Lähemmäksi korkeakoulutusta AKVA:n kautta

AKVA-koulutus auttaa maahanmuuttajia integroitumaan akateemiseen maailmaan 

Tässä kirjoituksessa kerrotaan AKVAkoulutuksesta ja sen tavoitteista, sisällöstä ja toimivuudesta. Jutun ovat kirjoittaneet Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijat yhteistyönä perusopintoihin kuuluvalla Kielitaito II –kurssilla, ja jutun taustaksi he ovat haastatelleet AKVA-koulutuksen opiskelijoita ja opettajia. 

 Mikä on AKVA? 

AKVA ei ole lyhenne akvaariosta, akvarellista tai akvaviittista eikä akvamariinista. 

AKVA (=akateemiset valmiudet) on valmentava koulutus maahanmuuttajille, jotka haluavat tulevaisuudessa opiskella yliopistossa tai  ammattikorkeakoulussa. Se on yliopistossamme uusi avaus, jonka rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Ensimmäiset AKVA-koulutukseen valitut opiskelijat aloittivat opintonsa maaliskuussa 2020, ja heidän opintonsa päättyvät tämän vuoden toukokuussa. Hanketta koordinoi Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, ja opetuksesta on toukokuussa päättyvässä toteutuksessa vastannut pääosin suomen  kielen ja pohjoismaisten kielten osasto. Myös Avoin yliopisto ja Helsingin yliopiston SIMHE-neuvonta ovat olleet mukana hankkeessa.

AKVA-koulutuksessa perehdytään opiskelijoille olennaiseen tietoon korkea-asteen opinnoista Suomessa: eri vaihtoehtoihin, opiskelupaikan hakemiseen ja opiskeluun. Toisaalta kehitetään korkeakouluopinnoissa vaadittavia taitoja. Opintojen tukena koulutuksessa on niin yksilö- kuin ryhmäohjaustakin.  

 Opiskelijoiden taustat ja tavoitteet 

Jokaisella opiskelijalla on erilainen tarina ja kaikilla on omanlaisensa tausta, johon useimmilla kuuluu korkeakoulututkinto omasta kotimaasta, mutta vähintäänkin lukio-opinnotKaikilla on kuitenkin sama päämäärä tulevaisuuden suhteen: he kaikki haluaisivat jatkaa opiskelua jossakin korkeakoulussa, joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, minkä takia he tarvitsevat kehittyneempää suomen kielen taitoa. AKVA-kurssilla heillä on vapaus valita, mihin he keskittyvät.  

Suosittuja ammatteja opiskelijoilla ovat muun muuassa opettaja ja sosionomi.  Jotkut opiskelijat työskentelivät opettajina omissa kotimaissaan ja haluavat jatkaa tätä työtä Suomessa. Sitä varten he tarvitsevat paremman kielitaidon päästäkseen opiskelemaan pedagogiikkaa. Toiset valitsivat  urapolkunsa sosiaali– ja terveysalalta: sosionomi, sairaanhoitaja, laborantti jne. Jotkut ovat toimineet sosiaalialalla Suomessa jo pitkään, mutta nyt haluavat mennä eteenpäin urallansa Joukossa on myös aivan muista aloista kiinnostuneita opiskelijoita – it-ala, liiketalous, oikeustiede vain muutamina esimerkkeinä. 

Kurssin opiskelijoiden tarinoita

Rita on asunut Suomessa kolme ja puoli vuotta. Ennen muuttoa Suomeen Rita oli työskennellyt Unkarissa mikrobiologina. Hän haluaisi jatkaa samassa ammatissa Suomessakin, mutta jos se ei onnistu, hän haluaa opiskella esimerkiksi ympäristöbiologiaa tai laadunvalvontaa. Sitä varten hän tarvitsi parempaa kielitaitoa. AKVA:n aikana Rita kokee kielitaitonsa kehittyneen A2:sta B1-tasoon. 

Yukho joutui muttamaan kotimaansa Kambodzan poliittisen tilanteen takia Suomeen 2000-luvun alussa opiskeltuaan siellä vuoden verran kasvatustiedettä. Suomessa hän valmistui laborantiksi ammattikoulusta ja on toiminut pitkään tässä ammatissa. Hänen suullinen kielitaitonsa on sujuva, kuitenkin hän halusi kehittää omaa kirjoitustaitoaan ja siksi haki AKVA:an. 

Alina on valmistunut venäjän kielen vieraana kielenä opettajaksi. Hän on asunut Suomessa kaksi vuotta ja haluaisi opiskella lisää suomen kieltä päästäkseen opiskelemaan pedagogiikka. Nyt hän hakee opiskelemaan Haaga-Heliaan ja vaihtoehtoisesti etsii suomen kielen kursseja kehittääkseen suomen kielen taitoaan edelleen. 

 Opinnot AKVAssa 

Opiskelijat jaettiin opintojen alussa eri ryhmiin tason mukaan: A- ja B-tason ryhmiin. Kummankin tason ryhmässä tehdään sekä suullisia että kirjallisia tehtäviä. Kurssin ohella opiskelijoiden pitää tehdä paljon itsenäistä opiskelua. Heidän pitää katsoa uutisia, lukea lehtiä ja kuunnella ihmisten puhetta. Esimerkiksi unkarilainen Rita tykkäsi suomenkielisten piensarjojen katsomisesta. Opiskelijoiden mielestä suullisten taitojen harjoittaminen on ollut tarpeellisinta, mutta kaikki tehtävät ovat silti olleet antoisia ja opetus on ollut tarpeeksi yksilöllistä, vaikka opiskelijoita on paljon.  

Opiskelijat opiskelevat myös opiskelutaitoja, englantia, yhteiskuntietoa ja tämän lisäksi itseä kiinnostavan, opiskelijoiden omiin eri tavoitteisiin liittyvän  alan opintoja.  Esimerkiksi, jos opiskelija on kiinnostunut pedagogisista opinnoista, hän voi AKVAhankkeen aikana suorittaa pedagogisiin opintoihin liittyviä kursseja Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa tai muussa valitsemassaan avoimessa korkeakoulussa osana AKVA-koulutusta.  

Vallitsevan koronatilanteen takia opetus on  tapahtunut enimmäkseen  etäopetuksena Zoomin kautta. Opiskelijat kertovat saaneensa jokaisesta tehtävästä henkilökohtaista palautetta, selkeät selvitykset siitä, mitä pitää tehdä jatkossa ja kuinka korjata omat virheensä. Opettajat ovat mukana tukemassa opiskelijoita. Lisäksi opiskelijoilla on tuutoritapaamisia omien alojensa pienryhmien kanssa.

Opiskelijoiden yhteisenä isona toiveena oli isompi määrä harjoituksia, joissa pääsisi harjoittelemaan enemmän puhekieltä. Kurssi tuntui myös liian lyhyeltä suureen opiskelumäärään verrattuna. Opiskelijoiden mielestä olisi hyödyllisempää, jos kurssi kestäisi pidempään. 

 Koulutuksen tavoitteet ja niiden toteutuminen 

AKVAkoulutuksen tavoitteiden keskeisin osa on suomen kielen opiskelu, ja opinnot on rakennettu niin, että eri osa-alueiden opinnot tukevat toinen toisiaan. Opiskelijoiden yleiset opiskeluvalmiudet ovat parantuneet kurssin kuluessa ja kaikkien tätä juttua varten haastateltujen opiskelijoiden odotukset olivat täyttyneet. Opiskelijat olivat iloisia, että olivat päässeet AKVA-kurssille.  AKVA-koulutuksen ansiosta kielitaito on kehittynyt niin paljon, että opiskelijat uskaltavat käyttää suomea aiempaa rohkeammin ja pärjäävät nyt arkielämässä käyttäen suomea aiempaa monipuolisemmin eri tilanteissa 

Kielitaito auttaa tietenkin paljon myös muiden tavoitteiden saavuttamisessa. AKVA-koulutus on ollut erityisen hyödyllinen myös ohjaamalla opiskelijoita heidän omia tavoitteitaan kohti ja madaltanut kohderyhmän kynnystä korkeakoulupintoihin. Haastateltujen opiskelijoiden mielestä AKVA-koulutuksessa suurimmat saavutukset ovat itsevarmuus siitä, että on mahdollista pärjätä korkeakouluopinnoissa, rohkeus suunnitelmien toteuttamisessa ja luottamus tavoitteiden saavutettavuuteen. Toiset saavutukset tässä koulutuksessa ovat myös opettajien antamat neuvot siitä, mitä pitää tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Muutamat opiskelijat tunsivat kuitenkin epävarmuutta omasta tulevaisuudestaan: he eivät olleet varmoja, että Suomessa he löytävät hyvää työtä tai menestyvät hyvin elämässä. Mutta AKVA-koulutuksen etu on se, että opiskelijat saavat tietoa ja neuvoja sekä opettajilta että ohjaajalta. Parhaimmillaan kurssin aikana opiskelijat alkavat uskoa omiin voimiinsa ja ymmärtävät, että he voivat menestyä hyvin heidän uudessa maassaan.   

Teksti: Chiara Albanese, Marija Atanasovska, Burak Basar, Lotta Falck, Anastassia Filimonova, Olga Goncharko, Mariana Grossman, Sujin Lee, Laura Mukkulainen, Poet Qeriqi, Cecilia Riska, Daria Rytkönen, Anneli Sihvart ja Taija Udd. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.