Lukuvuoden ensimmäinen puolisko alkaa olla paketissa, ja uusien opiskelijoiden fuksivuosi on edennyt puolen välin yli. Kolme suomen kielen fuksia kertoi tunnelmiaan ensimmäisen lukukauden jälkeen.
Riikka Närvänen, Suvi Vierula ja Emilia Hutri päätyivät fennistiopiskelijoiksi kukin eri reittiä. Närvänen, 20, kertoo pitäneensä yhden välivuoden ja pohtineensa sen aikana läpi kaikki mahdolliset vaihtoehdot, joita maailmasta löytyy.
– Jäljelle jäi kaksi vaihtoehtoa, ympäristötieteet ja suomen kieli, ja hain niihin molempiin. Ympäristötieteisiin en päässyt, mutta suomen kieleen pääsin, joten tulin tänne. En halunnut toista välivuotta, hän kertoo.
Vierula, 29, puolestaan on alanvaihtaja. Hänellä on ennestään jo yksi korkeakoulututkinto sekä monta työvuotta takana. Suomen kieli nousi selkeäksi alavaihtoehdoksi jo muutama vuosi sitten, ja nyt Vierula päätti hakea.
– Pääsin suomen kieleen sisään sekä Helsingin että Turun yliopistoon, ja Helsinki vei voiton, hän kuvailee.
Hutrille, 20, suomen kieli puolestaan oli toinen hakuvaihtoehto. Ensisijaisesti hän haki valtsikaan, mutta piti suomen kieltä hyvänä kakkosvaihtoehtona. Paikka valtsikaan ei auennut, joten Hutrista tuli suomen kielen fuksi.
Suomen kielen opiskelijat tuntuvat jakautuvan melko selkeästi ainakin kolmeen eri ryhmään: niihin, jotka eivät missään nimessä aio opettajaksi, niihin, jotka pitävät opettajan ammattia mahdollisena ja käyvät pedagogiset opinnot varmuuden vuoksi, sekä niihin, joille opettajuus on selkeä valinta heti alusta alkaen.
Närvänen ja Hutri kuuluvat ensimmäiseen ryhmään, vastaus kysymykseen aikovatko he opettajiksi, on järkähtämätön ”En”. Vierula puolestaan on ainakin toistaiseksi sitä mieltä, että hänestä tulee opettaja.
Tässä vaiheessa lukuvuotta fukseilla on jo lähestulkoon kaikki suomen kielen peruskurssit takana. Parhaiten heille on näiltä kursseilta jäänyt mieleen opettajien käyttämiä esimerkkitapauksia:
– Keripukki, Kalle ja puuro, vastaa Närvänen. Hän kertoo selvinneensä syntaksista Tapani Kelomäen esimerkkien avulla.
Hutrikaan ei mieti vastaustaan kauaa.
– De Saussure ja Susanna Shoren vesinokkaeläintapaukset, hän toteaa varmasti.
Vierula puolestaan nostaa esille syntaksin kurssin harjoitustentissä olleen tehtävänannon: ”Ei välttämättä löydy yhtä oikeaa vastausta tai vastausta ollenkaan, sellaista on elämä.”
Vierula kertoo peruskursseilla myös huomanneensa, että on selvästi valinnut oikean alan.
– On ollut mielenkiintoista päästä avaamaan syvemmin niitä asioita, joista pääsykoekirjoissa vasta raapaistiin pintaa. Vaikka tulee tosi paljon uutta ja vaikeatakin asiaa kerralla, niin niiden asioiden oivaltamisesta ja oppimisesta tulee ihan mahtava fiilis, hän kuvailee.
Fuksisyksyssä kaikkien mielestä hauskinta ovat olleet erilaiset tapahtumat sekä oheistoiminta ylipäätään. Närvänen nostaa esille myös ihmiset. Hän sanoo, että etukäteen voisi helposti luulla suomen kielen opiskelijoiden olevan vain joitain tanttoja, mutta oikeasti he ovatkin hauskoja tyyppejä. Tapahtumista Närvänen mainitsee fukseille järjestetyt Norsun olympialaiset, mutta kehuu kaikkea toimintaa ja kokoontumista ylipäätään.
Hutri nostaa esille erityisesti jo syyskuun alussa pidetyn kaupunkisuunnistuksen eli Ällistyttävän Rallin, jossa fuksit tutustutettiin kampusalueeseen Amazing Racen hengessä.
Vierula puolestaan mainitsee yksittäisenä hauskana tapahtumana Siulan lokakuiset fuksisitsit, jotka tänä vuonna järjestettiin teemalla ”Kauniit ja rikkaat”. Muutenkin kaikki teemabileet ovat olleet hänestä mukavia, esimerkiksi Siulan marraskuun alussa järjestämät Millennium-bileet, joissa jännitettiin uuden vuosituhannen vaihtumista.
Fukseilla on nyt yksi lukukausi takana, mutta monta vielä edessä. Niinpä onkin paikallaan kysyä, mitä he tulevilta yliopistovuosiltaan odottavat.
– Että valaistun ja löydän tien, Närvänen toteaa ja lisää perään vielä odottavansa myös hyviä kontakteja.
Hutri on samoilla linjoilla, hän odottaa tulevien yliopistovuosiensa aikana viisastuvansa sekä löytävänsä jonkinlaista selkeyttä ja suuntaa.
Oman suunnan löytäminen on mielessä Vierulallakin:
– Toivon, että löydän oman tieni ja selkeät omat kiinnostuksen kohteeni. Odotan hyviä ihmissuhteita ja kokemuksia. Toivon löytäväni itseni myös Siulan toiminnasta.
Lempikieli-ilmiö osoittautuu vaikeaksi kysymykseksi, mutta hetken pohdinnan jälkeen kaikki löytävät kuitenkin oman vastauksensa.
– Potentiaali, Hutri toteaa lyhyesti ja ytimekkäästi.
– Potentiaali on paras! Närvänen komppaa heti perään, mutta vastauksekseen hän valitsee kuitenkin uusien sanojen keksimisen ja modaalisuuden.
Vierulan suosikkeja puolestaan ovat mahdollisimman pitkät yhdyssanat ja kaikki kielen homonymia.
Kuva ja teksti Jenni Neuvonen.