Kielet, kääntäminen, kirjallisuus – tutkimusyhteistyötä selkokielestä

Teksti: Anni Aarinen

Selkokeskus ja Helsingin yliopisto (nykykielten sekä suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitokset) pohtivat uusia mahdollisuuksia tutkimus- ja opinnäyteyhteistyöhön.

Yhteistyöllä on paljon tarjottavaa kaikille osapuolille: Selkokeskuksella on runsaasti käytännön kokemusta selkokielestä ja sen opettamisesta, mutta tutkimustietoa tarvittaisiin lisää. Tutkijoilla on mahdollisuus osallistua yhteiskunnallisesti vaikuttaviin hankkeisiin. Opiskelijoille tarjotaan konkreettisia ja taatusti merkityksellisiä aiheita opinnäytteille, palautetta ja työelämäkontakteja.

Keskiviikkona 24.2. klo 11–12 järjestetään Metsätalolla huoneessa B610 (nykykielten laitoksen yhteisötila) keskustelutilaisuus selkokieleen liittyvistä yhteistyömahdollisuuksista, opinnäytteistä tutkimushankkeisiin. Tarjoiluiden vuoksi tilaisuuteen olisi hyvä ilmoittautua 17.2. mennessä.

Aihe voisi kiinnostaa ainakin suomen, S2:n, ruotsin, kirjallisuuden, käännöstutkimuksen, yleisen kielitieteen ja kieliteknologian opiskelijoita ja tutkijoita. Tutkimukselle olisi tarvetta ainakin lukutaitoon, vuorovaikutukseen, selkokirjallisuuden asemaan ja selkokielen korpukseen liittyen.

Selkokielen korpus suunnitteilla

Selkokielen tutkimusta varten haluttaisiin koota korpus. Sen tavoite on koota yhteen kaikki suomeksi ja suomenruotsiksi julkaistu, selkologon saanut aineisto. Kieliteknologeja ja muita korpusosaajia etsitään mukaan hankkeeseen. Korpuksen luomista varten on tarkoitus hakea rahoitusta syksyllä 2016. Korpus avaisi monenlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi sanaston, rakenteiden tai käännösten tutkimukseen.

Yhteistyökumppaneita

Helsingin yliopistolta on mukana kaksi henkilöä selkokielen neuvottelukunnassa:

Heidän tehtävänsä on tuoda tutkimusasioita esiin neuvottelukunnan kokouksissa ja toimia linkkinä HY:n ja Selkokeskuksen välillä. Tärkeä yhteyshenkilö on myös Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä, joka tekee Helsingin yliopistolla väitöskirjaa kehitysvammaisten vuorovaikutuksesta.

Selkokielestä kiinnostuneita yksittäisiä tutkijoita on Suomessa myös Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa. Potentiaalisia yhteistyökumppaneita löytyy ulkomailtakin, sillä mm. Saksassa ja Itävallassa on panostettu selkokieleen paljon.

Lähde opiskelijavaihtoon!

Alkanut kevät on edennyt siihen pisteeseen, että haku opiskelijavaihtoon on käynnissä. Laitoksemme kautta voi hakea moniin erilaisiin eurooppalaisiin kohteisiin sekä Erasmus– että Nordplus-ohjelman kautta.

Vaihtoon hakiessa tärkeintä on olla oma-aloitteinen ja ottaa etukäteen selvää, kuinka vaihtokohteen kurssien sisältö vastaa omaan tutkintoosi vaadittavia sisältöjä. Kun valmistelut saa hoidettua huolellisesti, on opiskelijavaihto mainio tilaisuus hankkia uudenlaisia kokemuksia ja kansainvälistyä!

Yleistä tietoa vaihdosta // Allmänt om studentutbyte

Pohjoismaisten kielten opiskelija Theo Levlin kertoo vielä, millaista oli viettää syksy vaihdossa.

Kuva: Theo Levlin
Udsigt fra køkkenet

Du har precis återvänt från utbyte. Berätta, varifrån?
Jag studerade ett halvt år på Köpenhamns universitet i Danmark.

Vilket utbytesprogram tog du?
Nordplus, eller egentligen Nordlys, eftersom jag inte studerade mitt huvudämne.

Vad studerar du i Helsingfors och studerade du i Köpenhamn?
Jag läser nordiska språk här på Nordica men i Köpenhamn så läste jag sociologi som biämne.

Hur var det att byta disciplin?
Riktigt bra! Jag fick nytt perspektiv till forskning och det är bra att ha nånting att jämföra med.

Hurdant var studentlivet i Köpenhamn?
Det var bra, men jag måste säga att utbytesgruppen höll mera för sig själv. I november var det massor med fester t.ex. på den så kallade J-dagen då julölen kommer till barerna. Då var det stor fest på vårt campus också. Öl är viktigt i Danmark ni vet…

Vad var annorlunda jämfört med Helsingfors?
Inga halare iaf.. Campusområdet hade många flera utrymmen för studenterna och t.o.m. en bar som fungerade med frivillig arbetskraft. Annars också så fanns det massor med frivilligarbete som också utbytesstudenterna kunde ta. T.ex. på en cykelverkstad för studenter där frivilliga hjälpte människor två gånger om veckan.

Var bodde du i Köpenhamn
Jag hade tur, nämligen jag hittade ett jätte fint rum i Österbro via nätet. Det var 10 minuter med cykel från uni och jag bodde tillsammans med en norsk medicinstudent. Annars är det svårt att finna boende i Köpenhamn.

Hur var processen att söka till utbyte
Lite förvirrande var det när man var lite osäker på hur allt går till, och får man platsen osv. Också det här med att välja kurser för studieplanen innan man vet riktigt vilka kurser det går att ta är lite dumt. Jag skulle läsa sociologi på Danska, men hamnade att läsa det på engelska eftersom kurserna på danska var redan fulla. Men sist och slutligen var det inga problem.

Var det ändå en givande erfarenhet?
Jo absolut! Det var kanske bättre att läsa på engelska eftersom det är mycket lättare att bekanta sig med andra utbytesstudenter som är i en liknande situation med dig själv.

Vad gav utbytet åt dig?
Många goda vänner runt hela världen är nog det viktigaste. Jag måste ta en runda i Europa nästa sommar för att träffa dem igen. Köpenhamn blev en annan hemstad för mig och jag kan alltid åka dit och känna mig hemma. Jag lyckades också samla in ett bra intervjumaterial med danskar som jag ska utnyttja i min kandidatavhandling.

Hur känns det att vara hemma?
Tjaa… Man kunde ha stannat ett halvt år till.

Har du några goda råd till dem som funderar på att åka på utbyte?
Åk på utbyte och stanna ett helt år om ni bara kan! Jag vet att många har en ensidig bild av utbytet som evigt festande eller någonting annat men det som jag vill säga är att utbytet kan vara så mycket mer. Vi åkte t.ex. spontant till Island med mina fyra utbyteskompisar och körde runt ön i en vecka. Det skulle jag aldrig ha gjort i min vanliga universitetsvardag i Helsingfors.

Uuteen lukukauteen!

Kevään ensimmäinen opetusviikko alkaa olla paketissa. Laitoksen opiskelija Netta Laukkanen kertoo hieman kevätlukukauden tunnelmistaan.

Netta ulkona

Kuka olet?

Netta, kolmannen vuoden suomen kielen pääaineopiskelija. Tähtäimessä olisi valmistua äidinkielen opettajaksi.

Ehditkö rentoutua lukukausien välissä?

Kyllä.

Mitä keväälle 2016 on tiedossa?

Vähän vähemmän kursseja kuin syksyllä, koska haluan jättää aikaa kandin kirjoittamiselle. Ylipäätään pitäisi saada kaikki kurssit niin hyvin kokoon, että ensi syksynä pääsisi aloittamaan pedagogiset opinnot.

Onko jotain, mitä odotat erityisellä innolla?

Odotan todella paljon kotimaisen kirjallisuuden Supersuositut nuortenromaanit -kurssia! En malta odottaa, että pääsee tarkastelemaan oman lapsuutensa suosikkikirjoja. Se on siistiä.

Mielenkiintoista tulee olemaan valtakunnallisen suomen kielen opiskelijoiden tapahtuman järjestäminen täällä Helsingissä. Tämän kevään tapahtuma on viides Osmani, ja on kivaa päästä ensimmäistä kertaa järjestämään sitä itse.

Lisäksi olen tosi innoissani kandistani!

Haluatko kertoa jotain terveisiä Norsu-blogin lukijoille?

Terkkuja kaikille! Lisäksi tsemppiä kevään opiskeluihin, opettamiseen, tutkimiseen tai mitä kenelläkin on keväällä ohjelmassa.

Pieni joulutervehdys

Hei kaikille Norsu-blogin lukijoille! Olen Elli ja häärään tulevan kevään ajan tämän blogin taustajoukoissa tuttujen hahmojen lisäksi.

Blogi jatkaa päivittymistä entiseen malliin. Haussa on edelleen erilaisia kirjoituksia erilaisilta laitoksemme tekijöiltä. Minuun sopii siis jatkossa ottaa yhteyttä, mikäli mielen päällä pyörii jokin blogiin liittyvä idea tai kysymys. Helpoiten otat yhteyttä sähköpostitse (norsu-viestinta@helsinki.fi).

Näissä tunnelmissa Norsu-blogi jatkaa ensi vuonna. Rauhallista joulunaikaa!

the-gingerbread-629706_1280

Yleiskirjoittaja Hotakainen

Kari Hotakainen
Kari Hotakainen. Kuva Veikko Somerpuro.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjailija Kari Hotakaisen tuotanto on häkellyttävän monipuolinen. Hotakainen kirjoittaa sujuvasti niin kaunokirjallisuutta, lasten- ja nuortenkirjoja, runoja, näytelmiä, kolumneja, lehtijuttuja kuin mainostekstejäkin. Hotakainen valmistui kandidaatiksi kotimaisen kirjallisuuden oppiaineesta vuonna 1980. Yliopisto antoi eväät kirjailijan ammattiin, ja opiskeluvuosina syntyi elämänmittaisia ystävyyssuhteita. Opiskeluporukkaan kuuluivat muun muassa Jari Tervo, Kimmo Oksanen, Paula Rintamaa, Jukka Mauno, Hilkka Oksama ja Touko Siltala.

Tutustu Kari Hotakaiseen 375 humanistia -verkkosivuilla

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.

Glad Svenska dagen!

Finlandssvenskarnas egen dag är Svenska dagen som firas varje år den 6 november. Dagen firades första gången år 1908 och är instiftat av Svenska folkpartiet. Sedan 1979 har 6 november varit en officiell flaggdag i Finland och namnet Svenska dagen (Ruotsalaisuuden päivä) har varit infört i almanackan sedan 1980.

Svenska dagen var avsedd att verka för den finlandssvenska befolkningens sammanhållning och nuförtiden fungerar som ett slags nationaldag för den svenskspråkiga befolkningen i Finland. Svenska dagen firas med pomp och ståt. Dagen är en stor festdag med middagsbjudningar och underhållning i de större städerna och aktiviteter i föreningar, på daghem och skolor i hela Svenskfinland. Festen brukar också bevakas stort i tidningar, radio och TV. På Svenska dagen sjungs Modersmålets sång, med text och musik av Johan Fridolf Hagfors.

Se på Svenska veckans webbsidor hur du kan delta i firandet!

cupcakes-690040_1280

 

 

 

 

 

 


Källor: Wikiperia och Folktinget.

Tunnelmia Koe kampus! -tapahtumasta

Torstaina 29.10. järjestettiin Helsingin yliopistolla Koe kampus! -tapahtuma, jossa lukiolaiset ja muut yliopisto-opinnoista kiinnostuneet saivat mahdollisuuden tutustua yliopistoon.

Norsu-laitos oli mukana tapahtumassa monipuolisella ohjelmalla. Tapahtumassa muun muassa kuultiin miniluentoja suomensukuisista kielistä, kokkailtiin virtuaalista kalakeittoa kielikeittiössä ja tutustuttiin Norsun oppiaineisiin Metsätalon ala-aulan humanistitorilla.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.

Koe kampus tapahtuma. Kuva Emilia Hannula.