Kurkistusaukkoja suomen kielen tutkimukseen – gradukonferenssin tunnelmia

Kuva: Saša Tkalčan
Kuva: Saša Tkalčan

Teksti: Kadri Siilivask

Suomen kielen ja suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoiden ryhmä järjesti torstaina 11.2 lopputöiden konferenssin, Kurkistusaukkoja suomen kielen tutkimukseen – Opiskelijat esittelevät lopputöitään -tapahtuman. Tilaisuudessa tutkielmantekijät kertoivat graduista esitelmien ja posterien muodossa. Mukana oli monipuolisesti tutkielmia eri erikoisaloilta.

Petra Tellan tutkimus ”Miten paikannimien uskotaan syntyneen?”.
Kuva: Terhi Ainiala.
Hauska ja kiinnostava esittely Sanni Surkalta: ”Käsityksiä homomiesten puheesta”. Kuva: Terhi Ainiala.
Sini Leppänen: ”Klikkiotsikoissa esiintyviä kielellisiä piirteitä”.
Kuva: Terhi Ainiala.

1. Miksi osallistuit gradukonferenssiin, Sini Leppänen?
Ennen kaikkea osallistuin siksi, että konferenssi motivoisi tekemään
omaa gradua. Osallistumalla varmistin, että minulla pitää olla jotain
esitettävää konferenssiin mennessä.

2. Mitä itse teit gradukonferenssissa?
Toimin konferenssin puheenjohtajana ja esittelin kahvitauolla omaa posteriani.

3. Mikä oli mukavinta, mikä oli yllättävintä?
Oli hienoa nähdä, miten hyvä yhteishenki konferenssitiimiin muodostui
ja miten kaikki, niin henkilökunta kuin opiskelijatkin, tukivat
toisiaan. Lisäksi oli todella mukavaa päästä keskustelemaan
konferenssin osallistujien kanssa omasta graduaiheestani.
Puheenjohtajana olin positiivisesti yllättynyt siitä, että yleisö
kyseli niin aktiivisesti esitelmien jälkeen.

4. Kannattaako tällainen gradukonferenssi järjestää ensi vuonnakin?
Jos, mitä vinkkejä annat järjestäjille?
Ehdottomasti kannattaa! Gradu on kuitenkin niin iso työ, että on kiva
päästä esittelemään sitä hieman laajemmalle yleisölle. Järjestäjille
vinkkinä, että pieni itsensä haastaminen palkitsee.

Kadri Siilivask: ”S2-opiskelijoiden direktiivien käytöstä”. Kuva: Mohammad Bakharzy
Jenni Suutarisen esittely ”Miten lopetamme puhelun?”. Kuva: Mohammad Bakharzy.
Hilla Tuomisen tutkimus ”Me-viittaukset pariskunnan puheessa. Erään tapauksen tarkastelua”. Kuva: Saša Tkalčan.
Reija Jousjärvi: ”IT-alan työpaikkailmoitus tekstinä”. Kuva: Saša Tkalčan.

1. Miksi osallistuit gradukonferenssiin, Reija Jousjärvi?
Gradukonferenssi oli mielestäni hyvä idea! Laitoksella tehdyistä graduista on mielestäni vähän tietoa saatavilla. Oman esitelmäni avulla sain myös terävöitettyä näkökulmaani yhteen oman tutkimukseni osaan ja sain hyvää esiintymisharjoitusta.

2. Mitä itse teit gradukonferenssissa?
Pidin puheenvuoron. Sen lisäksi olin järjestelytiimissä. Pidimme siis huolta kaikista käytännön järjestelyistä, kahvituksesta, tiloista, posterinäyttelystä, opasteista jne.

3. Mikä oli mukavinta, mikä oli yllättävintä?
Mukavinta oli tässäkin tutustua moniin uusiin opiskelijakollegoihin. En ole koskaan ollut konferenssissa, joten oli kivaa nähdä minkälaista siellä voisi olla. Yllättävää oli ehkä se, että oman laitoksen opiskelijoita tilaisuus selvästi kiinnosti, koska yleisöä oli tullut paljon paikalle.

4. Kannattaako tällainen gradukonferenssi järjestää ensi vuonnakin? Jos, mitä vinkkejä annat järjestäjille?
Kannattaa järjestää kaikkea graduihin liittyvää toimintaa!
Enemmän lukiolaisia olisi ollut mukavaa saada paikalle. Heidän aktivoimiseensa kannattaa ensi kerralla panostaa.

Johann Sandqvist: ”Leena Krohnin romaanien Tainaron ja Ihmisen vaatteissa henkilöhahmoista”. Kuva: Saša Tkalčan.

Tapahtuma oli hyvä mahdollisuus tutustua laitoksemme tutkimukseen ja saada uusia ideoita omaan graduun.

Gradukonferenssin järjestelytiimi. Kuva: Mohammad Bakharzy.

 

Kielet, kääntäminen, kirjallisuus – tutkimusyhteistyötä selkokielestä

Teksti: Anni Aarinen

Selkokeskus ja Helsingin yliopisto (nykykielten sekä suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitokset) pohtivat uusia mahdollisuuksia tutkimus- ja opinnäyteyhteistyöhön.

Yhteistyöllä on paljon tarjottavaa kaikille osapuolille: Selkokeskuksella on runsaasti käytännön kokemusta selkokielestä ja sen opettamisesta, mutta tutkimustietoa tarvittaisiin lisää. Tutkijoilla on mahdollisuus osallistua yhteiskunnallisesti vaikuttaviin hankkeisiin. Opiskelijoille tarjotaan konkreettisia ja taatusti merkityksellisiä aiheita opinnäytteille, palautetta ja työelämäkontakteja.

Keskiviikkona 24.2. klo 11–12 järjestetään Metsätalolla huoneessa B610 (nykykielten laitoksen yhteisötila) keskustelutilaisuus selkokieleen liittyvistä yhteistyömahdollisuuksista, opinnäytteistä tutkimushankkeisiin. Tarjoiluiden vuoksi tilaisuuteen olisi hyvä ilmoittautua 17.2. mennessä.

Aihe voisi kiinnostaa ainakin suomen, S2:n, ruotsin, kirjallisuuden, käännöstutkimuksen, yleisen kielitieteen ja kieliteknologian opiskelijoita ja tutkijoita. Tutkimukselle olisi tarvetta ainakin lukutaitoon, vuorovaikutukseen, selkokirjallisuuden asemaan ja selkokielen korpukseen liittyen.

Selkokielen korpus suunnitteilla

Selkokielen tutkimusta varten haluttaisiin koota korpus. Sen tavoite on koota yhteen kaikki suomeksi ja suomenruotsiksi julkaistu, selkologon saanut aineisto. Kieliteknologeja ja muita korpusosaajia etsitään mukaan hankkeeseen. Korpuksen luomista varten on tarkoitus hakea rahoitusta syksyllä 2016. Korpus avaisi monenlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi sanaston, rakenteiden tai käännösten tutkimukseen.

Yhteistyökumppaneita

Helsingin yliopistolta on mukana kaksi henkilöä selkokielen neuvottelukunnassa:

Heidän tehtävänsä on tuoda tutkimusasioita esiin neuvottelukunnan kokouksissa ja toimia linkkinä HY:n ja Selkokeskuksen välillä. Tärkeä yhteyshenkilö on myös Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä, joka tekee Helsingin yliopistolla väitöskirjaa kehitysvammaisten vuorovaikutuksesta.

Selkokielestä kiinnostuneita yksittäisiä tutkijoita on Suomessa myös Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa. Potentiaalisia yhteistyökumppaneita löytyy ulkomailtakin, sillä mm. Saksassa ja Itävallassa on panostettu selkokieleen paljon.

Lähde opiskelijavaihtoon!

Alkanut kevät on edennyt siihen pisteeseen, että haku opiskelijavaihtoon on käynnissä. Laitoksemme kautta voi hakea moniin erilaisiin eurooppalaisiin kohteisiin sekä Erasmus– että Nordplus-ohjelman kautta.

Vaihtoon hakiessa tärkeintä on olla oma-aloitteinen ja ottaa etukäteen selvää, kuinka vaihtokohteen kurssien sisältö vastaa omaan tutkintoosi vaadittavia sisältöjä. Kun valmistelut saa hoidettua huolellisesti, on opiskelijavaihto mainio tilaisuus hankkia uudenlaisia kokemuksia ja kansainvälistyä!

Yleistä tietoa vaihdosta // Allmänt om studentutbyte

Pohjoismaisten kielten opiskelija Theo Levlin kertoo vielä, millaista oli viettää syksy vaihdossa.

Kuva: Theo Levlin
Udsigt fra køkkenet

Du har precis återvänt från utbyte. Berätta, varifrån?
Jag studerade ett halvt år på Köpenhamns universitet i Danmark.

Vilket utbytesprogram tog du?
Nordplus, eller egentligen Nordlys, eftersom jag inte studerade mitt huvudämne.

Vad studerar du i Helsingfors och studerade du i Köpenhamn?
Jag läser nordiska språk här på Nordica men i Köpenhamn så läste jag sociologi som biämne.

Hur var det att byta disciplin?
Riktigt bra! Jag fick nytt perspektiv till forskning och det är bra att ha nånting att jämföra med.

Hurdant var studentlivet i Köpenhamn?
Det var bra, men jag måste säga att utbytesgruppen höll mera för sig själv. I november var det massor med fester t.ex. på den så kallade J-dagen då julölen kommer till barerna. Då var det stor fest på vårt campus också. Öl är viktigt i Danmark ni vet…

Vad var annorlunda jämfört med Helsingfors?
Inga halare iaf.. Campusområdet hade många flera utrymmen för studenterna och t.o.m. en bar som fungerade med frivillig arbetskraft. Annars också så fanns det massor med frivilligarbete som också utbytesstudenterna kunde ta. T.ex. på en cykelverkstad för studenter där frivilliga hjälpte människor två gånger om veckan.

Var bodde du i Köpenhamn
Jag hade tur, nämligen jag hittade ett jätte fint rum i Österbro via nätet. Det var 10 minuter med cykel från uni och jag bodde tillsammans med en norsk medicinstudent. Annars är det svårt att finna boende i Köpenhamn.

Hur var processen att söka till utbyte
Lite förvirrande var det när man var lite osäker på hur allt går till, och får man platsen osv. Också det här med att välja kurser för studieplanen innan man vet riktigt vilka kurser det går att ta är lite dumt. Jag skulle läsa sociologi på Danska, men hamnade att läsa det på engelska eftersom kurserna på danska var redan fulla. Men sist och slutligen var det inga problem.

Var det ändå en givande erfarenhet?
Jo absolut! Det var kanske bättre att läsa på engelska eftersom det är mycket lättare att bekanta sig med andra utbytesstudenter som är i en liknande situation med dig själv.

Vad gav utbytet åt dig?
Många goda vänner runt hela världen är nog det viktigaste. Jag måste ta en runda i Europa nästa sommar för att träffa dem igen. Köpenhamn blev en annan hemstad för mig och jag kan alltid åka dit och känna mig hemma. Jag lyckades också samla in ett bra intervjumaterial med danskar som jag ska utnyttja i min kandidatavhandling.

Hur känns det att vara hemma?
Tjaa… Man kunde ha stannat ett halvt år till.

Har du några goda råd till dem som funderar på att åka på utbyte?
Åk på utbyte och stanna ett helt år om ni bara kan! Jag vet att många har en ensidig bild av utbytet som evigt festande eller någonting annat men det som jag vill säga är att utbytet kan vara så mycket mer. Vi åkte t.ex. spontant till Island med mina fyra utbyteskompisar och körde runt ön i en vecka. Det skulle jag aldrig ha gjort i min vanliga universitetsvardag i Helsingfors.

Graduntekijät esittelevät töitään

Teksti: Johana Sandqvist

Hei kaikki!

Tässä pieni mainos tulevasta jännittävästä tapahtumasta. Kuulun graduntekijöiden joukkoon, joka esittelee parin viikon päästä töitään Helsingin yliopiston päärakennuksella. Meidän suomen kielen ja Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoiden ryhmämme järjestää Kurkistusaukkoja suomen kielen tutkimukseen – Opiskelijat esittelevät lopputöitään -tapahtuman. Tilaisuudessa tutkielmantekijät kertovat graduistaan esitelmien ja posterien muodossa. Mukana on monipuolisesti tutkielmia eri erikoisaloilta. Tapahtuma on erinomainen mahdollisuus tutustua laitoksemme tämänhetkiseen tutkimukseen ja vaikkapa saada ideoita omaan tulevaan tai tekeillä olevaan graduun. Tilaisuuteen ovat tervetulleita niin laitoksen opiskelijat ja henkilökunta kuin aiheesta kiinnostuneet abitkin. Luvassa myös kahvitarjoilua.

Tule siis mukaan torstaina 11.2. klo 14–16.30 päärakennuksen saliin 6!

Esitelmien ja postereiden aiheet ovat seuraavat:

Reija Jousjärvi: ”IT-alan työpaikkailmoitus tekstinä”
Sini Leppänen: ”Klikkiotsikoissa esiintyviä kielellisiä piirteitä”
Johana Sandqvist: ”Leena Krohnin romaanien Tainaron ja Ihmisen vaatteissa henkilöhahmoista”
Kadri Siilivask: ”S2-opiskelijoiden direktiivien käytöstä”
Jenni Suutarinen: ”Miten lopetamme puhelun?”
Sanni Surkka: ”Käsityksiä homomiesten puheesta”
Petra Tella: ”Miten paikannimien uskotaan syntyneen?”
Hille Tuominen: ”Me-viittaukset pariskunnan puheessa. Erään tapauksen tarkastelua”

Tule gradukonferenssiin kurkistamaan, millaisia graduja suomen kielen ja Suomen kielen ja kulttuurin oppiaineissa on tekeillä! Kahvitarjoilun vuoksi toivomme ennakkoilmoittautumista tapahtumaan osoitteessa: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/66646/lomake.html. Huom! Ilmoittautuminen päättyy jo 3.2., joten toimi nopeasti.

Lämpimästi tervetuloa mukaan katsomaan ja kuuntelemaan!

Gradukonferenssin tiedotustiimin puolesta
Johana Sandqvist

Uuteen lukukauteen!

Kevään ensimmäinen opetusviikko alkaa olla paketissa. Laitoksen opiskelija Netta Laukkanen kertoo hieman kevätlukukauden tunnelmistaan.

Netta ulkona

Kuka olet?

Netta, kolmannen vuoden suomen kielen pääaineopiskelija. Tähtäimessä olisi valmistua äidinkielen opettajaksi.

Ehditkö rentoutua lukukausien välissä?

Kyllä.

Mitä keväälle 2016 on tiedossa?

Vähän vähemmän kursseja kuin syksyllä, koska haluan jättää aikaa kandin kirjoittamiselle. Ylipäätään pitäisi saada kaikki kurssit niin hyvin kokoon, että ensi syksynä pääsisi aloittamaan pedagogiset opinnot.

Onko jotain, mitä odotat erityisellä innolla?

Odotan todella paljon kotimaisen kirjallisuuden Supersuositut nuortenromaanit -kurssia! En malta odottaa, että pääsee tarkastelemaan oman lapsuutensa suosikkikirjoja. Se on siistiä.

Mielenkiintoista tulee olemaan valtakunnallisen suomen kielen opiskelijoiden tapahtuman järjestäminen täällä Helsingissä. Tämän kevään tapahtuma on viides Osmani, ja on kivaa päästä ensimmäistä kertaa järjestämään sitä itse.

Lisäksi olen tosi innoissani kandistani!

Haluatko kertoa jotain terveisiä Norsu-blogin lukijoille?

Terkkuja kaikille! Lisäksi tsemppiä kevään opiskeluihin, opettamiseen, tutkimiseen tai mitä kenelläkin on keväällä ohjelmassa.

Pieni joulutervehdys

Hei kaikille Norsu-blogin lukijoille! Olen Elli ja häärään tulevan kevään ajan tämän blogin taustajoukoissa tuttujen hahmojen lisäksi.

Blogi jatkaa päivittymistä entiseen malliin. Haussa on edelleen erilaisia kirjoituksia erilaisilta laitoksemme tekijöiltä. Minuun sopii siis jatkossa ottaa yhteyttä, mikäli mielen päällä pyörii jokin blogiin liittyvä idea tai kysymys. Helpoiten otat yhteyttä sähköpostitse (norsu-viestinta@helsinki.fi).

Näissä tunnelmissa Norsu-blogi jatkaa ensi vuonna. Rauhallista joulunaikaa!

the-gingerbread-629706_1280