Open access -palveluita, tutkimusdatakysymyksiä ja hillopurkkivertauksia – Think Open -blogi loppukeväänä

Think Open -blogin aiheet huhti–toukokuussa liittyivät open access -kirjojen julkaisupalveluihin, yliopistolaisten datanhallintakysymyksiin sekä metadatan ja datan anonymisoinnin haasteisiin.

(This article is also available in English.)

Avoin julkaiseminen

Miksi julkaista avoimesti ja mitä kustannuspalvelulta odotetaan? Millaisista ongelmista avoimessa julkaisemisessa erityisesti kirjojen kohdalla tulisi keskustella? Artikkelia varten kuusi Helsinki University Pressin kautta julkaissutta tutkijaa kertoi näkemyksiään. Avoimuuden lisäksi tutkijat toivovat avoimen julkaisemisen sisältävän palveluja, jotka parantavat tutkimuksen laatua ja julkaisun tasoa sekä edesauttavat kirjan päätymistä oikeiden yleisöjen luettavaksi.

Avoimena julkaistu sosiaalifarmasian menetelmäkirja on tarkoitettu konkreettiseksi työvälineeksi erityisesti lääkealan opiskelijoille ja muille lääkealan ilmiöitä tutkiville. Yhteiskunnallinen lääketutkimus -kirjan toimittajat Nina Katajavuori ja Katri Hämeen-Anttila kertovat blogijutussa kirjan vaiheista ja open access -julkaisemisesta Helsingin yliopiston Helda Open Books -kokoelmassa.

Tutkimusdatanhallinta

Mitä tehdä sensitiiviselle datalle tutkimusprojektin jälkeen? ”20 kysymystä ja vastausta sensitiivisestä datasta, datanhallinnasta ja palveluista Helsingin yliopistossa” -artikkeli käy läpi kysymyksiä – ja Datatuki-verkoston vastauksia –, jotka nousivat esiin uuteen tutkimusdatapolitiikkaan liittyvissä kevään tapaamisissa ja webinaareissa.

Humanisti datamaailmassa

Kirjoitussarjansa kolmannessa osassa Aleksi Peura on datanhallinnan perusasioiden äärellä: miksi metadataan kannattaa suhtautua vakavasti, vaikka se tuntuisi luotaantyöntävältä? ”Metadatan tarpeettoman vaikea nimi” -artikkeli sisältää hillopurkkivertauksia, sivupolkuja ja metadatan kuvailua.

Kirjoitussarjansa neljännessä osassa Aleksi Peura syventyy sensitiivisen datan ja anonymisoinnin perimmäisiin kysymyksiin otsikolla ”Täydellisen anonymisoinnin mahdottomuus”. Tieteellisen tutkimuksen kohteena olevien ihmisten yksityisyyden suojeleminen on tutkimusdatanhallinnan eli RDM:n (research data management) avainasioita, jonka huomioimiseen myös lainsäädäntö velvoittaa. Tutkijan näkökulmasta tehtävä on kuitenkin usein haastava.


Aiemmat Think Open -yhteenvedot löytyvät blogista.

Mistä aiheista Think Open -blogissa pitäisi kirjoittaa? Tai olisiko sinulla oma kirjoitusidea? Kerro ehdotuksesi alla olevaan kommenttikenttään tai ota yhteyttä: juuso.ala-kyyny@helsinki.fi.