta eteenpäin, etenkin opiskelijoiden näkökulmasta. Etuna on, että koulutusohjelma ja sen opetus ovat meille entuudestaan tuttuja, ja että olemme eri opintosuuntien opiskelijoita. Uskomme, että opetuksen digitalisointi voi tarjota uusia mahdollisuuksia oppimiselle ja tuoda uusia näkökulmia kursseihin.

Syksyn aikana olemme rakentaneet HY-wikiin digitaalisten tutkimusmenetelmien menetelmäpankkia opetuksen tueksi. Nimeksi valittiin Toolkit for Digital Methods eli TDM ja sen kieleksi englanti, jotta se olisi mahdollisimman monen saavutettavissa. Sen lisäksi, että sitä aiotaan käyttää koulutusohjelman menetelmäkurssien opetuksessa, on ideana myös, että sitä voisi käyttää kuka tahansa kyseisistä menetelmistä kiinnostunut yhteiskuntatieteiden opiskelija.

Tavoitteena olisi, että TDM:stä tulisi aktiivisesti kehittyvä sivusto, jota kuka tahansa voi parannella ja laajentaa. Ihan täysin valmis kyseinen sivu ei vielä ole, mutta se tulee olemaan ennen kevätlukukautta siinä kunnossa, että sitä voi käyttää jo opetuksessa. Kun sivustoa on testattu ja opiskelijoilta saadun palauteen perusteella korjattu, on siitä tarkoitus tehdä kunnolla julkinen. Olimme esittelemässä TDM:ää jo Rajapinta ry:n Rajapintapäivillä marraskuussa ja saimme sieltä hyvää kannustavaa palautetta.

TDM:n rakentaminen on ollut kiinnostava ja opettavainen kokemus. Olemme oppineet itse paljon digitaalisista tutkimusmenetelmistä etsiessämme tietoa wikiä varten ja olemme saaneet muulta henkilökunnalta ja tutkijoilta hyviä vinkkejä pitkin syksyä sen eteenpäin viemiseen. Ennen syksyä digitaaliset tutkimusmenetelmät eivät olleet kummallekaan erityisen tuttuja, mutta työn mukana on opittu paljon. Tuntuu hyvältä, kun tietää, että opitusta voi olla hyötyä tulevaisuudessa esimerkiksi gradun kirjoittamisessa. Digitaalisten tutkimusmenetelmien lisäksi olemme oppineet enemmän esimerkiksi tekijänoikeuksista, tutkimusetiikasta, nettisivujen kehittelystä ja kirjallisuuden etsinnästä. Olemme päässeet kehittämään myös koordinointi- ja vuorovaikutustaitoja.

Tutkimusmenetelmäpankin lisäksi olemme aloittaneet auttamisen muiden kurssien opetuksen ja alustojen kehittämisessä, ja TDM:n jälkeen työmme painottunee enemmän tähän. Tehtävänämme on tällä hetkellä esimerkiksi ratkaista, miten eräällä kurssilla opiskelijat voisivat mahdollisimman helposti ja toimivasti tehdä etänä videohaastatteluja kansainvälisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi koitamme digitaalisin menetelmin löytää ratkaisuja esimerkiksi opetuskeskustelujen ja opiskelijoiden välisten osaamiserojen tasaamiseen.

Teksti: Lasse Keinonen & Sofia Tikanmäki

 

 

Creating a MOOC on Mediatized Culture in Asia

|
Vastaa

During the summer and autumn 2019 the planning and preparations began for the MOOC on the theme of mediatized culture in Asia. The MOOC is designed to be part of the ALKU degree programme and will be available in UH Moodle, and additionally some of the material will be completely open access to view for anyone interested in the theme. We estimate that the course will start to run in 2020.

The MOOC focuses on mediatized culture in Asia. Asia is currently one of the most dynamic, rapidly evolving and diverse regions in the world. On a global scale, Asia’s impact particularly on the economy, high-tech research, information technology, and the arts and entertainment industry, is growing fast. Mediatization, originally a term used in Media and Communication studies, can be defined as a metaprocess, which shapes modern societies, along with other sociocultural processes such as globalization and individualization. The concept of mediatization covers various things, including the changing media environments, an increase of different media, the changing functions of old media, and new and increasing functions of digital media (Krotz 2008). The course covers various aspects of mediatization through case studies on digital culture in different Asian nations.

Currently, we are liaising with international lecturers, experts in the field of digital culture in Asia, who will contribute towards this MOOC in the form of lectures including videos and/or open access articles. Even though the platform for the MOOC will be UH Moodle, the plan is to make this educational material open access, so that for example the international experts who contribute to this course will be able to make use of them, too.

Hanna Mannila, PhD Candidate, Digiloikka Technical Assistant

Xenia Zeiler, Associate Professor, South Asian Studies, Department of Cultures

Podcasting Module for ALKU’s Digiloikka Project

|
Vastaa

Although the podcasting module of ALKU’s digiloikka project will only be rolled out as a course in the spring, the actual podcast series accompanying the course has now been completed.

The series consists of 6 episodes, guiding students through the process of building their own podcast, from coming up with a central concept, over shaping their academic ideas into a more audience-friendly narrative, to including other experts in their work. Throughout the series, students can hear a number of seasoned journalists and podcasters of work, giving them access to a broad range of voices in the field – and thus a diverse toolbox, full of different perspectives.

We had to rethink some of the conceptual tenets of this module in order to make room for all these different aspects of our speakers’ expertise (we eventually opted for a multilingual solution, having speakers in both Finnish and English for the series to accommodate different aspects of ’popularization’), but the project was essentially completed as planned, without any unpleasant surprises. To the contrary, we ended up with a more inspiring, and above all more ’open access’ result than we had originally planned: since all expert participants in the series were in fact quite keen to make their episode public, the podcasting course will be available beyond Moodle as well. The technical guides and assignments accompanying the series will only be made available for University of Helsinki -teachers for now, but expansion of this course into a real MOOC could be envisioned in the future, after piloting the course.

(https://www.youtube.com/watch?v=ZMS9nKqvhx8)

Josephine Hoegaerts, Associate Professor, European Area and Cultural Studies

Lotta Vuorio, Digiloikka Technical Assistant

Opetusvideoita ja virtuaalitodellisuutta

|
Vastaa

Digiloikkaprojektimme on edennyt taas huimasti ja nyt olisi vuosikatsauksen aika. Varsinkin opetusvideoiden suunnittelu ja käsikirjoitus on edennyt paljon jokaisen moduulin osalta. Ensimmäiseen moduuliin olemme suunnitelleet lyhyitä asiantuntijaluentoja sairaala-apteekin tehtävistä ja tietoiskuja sairaalassa toteutettavien lääkehoitojen erityispiirteistä. Olemme olleet jo yhteydessä osaan asiantuntijoista ja videoiden kuvaaminen olisi tarkoitus aloittaa vuoden alusta. Toiseen moduuliin olemme käsikirjoittaneet videoitavia potilastapauksia yleisimmistä kliinisen farmasian palveluista. Käytimme niiden pohjana osastofarmaseuttien antamia tyypillisimpiä potilastapausesimerkkejä. Kolmanteen moduuliin on myös käsikirjoitettu erilaisia videoita eri lääkemuotojen valmistusprosesseista. 

 

Tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden projektityönä tekemä VR-alue on edistynyt hyvin, ja siitä on saatu aikaan interaktiivinen peli, jossa opiskelijan laboratoriotyöskentelytaitoja mitataan. Olemme päässeet itsekin testaamaan peliä, ja yllätyimme, miten todentuntuinen ympäristö on, ja miten virtuaalitodellisuuteen uppoutuu. Projekti on nyt loppusuoralla, ja se valmistuu ensi viikolla. Projektin aikana saatiin valmiiksi pelin ensimmäinen vaihe, ja kevätlukukauden aikana kaksi tietojenkäsittelytieteen opiskelijaa jatkavat pelin toisen vaiheen tekemistä. 

VR-pelin testausta Kumpulassa.

Tässä tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden projektin puolivälissä tekemä esittelyvideo  

Uusia digitaalisia opetusmenetelmiä on testattu syyslukukauden aikana perusopetuksen opintojaksoilla. Opiskelijat ovat päässeet testaamaan esimerkiksi Thinglinkillä tehtyä virtuaaliapteekkia sekä Keelen yliopiston virtuaalipotilasta. Tällä hetkellä aseptiikan labratyökurssilla on testissä Sciarin AR-lasit, joiden kautta opiskelija näkee työohjeet. Tarkoituksena on tutkia, estävätkö AR-lasit opiskelijoiden tekemiä virheitä labratyöskentelyn aikana ja tukevatko ne oppimista. 

Vuodenvaihteessa tapahtuu myös henkilöstömuutoksia Ilonan loikatessa muihin tehtäviin ja Vilman loikatessa Ilonan paikalle. Kiitos Ilonalle kuluneesta kaudesta ja tervetuloa mukaan Vilma!  

Hyvää joulun odotusta kaikille!

Joulu-KOUKKU

|
Vastaa

Vuoden 2019 aikana tehty suunnitelmallinen kehitystyö ja antoisa yhteistyö useiden elintarviketieteiden opettajien kesken mahdollisti digitaalisen, Moodlea hyödyntävän itseopiskelumateriaalin pilottiversion julkaisemisen loppusyksystä Elintarviketiede ja –teknologia yliopistossa -kurssilla (ETK-010). Edellisen ETK-KOUKKU-blogin jälkeen päähuomio digiloikkaprojektissa keskittyi kerättyjen ETK-010-aineistojen viimeistelyyn ja kurssimateriaalin muokkaukseen 1. vuoden opiskelijoita toivottavasti kiinnostavaan muotoon. Vaikka aivan kaikkea aineistoa ei vielä saatu julkaisukelpoiseksi, niin jokaisen pääotsikon (elintarvikkeet, ainesosat ja reaktiot, prosessointi, ravitsemus, ruokajärjestelmä, opiskelu ja ammatit) alle saatiin informatiivista materiaalia tutustuttavaksi. Aineiston muokkaus ja julkaisu veivät yllättävän paljon aikaa, minkä vuoksi elintarviketieteiden kandiohjelman digiloikkaprojektin toinen tärkeä osa-alue eli laajempi digitaitojen yhteisöllinen kehittäminen jäi selkeästi vähemmälle huomiolle loppusyksyn aikana, vaikka yksittäisiä kohennuksia digitaitoihin on varmasti saavutettukin. Yhteistyö maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Ruoka-MOOC-hankkeen kanssa on myös jatkunut.

ETK-010-kurssin itseopiskelumateriaalin käyttöliittymäksi valikoitui kuvapohjainen liittymä (ks. kuva alla), josta kurssimateriaaliin siirrytään sisällön pääotsikoiden kautta. Varsinainen kurssimateriaali Moodlessa järjestettiin ”kirjamuotoon”, jossa päälukujen johdantosivulta on selkeä näkymä luvun sisältöön mahdollistaen sujuvan siirtymisen suoraan haluttuun kohtaan lukua.  Lukujen sisältä on mahdollista hypätä ulkoisten linkkien kautta lisätiedon tarkasteluun Moodle-alueen ulkopuolelle tai sisäisten linkkien kautta alueen sisällä havaitsemaan materiaalin sisäisiä kytköksiä. Toinen periaatteellinen ratkaisu oli, että Moodlen H5P:tä pyrittiin hyödyntämään lukijaa aktivoivalla ja materiaalin pääkohtia korostavalla tavalla. Pilottiversioon sisällytettiin ehkä liiankin monipuolisesti erilaisia H5P-ratkaisuja, mutta päätöksen tavoitteena oli/on saada ETK-010:n opiskelijoilta ETK-KOUKKUn jatkosuunnittelua suuntaavaa palautetta vastaavien interaktiivisten sisältöjen toimivuudesta. Kolmatta tärkeää ETK-010:n Moodle-alueen elementtiä eli omaa videomateriaalia on kuvattu yhteistyössä Ruoka-MOOC:n kanssa. Videot ovat tällä hetkellä editoitavana eivätkä siten valitettavasti ehtineet mukaan ETK-010:n pilottiversioon.

Tällä hetkellä ETK-KOUKKU-hankkeen projektitiimi odottaa jännittyneenä itseopiskelumateriaalin vastaanottoa ja kurssilaisten palautetta. Kurssilaisilta tiedustellaan näkemyksiä mm. kurssin ulkoasusta ja asiasisällöstä. Lisäksi kerätään 5-portaisella asteikolla teknisempää palautetta koskien verkkotekstien pituutta ja selkeyttä, navigoinnin helppoutta kurssimateriaalin sisällä ja interaktiivisen aineiston hyödyllisyyttä asian oppimiselle. Kurssilaisten palautetta pidetään erittäin arvokkaana jatkosuunnittelua ohjaavana elementtinä KOUKKU-projektissa.

Aiemmissa KOUKKU-blogeissa projektin etenemistä on havainnollistettu vertailemalla sitä pituushyppysuoritukseen yleisurheilukentällä. Projektin edetessä kielikuvaa on ehkä tarpeellista täsmentää toisen ”horisontaalihypyn” eli kolmiloikan suuntaan: kolmiloikkaajalla on ponnistuksen jälkeen käytössään kolme erilaista ”loikkaa” – kinkka, loikka ja hyppy – ennen hypyn lopullisen pituuden saavuttamista. Siirtyminen 3-loikkavertaukseen on perusteltua siksi, että KOUKKU-projektissa on selkeästi tarvetta usealle välietapille/”digiloikalle” ennen valmista lopputulosta. Nyt julkaistu pilottiversio vastannee 3-loikan kinkkaa. Loikka-vaihe rakentuu onnistuneen kinkan varaan ja sisältää loppumateriaalin keräämistä ja digitoimista Moodleen sekä olemassa olevan aineiston parantamista ”pilotista” kerättyyn palautteeseen perustuen. Projektin päättävän hyppy-vaiheen aikana materiaalia voidaan vielä korjata aiemmista loikista saatua kokemusta ja tietoa hyödyntämällä ja viimeistellä aineisto yhteisöllisesti mahdollisimman antoisaan lopputulokseen.

KOUKKU-projektin tiimiläiset toivottavat jo tässä vaiheessa vuotta rauhallista joulunaikaa ja innovatiivista Uutta Vuotta kaikille blogin lukijoille!

MAST-digiloikan syksyn kuulumisia

|
Vastaa

Matematiikan ja tilastotieteen maisteriohjelman (MAST) digiloikka kuulumisia syksyltä!

Syksyn aikana inversio-ongelmien kurssien puolella tehtiin molemmille kursseille muokattu toteutus edellisen vuoden palautteen perusteella sekä mietittiin kurssin rakenteita uudestaan.

Syksyn kurssien toteutuksessa tehtiin muutos yliopiston MOOC-palvelimelta Moodle-palvelimelle valmistautuessa lisäosien käyttöönottoon. Syksyn kurssin luennoitsijoiden kanssa muokkasimme hieman luentojärjestystä erilaiseksi, ja kehitimme uusia tehtäviä käyttäen lähinnä Moodlen tentin kysymystyyppiä aukkotehtävät, koska sen avulla saa tehtyä avoimia kysymyksiä, kysyttyä numeroarvoja tai tehtyä monivalintoja saman tehtävän sisällä, jolloin tehtävät etenevät opiskelijan täyttäessä tehtävää samalla kun etenee tehtävänannossa eteenpäin.

Tätä kirjoittaessa ensimmäisen kurssin tulokset on julkaistu ja opiskelijoilta saadun palautteen perusteella kurssin ei edennyt liian nopeasti sekä kurssin tehtävät koettiin hyvin hyödyllisiksi. Koska ensimmäinen kurssimme keskittyy erittäin paljon itse ohjelmointiin ja teoreettinen osuus on hieman pienempi, tämä saattaa näkyä opiskelijoiden toiveessa saada hieman lisää tarkemmin teoriaa kurssille. Kurssijaosta johtuen, inversio-ongelmien toinen kurssi on enemmän teoreettisempi. Sovelluskohteet ovat inversiomatematiikan tärkein asia, ja kurssimme käsittelevät sovelluskohteita kohtalaisen monipuolisesti. Opiskelijoiden vastaukset hajosivat tässä kysymyksessä eniten, osa olisi halunnut lisää ja osa oli sitä mieltä, että niitä oli tarpeeksi.

Koska kurssin tehtävät on nyt toteuttu kokonaan Moodlen automaattisten tarkastusten avulla, oli tärkeää kysyä miten opiskelijat kokivat arvioinnin oikeudenmukaisuudesta. Meidän onneksemme tehtävien arvostelu koettiin hyvin oikeudenmukaiseksi tai jossain määrin oikeudenmukaiseksi ja vain kaksi opiskelijaa oli hiukan erimieltä. Kurssilla oli käytössä yksi palautus per harjoitusviikko. ”Tentin” eli harjoituksen asetuksista on valittu ”mukautetuva tentti ja kysymykset”, jolloin opiskelijat saavat jokaisessa tehtävässä nappulan ”lukitsen vastaukseni”, jonka jälkeen he saavat palautetta antamistaan vastauksista. Jos kaikki vastaukset eivät menneet oikein heti ensimmäisellä kertaa, seuraavalla vastauskerralla oli mahdollisuus saada 90% tehtävän maksimipisteistä. Tällä haluttiin ehkäistä vastausten täyttä arpomista, mutta kuitenkin kannustaa siihen, että kaiken ei tarvitse olla heti oikein, vaan oppimista voi tapahtua vielä tehtävän tekemisen jälkeen.

Ensimmäiselle kurssille oli asetettu kolme tavoitetta, ja kysyimme palautteessa opiskelijoiden omaa mielipidettään siitä, miten hyvin he olivat saavuttaneet juuri nämä kolme tavoitetta. Ensimmäisessä tavoiteessa yksi opiskelija ei ollut mielestään täysin saavuttanut tavoitetta, mutta kaikki muut olivat ainakin suhteellisen tyytyväisiä omaan suoritukseensa. Kaksi muuta tavoitetta sai vastauksia pelkästään kategorioista olen samaa mieltä tai olen täysin samaa mieltä; suurin osa täysin samaa mieltä kategoriassa. Kurssin järjestäjinä olimme erittäin tyytyväisiä siihen, että opiskelijat kokivat oppivansa niitä asioita, joita koitimme heille opettaa.

Eniten palautetta avoimissa vastauksissa tuli lukuarvojen kopioinnin liiallisesta määrästä kurssilla ja toivottiin automaattista koodin tarkastusta kurssille kuten ohjelmoinnin opetuksessa. Eli, lisäosalle on myös opiskelijoiden pyyntö, mutta valitettavasti lisäosa ei vielä syksyn toteutuksiin ehtinyt.

Lisäosaa päästään toivottavasti siis testaamaan opiskelijoiden kanssa ensi syksyn kursseilla, ja inversio-ongelmien digiloikan puolesta kevään aikana päästään toivottavasti jo testaamaan tehtävien tekemistä sekä miettimään hiukan lisää kurssin sisäistä ajankäyttöä sekä sitä, mitkä tehtävät kannattaa muuttaa automaattisen koodin tarkastuksen puolelle ja missä tehtävissä saataisiin lisää tulosten arviointiin perustuvia tehtäviä.

Kevään suunnitelmat projektin osalta ovat siis:

  • Lisäosan käyttöönotto ja tehtävien muokkaaminen siihen sopivaksi
  • Kurssin aikataulujen miettiminen opiskelijapalautteen perusteella
  • Turhauttavaksi koettujen tehtävien vähentäminen
  • Kolmannen kurssin suunnittelu

Coderunner-lisäosan tultua pidämme myös siihen liittyvän tutoriaalisession kevään aikana, kunhan se on saatu julkaistua palvelimelle sekä testattua sen toimintaa omien tehtäviemme kautta.

Elektronisten laboratoriopäiväkirjojen ensimmäinen loikka

|
Vastaa

Hankkeen tavoitteen oli opettaa opiskelijat elektronisen laboratoriopäiväkirjan (ELN) käyttämiseen. Maisteriohjelmassa suuri osa kursseista on laboratoriokursseja, jotka valmistavat myös pro gradu –työn käytännön toteuttamiseen. Toisena tavoitteena oli tuottaa digitaalista oppimateriaalia opetuksen tueksi erityisesti maisteriohjelmassa, jossa opiskelijat tulevat hyvin erilaisilla taustoilla ja jossa kuitenkin edellytetään tiettyjen perustekniikkojen osaamista laboratoriossa.

Koko budjetti oli suunniteltu käytettäväksi laitteistojen hankkimiseen ja laitteiksi oli suunniteltu Apple iPad pro –laitteita. Projektin vastuuhenkilö vaihtui kesken kauden ja samalla päätettiin hankkia iPadien sijaan kannettavia tietokoneita. Koneeksi valikoitui kosketusnäytöllinen Lenovon X390 YOGA tietokone, jossa pyörivät yliopistolaisten käytössä olevat ohjelmistot ja jota voidaan käyttää monipuolisesti opetuksessa, myös laskentatehtäviin. Koneen omalla kynällä voi piirtää, mikä laboratoriomuistiinpanojen tekemisessä on erinomainen ominaisuus. Samat koneet käyvät myös opetukseen, jossa esim. geenikonstruktien ja kaavojen kirjoittaminen käsin niin että ne tallentuvat, onnistuu.  Koneita hankittiin 19 kpl. Koneista osa (6 kpl) varustettiin Linux-käyttöjärjestelmällä koska totesimme että opiskelijoiden käyttöön tarvittiin koneita, joissa on riittävästi laskentakapasiteettia ja joissa toimii Linux. Tallaisia koneita tarvitaan erityisesti maisteriohjelman bioinformatiikkakursseilla. Koneet saatiin marraskuun alussa 2019.

Elektroninen laboratoriopäiväkirja  -projektissa lähdetään liikkeelle saatavilla olevista ilmaisohjelmista.  Ilmaisohjelmista esim Benchling tai Scinote ovat mahdollisia. Seuraava vaihe on tutustua Benchling –ohjelmiston toimintaan tutkimusryhmässä, jossa tämä ohjemisto on käytössä.  Nyt jo on käynyt ilmi että useat saatavilla olevat elektroniset laboratoriopäiväkirjat (ELN) on suunniteltu rutiinilaboratorioiden käyttöön. Haastattelimme myös tutkijaa, joka oli rakentanut itselleen elektronisen laboratoriopäiväkirjan yliopiston käytössä olevilla ohjelmilla. Hänen mukaansa ELN sopii hyvin laboratorioon, jossa tehtävät toistuvat päivittäin ja työssä käytetään paljon samoja menetelmiä. Kaupallisilla toimijoilla, kuten esim. Perkin Elmerillä on myös 30 päivän ilmaiskäyttöön saatava Signals notebook – ohjelma, joka on projektissa testikäytössä.

Alkuvaiheessa Lenovon kannettavat tietokoneet ovat käytössä niillä opettajille, jota ovat kaivanneet opetukseensa työvälinettä, jolla pystyy laboratoriokurssin vaihtuvissa tilanteissa piirtämään kaavioita, konstrukteja ym. ja muuttamaan niitä tulosten perusteella ja tallettamaan eri versiot. Opettajat testaavat koneiden soveltuvuutta myös kurssilaisten piirtotehtäviin (mikroskooppikuvat, kaaviot, konstruktit jne).

Opetuksessa on jo osottautunut että piirto-ohjelmalla ja digitaalisella kynällä varustettu kone on mainio työkalu sekä laboratoriotöiden esittelyyn että biokemian ja geenitekniikan kokeiden eri vaiheiden kuvaamiseen, kun pelkkä teksti tai piirto-ohjelma osoittautuu hitaaksi ja jäykäksi. Näin aikaansaatuja kuvia on helppo liittää digitaaliseen opetusmateriaaliin. Samalla mahdollisuus visualisoida monimutkainen opetettava asia paranee. Opiskelijakäyttöön koneet pääsevät seuraavalla biokemian laboratoriokurssilla.

 

Steep learning curve at the AGERE online course – for the teachers

|
Vastaa

’Thank you for giving me this wonderful opportunity’

’Videon kuvaaminen oli tosi hieno ja opettavainen kokemus!’

These were typical comments from teachers who had made their first teaching videos as a part of the AGERE-013 Qualitative research methods for agricultural, environmental and resource economics. Most of us did not have earlier experience for making the teaching videos, hence learning how to do them was really inspiring. In addition, planning and implementing the course has been good possibility to develop our pedagogical competences. The videos were made and edited in studio in co-operation with Unigrafia. This was a good solution, as none of us did have technical skills needed and we wanted to have good quality videos.

Course is full online course, so there is no contact teaching or physical meetings with the students. The Moodle area is used as platform for the course.  A many of us did not have experience of online courses, the pedagogical practices required special attention. We agreed about the practical guidelines of writing the manuscripts together. When videos were made, we used teleprompter device in the lectures, which helped a lot. Lecture videos are a little similar to TV news: the main points are told on the short videos (3 – 13 min). In addition other materials such as literature, power point slides, video clips (e.g. roleplay of different semi-structural interview situations), are provided for the students. Löfström et al. (2010) stress that that the chosen teaching methods should support the achievement of the teaching objectives, not vice versa. We have tried to use this principle on implementation of the course.

This course consists weekly tasks. We have tried to create interaction between the participants and the teachers, despite the fact that everything is in online. This has been done via the tasks that activate students to co-operate with each other, for instance some tasks are done as group work. On the other hand, some tasks are made individually, we don’t want to burden our students with too much group work.  Everyone had to introduce themselves, students did that on the discussion forum and the teachers on Moodle page. We found that the latter is good idea also for courses that are not online.

After the course ends in December, we will collect anonymous feedback from students. In addition, we will arrange a couple of group interviews to get feedback especially from the pedagogical practices. These interviews will be recorded and transcribed for the purposes of future development of this course. In the spring we will improve the course based on feedback and make some more videos and make needed changes. For instance, this year students made short expert interviews during the course. The idea was good and works with small group, but in the future with larger group, it will be difficult to carry out. In the new programme period 2020 -2023 the course will be offered each year as online course as a part of our curriculum.

Reference:

Löfström, E., Kanerva, K., Tuuttila, L., Lehtinen, A.  & Nevgi A. (2010). Laadukkaasti verkossa: Raportit ja selvitykset verkko-opetuksen käsikirja yliopisto-opettajalle. Helsingin yliopiston hallinnon julkaisuja 71, Raportit ja selvitykset. 112 s. Verkossa:https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

 

Kemian kandiohjelman digiloikka: vuosi kääntyy loppua kohti

|
Vastaa

Kemian kandiohjelman digiloikassa viimeiset viikot ovat olleet hiljaisia. Saimme kesällä ensimmäisen satsin opetusvideoita valmiiksi ja nämä on jo otettu opetuskäyttöön kandivaiheen labraopetuksessa. Kvalitatiivisen analyysin ja reaktio-opin työohjeen muokkaaminen hypertekstiresurssiksi on myös saatu valmiiksi. Kjell Knapas ja Jukka Puumi esittelevät hypertekstiresurssin opiskelijoille ja opettajille seminaarissa 27.11. klo 14-16 (Chemicum A129).

Lukiolaisille suunnatun MOOC-kurssin suhteen olemme kokeneet hieman takapakkia. Henkilö, joka kurssia kehitti, ei ehtinyt enää panostamaan työhön opiskelukiireiden takia ja joudumme etsimään korvaajan hänen tilalleen. Kurssissa on vielä tehtävää ja aiomme esim. kuvata opetusvideoita havainnollistamaan kemiassa tärkeiden mittausmenetelmien käyttöä (mm. NMR ja IR) tutkimuksessa. Saamme toivottavasti uuden henkilön rekrytoitua pian ja työt pääsevät jatkumaan!

Vuoden vaihteen jälkeen aiomme myös jatkaa opetusvideoiden kuvaamista kandivaiheen labratyökursseja varten. Nyt aiomme tuottaa videoita fysikaalisen kemian laboratoriokurssille. Aiemmat opetusvideomme ovat keskittyneet lähinnä työtapojen ja mittauslaitteiden esittelyyn. Fysikaalisen kemian töiden tapauksessa ideana on sekä esitellä mittausmenetelmiä, että havainnollistaa töiden taustalla olevaa teoriaa. Aiemmat videomme ovat olleet laboratoriossa ”näyteltyjä”, mutta fysikaalisen kemian videoihin aiomme lisätä runsaasti animaatioita, joilla työssä tapahtuvat ilmiöt (esim. spektroskooppiset siirtymät) saadaan havainnollistettua.