Parempi näkyvyys, enemmän vaikuttavuutta – ja kuusi muuta rinnakkaistallennuksen hyötyä

Rinnakkaistallennuksesta on monenlaisia hyötyjä, kuten maksuttomuus sekä näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääntyminen. Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti seitsemästä tärkeimmästä rinnakkaistallennuksen tuomasta hyödystä. Kirjoitus on neljäs osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa.

(This article is also available in English.)

Miksi rinnakkaistallennus kannattaa tehdä? Mitä hyötyä siitä on? Seuraavassa on seitsemän keskeistä perustetta rinnakkaistallennukselle:

1. Maksuttomuus

Rinnakkaistallennus on käytännössä maksuton tapa saada artikkelin sisältö avoimesti saataville. Kuluja aiheutuu vain asiaan liittyvän työajan muodossa, mutta tutkija voi halutessaan minimoida oman työajan käytön hyödyntämällä kirjaston rinnakkaistallennuspalvelua. Tällöin riittää, että tutkija lähettää rinnakkaistallennettavan artikkelin eri versiot kirjaston palveluosoitteeseen (openaccess-info@helsinki.fi). Kirjasto rinnakkaistallentaa artikkelin kustantajan ehtojen mukaisesti. Kyseisiä ehtoja voidaan tarkistaa mm. Sherpa/Romeo-palvelusta.

2. Artikkeli pysyy tallessa ja saatavilla

Rinnakkaistallennettu artikkeli – tai sen jokin versio – saa pysyvän osoitteen julkaisuarkistossa, se vastaa julkaisuille annettavaa DOI-osoitetta. Julkaisuarkistossa artikkeli ja sen osoite säilyy silloinkin, kun lehden julkaiseminen tai kirjaston tilaussopimus päättyy. Pysyvän osoitteen avulla rinnakkaistallennettu artikkeli ja sen viitetiedot löytyvät helposti ja artikkeliin on helppo viitata.

3. Artikkeli saa enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta

Rinnakkaistallennettu artikkelin versio tuo lisänäkyvyyttä alkuperäiselle artikkelille, jolloin se saa enemmän lukijoita ja mahdollisesti enemmän viittauksia kuin pelkästään kustantajan maksumuurin takana oleva julkaisu. Julkaisuarkistossa olevat artikkelit ovat haettavissa mm. Googlella ja Google Scholarilla, mikä jo takaa hyvän näkyvyyden.

Kun julkaisu on ensin rinnakkaistallennettu julkaisuarkistoon, sen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta voidaan haluttaessa edelleen parantaa tutkijayhteisöpalveluiden, kuten ResearchGaten ja Academia.edun, avulla. Nämä palvelut tarjoavat tutkijoille mahdollisuuden jakaa ja esitellä omia julkaisujaan. Artikkelin lataaminen tutkijayhteisöpalveluun vaatii aina luvan alkuperäisen artikkelin julkaisseelta lehdeltä. Kustantajan linjauksia tässäkin asiassa voi löytyä Sherpa/Romeo-palvelusta.

Kannattaa muistaa, että julkaisujen pysyvä saatavuus, pysyvien tunnisteiden käyttö tai aineistojen kuvailutietojen haravoituminen tietojärjestelmiin ei välttämättä toteudu tutkijayhteisöpalveluissa, toisin kuin julkaisuarkistoissa. Kirjoittajan oikeudet eivät myöskään säily tutkijayhteisöpalveluihin tallennettujen julkaisujen osalta.

4. Rinnakkaistallennus täyttää rahoittajien vaatimukset

Useat tutkimusrahoittajat, kuten Suomen Akatemia ja EU:n puiteohjelma Horizon 2020, edellyttävät tutkimustuloksista kertovien tiedejulkaisujen avointa saatavuutta. Tutkimukseen saatavilla oleva rahoitus ei aina riitä kattamaan kirjoittajamaksua OA-julkaisussa. Toisaalta tutkimuksen rahoittajista mm. Suomen Akatemia ei suosittele hybridijulkaisemista moninkertaisten kulujen ja potentiaalisten väärinkäytösten vuoksi. Rinnakkaistallennus tarjoaa väylän maksuttomaan julkaisemiseen, jonka myös rahoittajat hyväksyvät tietyillä ehdoilla. Esimerkiksi Suomen Akatemian kriteerit täyttää julkaistavaksi hyväksytty käsikirjoitusversio, joka on rinnakkaistallenteena avoimesti saatavilla.

Akatemia sallii julkaisujen avoimuudelle korkeintaan 12 kuukauden viiveen humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla sekä 6 kuukauden viiveen muilla aloilla (lue lisää Akatemian ohjeista).

5. Rinnakkaistallennus täyttää OKM:n avoimen julkaisemisen kriteerit

Rinnakkaistallennus täyttää Opetus- ja kulttuuriministeriön avointa julkaisemista koskevat kriteerit. OKM:n uudessa yliopistojen rahoitusmallissa, joka tulee voimaan v. 2021 alkaen, avoimesti saatavilla olevia vertaisarvioituja julkaisuja painotetaan kertoimella 1,2. Näin avoin julkaiseminen tuo lisää rahaa yliopistoille.

6. Rinnakkaistallennetut julkaisut säästävät aikaa ja resursseja

Rinnakkaistallennus toimii kätevänä tapana tallentaa keskitetysti kaikki omat julkaisut yhteen paikkaan, yleensä oman yliopiston julkaisuarkistoon. Linkit rinnakkaistallennettuihin julkaisuihin ovat – viimeistään kustantajan asettaman julkaisuviiveen jälkeen –  käytettävissä myös yliopiston tutkimusportaalissa tutkijan oman profiilin välityksellä. Näin tutkijan ei välttämättä tarvitse ylläpitää erikseen julkaisuluetteloa kotisivuillaan tai muissa palveluissa.

Julkaisuarkistoon tallennetut julkaisutiedot haravoidaan säännöllisesti myös laajempiin kansainvälisiin tutkimustietoa kokoaviin palveluihin, kuten EU:n OpenAIRE-portaaliin.

7. Tutkimustieto tulee laajemmin kaikkien käyttöön

Rinnakkaistallennus lisää osaltaan merkittävästi tutkimustulosten avointa saatavuutta. Kaikki tutkimustuloksista kiinnostuneet voivat hyödyntää niitä haluamallaan tavalla. Tiedon avoimuuteen liittyy mm. taloudellisia, kansanterveydellisiä ja sivistykseen liittyviä hyötyjä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.


Juttusarjassa ilmestyneet artikkelit:

 


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *