Category: yhteiskunta

Kirjoitin noin vuosi sitten kuntien kilpailusta hyvistä veronmaksajista, joka alkoi saamaan melko makaaberejakin piirteitä. Yririn olla satiirinen ja ivallinen ja näpäyttää oikein sinne, missä tuntuu: Eikö kannattaisi mielummin vaan saman tien yrittää heittää niitä huonoja ulos.

No.

Parodia oli jälleen kerran mahdotonta: Espoossa ilmeisesti sanotaan kodittomille vaan railakkaasti, että tervemenoa Helsinkiin.

Kaksi vaihtoehtoista tulkintaa: joko pitäisi hyökätä Espooseen ja pakkoliittää ne Vantaaseen ja koko roska Helsinkiin, tai sitten kuntien rahanjakomallia ja valtion puuttumista sosiaalipalveluiden hoitamiseen pitäisi uusia rankalla kädellä. Kyse on rakenteellisesta ongelmasta. Kaikista karmaavinta on, että Espoo toimii taloudellisessa mielessä täysin rationaalisesti. Espoolle on pelkästään haittaa jokaisesta alkoholistista, ja sen olisi tyhmää hoitaa niitä itse,  jos Helsinki kerran huolehtii kaikista. Se on täysin kylmää ja sairaalla tavalla epäinhimillistä, mutta kassavirran kannalta fiksua.

Vielä karumpi seuraus toki on, että oikeastaan siis kenenkään ei kannattaisi huolehtia asunnottomista alkoholisteista. Todennäköisyys, että sieltä noustaisiin tuottavaksi kansalaiseksi lienee melko pieni.

Näin ei saa olla. Sitä, millä tavalla kuntien välinen rahanjako pitäisi hoitaa, en vielä tiedä, mutta olen lähes varma, että näin pienet kunnat näin suurella taloudellisella autonomialla varustettuna saavat aikaan yhä syvenevää eriarvoistumista.

Olen pitkään kelaillut, että miten Helsingin talousongelmat oikein saisi ratkaistua. Tänään se tuli, elegantti ja ehkä hiukan myös kontrovertti vastaus. Ensin taustaa.

Helsingin talous on heikoilla (ainakin suhteessa siihen, millaisessa kunnossa sen periaatteessa pitäisi olla). Siihen on ensisijaisesti kolme syytä:
a) kuntien valtionosuusjärjestelmän 2000-luvun alussa tapahtunut muutos, eli nykyään Helsinki maksaa muiden kuntien menoja,
b) se, että kunnallisvero kohdistuu vain ansiotuloihin ja helsinkiläiset saavat muita kaupunkeja suuremman osan tuloistaan pääomatuloina,
c) ehkä tärkeimpänä, kukin kunta vastaa itse sosiaali- ja terveystoimensa menoista ja koko palvelujen järjestämisestä, ja Helsinkiin valikoituu keskimäärin enemmän tällaisia palveluja tarvitsevaa porukkaa kuin vaikka läntisiin tai itäisiin naapurikuntiin. (Syitä tähän on monia, mm. kerrostalovaltaisuus ja Espoota merkittävästi korkeampi sosiaalisen asumisen osuus.)
Kukin kunta saa siis tulonsa alueellansa vakituisesti asuvien (tai ainakin kirjojaan pitävien) ihmisten palkoista maksettujen verojen mukaan, ja jos joku saa liikaa ja joku liian vähän, valtio tasaa.

Keskustelussa on hyväksytty lähes tosiasiaksi, että kukin kunta “kilpailee hyvistä veronmaksajista”, eli sellaisista kahden lapsen insinööriperheistä, jotka tienaavat yksityisen sektorin keskipalkkoja tai vähän yli. (Jännittävänä huomiona kuntienhan kannattaisi varmaankin houkutella ensisijaisesti [edelleen valitettavan usein] lapsettomia homo- ja lesbopariskuntia. Jostain syystä yksikään kaupunki ei ole vielä aktiivisesti lähtenyt tähän… Vaikka Rovaniemi voisi repäistä.)

Entäs jos toimenpide-ehdotuksen kääntää toisinpäin: sensijaan, että houkutellaan vähitään rivitaloa mieliviä ylemmän keskiluokan tylsimyksiä kunnan alueelle asumaan, pyrittäisiinkin aktiivisesti eroon tietystä väestönosasta. Tarkoitan nyt lähinnä työttömiä alkoholisteja, ennen kaikkea asunnottomia työttömiä alkoholisteja. Ne kun eivät juuri kontribuoi kaupungin verokertymään, mutta käyttävät kallisarvoisia sosiaali- ja terveyspalveluja sitäkin enemmän. Tai oikeastaan yhä sairastavammat ja sairastavammat vanhukset  seniorit kuuluvat tähän ryhmään myös, niihin menee rahaa varmaan vielä vähän enemmänkin.

Samaan aikaan moni kunta kärvistelee muuttotappion kanssa. Varmasti monesta Pohjanmaan ja Lapin kunnasta saisi aika halvalla kokonaisia kerrostaloja. Helsingin todennäköisesti kannattaisi ostaa niitä massana pois joillakin miljoonilla ja kaivaa kaikki ne alkoholisti-jampat ja Jamppiinat puskistaan ja höperöt mummelit koloistaan, iskeä kourana menolippu Posiolle ja avaimet uuten kotiin. Sanoa, että muuta sinne, ei tarvitse koskaan maksaa asumisesta mitään. Aivan varmasti todella moni tarttuisi tilaisuuteen.

Kertainvestoinnista saattaisi tulla mittavahko, mutta varmasti vuositasolla päästäisiin miljoonaluokan säästöihin jo ihan työttömyyspäivärahojen, sairaalakäyntien ja vanhojen ihmisten vuodehoitopaikkojen vähäisemmän käytön takia. Helsinki voisi rauhassa keskittyä Kunnon Ihmisten asioiden hoitamiseen. Ja Jamppakin saisi vuosien jälkeen katon päällensä. Pitäisi operaatio vielä ajoittaa ennen ensimmäisiä pakkasöitä.

Ja mikä vielä parempaa, aivan varmasti jostain löytyy jokin herkullinen EU-rahasampo, joka mielellään tukisi haja-asutusalueiden ja muuttotappiokuntien elvytysliikettä joillakin miljoonilla. Ei tarvitsisi edes maksaa niitä lippuja itse!

Joku Posio saattaisi tykätä vähän kyttyrää, jos kunnan asukasluku kasvaisi yhtäkkiä vaikka sano 3000 elämäntapa-alkoholistilla, mutta hei, se on vaan kuntien reilua kilpailua hyvistä veronmaksajista.

Vieläköhän ehtisin kunnallisvaaliehdokkaaksi?

Tarjoan oman nopean räkäisyni Matti Vanhasen suuntaan. Koko internet on kiivaaseen tahtiin tuominnut Mazan täysin älyttömät, jopa nolostuttaavn väärillle faktoille ja huonoon ymmärrykseen perustuvat visiot pääkaupunkiseudun kuntarakenteesta. Vanhasen ovela mediastrategia vaan on purrut taas: kaikki kiinnittävät huomiota siihen, että Mza laskee väärin hiilidioksidivaikutukset eikä ymmärrä mitä se tarkoittaa, että jossakin asunnot ovat kalliita, mutta melko harva ottaa puheenvuoron ideologista osuutta tarkasteluun.

Vanhanen nimittäin edustaa tässä asiassa tanakasti perinteistä kepulaista kaupunkivihamielisyyttä. Tuollaisessa “hajakeskitetyssä” (Anteeksi vaan, mutta mitä vittua? Joko se on hajautettu tai sitten se on keskitetty, ja tää malli niin on hajautettu. Jälleen kerran: terminä hajakeskitetty on suunnilleen yhtä toimiva kuin lypsävä ori) mallissa nimittäin ei ole pelkoa, että pääsisi syntymään minkäänlaista kaupunkikulttuurin tyyppistäkään.

Nurmijärvellä ei voi käyskennellä. Nurmijärvellä ei voi tuntea suurten ihmisjoukkojen moraalisesta paineesta vapauttavaa vaikutusta. Nurmijärvellä tuskin on yhtään hyvää ravintolaa, tai ainakaan yhtään levykauppaa, josta saisi vaikkapa hyvää jatsia vinyyleinä. Nurmijärveläiset eivät automaattisesti kehity liberaaleiksi ja suvaitsevaisiksi, toisin kuin kaupunkien ihmiset tällaisissa maissa normaalisti kehittyvät.

Ja mikä tärkeintä: nurmijärveläiset äänestävät keskustaa. Keskustassa asujat eivät. That’s all, folks, kuten sanonta kuuluu.

Kiitos taas tästä, Matti Vanhanen.

(pitäisiköhän tätä blogia ruveta pitämään kokonaan suoraan Vanhaselle?)