Avoin tiede eettisenä asiana: ”Pitää tehdä se, mikä on oikein” – haastattelussa Konsta Happonen

Kasviekologi Konsta Happoselle tieteen avoimuus on ollut keskeinen asia jo perusopinnoista lähtien, ja hän on osallistunut aktiivisesti avoimen tieteen toimintaan Suomessa. Tutkijana avoimuutta ei ole kuitenkaan aina helppo toteuttaa – tieteelliset julkaisukäytännöt ja saatavilla olevat julkaisukanavat voivat rajoittaa mahdollisuuksia. Happonen haluaisikin laajentaa avoimesta tieteestä käytävää keskustelua muun muassa toimintakulttuurin, arvioinnin ja opetuksen suuntaan. Happonen kuuluu keväällä perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon.

Helsingin yliopiston kasviekologia Konsta Happosta voi kutsua pitkän linjan OA-aktiiviksi (open access). Kiinnostus avoimeen tieteeseen syntyi jo yläasteella, kun Happonen pohti uravalintoja.

”Totesin, etten halua koskaan lopettaa opiskelua ja oppimista ja siksi en voi mennä oikeisiin töihin. On pakko ryhtyä tutkijaksi, että voi jatkaa selvittelyä edelleen”, Happonen kertoo ja jatkaa:

”En muista, mitä kautta sain tietää, että tutkimusmaailmassa on tyypillistä, että tehdään hirveä määrä vapaaehtoistyötä kaupallisille kustantajille. Ja kaupalliset kustantajat vain ottavat tuotteen ja myyvät sen takaisin tiedeyhteisölle. Se oli sellainen asia, jota en pystynyt käsittämään – miten tällainen tilanne on syntynyt ja miten sen annetaan olla.”

”Avoimesta tieteestä kiinnostuminen ja puhuminen on ollut minulle eettinen asia. Pitää tehdä se, mikä on oikein. Ja näin ei aina tehdä.”

Esittelyssä Think Open -toimitusneuvosto: Konsta Happonen

      • Konsta Happonen (TUHAT, @Koalha) on tohtorikoulutettava Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastolla. Happonen on koulutukseltaan biologi Oulun yliopistosta vuodelta 2016.
      • Happosen väitöstutkimus käsittelee tunturialueen kasveja, ympäristönmuutoksen vaikutuksia niiden ominaisuuksiin ja kasvien merkitystä tundra-alueiden ekosysteemitoiminnoille.
      • Happonen on osallistunut aktiivisesti avoimen tieteen edistämiseen Suomessa. Hän on mukana mm. Open Knowledge Finlandissa, jonka tavoitteena on edistää avointen toimintamallien omaksumista kotimaisessa tutkimuksessa. Hän on osallistunut tiedekustantajien hinnoittelupolitiikkaa vastustaneisiin Tiedon hinta- ja No deal, no review -kampanjoihin. Opiskelijana hän oli järjestämässä mm. OpenCon-tapahtumaa Oulussa (pdf-linkki).
      • Konsta Happonen kuuluu keväällä 2019 perustettuun Think Open -blogin toimitusneuvostoon.

”Enää ei pusketa vain alhaalta ylöspäin”

Aloitettuaan opinnot Oulun yliopistossa vuonna 2011 Happosen kiinnostus avoimeen tieteeseen syventyi, ja hän on osallistunut aktiivisesti avoimen tieteen toimintaan Suomessa. Vajaassa kymmenessä vuodessa on ehtinyt tapahtua muutoksia.

”Silloin, kun kiinnostuin asiasta, kaupallisten toimijoiden suhtautuminen avoimeen julkaisemiseen oli avoimen torjuva. Kehitystä yritettiin hidastaa, jopa avoimella konfliktilla. Ei pidä hämääntyä ajattelemaan, että kaupallisten toimijoiden näkökulma asiaan olisi nyt kategorisesti muuttunut: ne toimivat yhä hidastaakseen hommaa. Se ei ole kuitenkaan yhtä avointa, ja toisaalta ne ovat tajunneet sen, että kehitystä ei voi pysäyttää. Nyt ne keskittyvät oman toimintansa jatkamiseen ja sellaisten asioiden monopolisoimiseen, joiden monopolisoiminen on vielä mahdollista. Tulevaisuudessa se ei enää voi olla tutkimusartikkelien julkaiseminen.”

Kaupalliset toimijat keskittyvät nyt oman toimintansa jatkamiseen ja sellaisten asioiden monopolisoimiseen, joiden monopolisoiminen on vielä mahdollista. Tulevaisuudessa se ei enää voi olla tutkimusartikkelien julkaiseminen.

Happonen pitää 2000-luvun kehityksessä yhtenä ratkaisevana askeleena poliittisten päättäjien linjauksia, esimerkiksi Euroopan unionin tavoitetta tutkimusjulkaisujen avoimuudesta 2020 mennessä.

”Ja kotimaassa on esimerkiksi Helsingin yliopiston rehtorin päätös, että julkaisujen olisi oltava myös avoimesti saatavilla. Sekin on jäänyt vähän kuolleeksi kirjaimeksi, mutta ilmapiiri on muuttunut hyvin paljon. Enää ei pusketa vain alhaalta ylöspäin, vaan myös ylhäältä alaspäin. Siihen liittyy myös riskejä, mutta on se kuitenkin eteenpäin.”

Tutkijan dilemma: avoimuus ja urakehitys

Happonen on koulutukseltaan biologi, mutta parhaillaan hän valmistelee väitöskirjaa maantieteen puolelle. Väitöskirja käsittelee tunturialueen kasveja, ympäristönmuutoksen vaikutuksia niiden ominaisuuksiin ja kasvien merkitystä tundra-alueiden ekosysteemitoiminnoille. Kenttätyötä Happonen on tehnyt Saanalla, Kilpisjärvellä.

Tutkijalle avoimuuden toteuttaminen ei välttämättä ole aina helppoa, ainakaan jos tavoitteena on julkaista open access -lehtien (gold OA) kautta (ks. avoimen julkaisemisen vaihtoehdot). Tämän Happonenkin on joutunut huomaamaan.

”Se on tasapainoilua sen suhteen, miten paljon pelaa tätä peliä kuten sitä on opetettu pelaamaan. Kyllä, nykyään on onneksi tutkimusetiikan kurssi kaikille tohtorikoulutettaville ja perusopinnoissa jonkin verran tieteen etiikkaa. Mutta valtaosa taidoista välittyy edelleen ohjaajilta opiskelijoille suoraan: näin minä olen tehnyt, tee sinäkin. Se ei johdu kenestäkään yksittäisestä henkilöstä, siellä on vain se Zeitgeist taustalla. Tiedämme, että seuraavassa rekrytointikomiteassa voi olla ihminen, jota ei kauheasti kiinnosta avoimen tieteen toiminta.”

”Ja on myös totta, että lehdillä on erilaiset lukijakunnat. Itsekin haluan, että tutkimustani lukevat ne ihmiset, joille se on relevantti. Lopulta sitä, onko tutkimus hyödyllistä, ei määritä se, pystyykö sen lataamaan avoimesti netistä, vaan se, että sitä oikeasti käytetään johonkin.”

Tutkimusdatan osalta Happonen on pystynyt toteuttamaan avoimuutta paremmin. Tutkijaa tukevalla tutkimusinfrastruktuurilla, joka vaihtelee tieteenaloittain, on tässä keskeinen merkitys.

”Kasvien ominaisuusdata laitetaan TRY-tietokantaan. Kesällä keräsin aineistoa lehtojen muuttumisesta viimeisten 40–50 vuoden aikana. Lajihavainnot menevät Laji.fi -palveluun ja muutosdatat tullaan laittamaan kasvillisuusmuutosta käsittelevään avoimeen tietopankkiin (BioTIME). Sen lisäksi välitämme aineiston luontotyyppien uhanalaisuutta selvittävälle työryhmälle.”

Happonen tutkii tunturialueen kasveja Saanalla, Kilpisjärvellä. Tutkimukseen liittyvä data päätyy avoimiin tietokantoihin. / Kuva: Mitro Müller

Tieteen avoimuus nähtävä laajasti

Konsta Happonen on mukana keväällä perustetussa Think Open -blogin toimitusneuvostossa. Blogin tavoitteena on koota yhteen ajantasaista tietoa avoimesta tieteestä ja digitaalisista tutkimuspalveluista. Toimitusneuvoston jäsenenä Happonen haluaisi laajentaa avoimen tieteen keskustelua tutkimusjulkaisuista ja datasta toimintatapoihin yleensä.

”Vielä enemmän pitäisi käydä keskustelua hyvän tieteen tekemisen edellytyksistä, esimerkiksi arviointikäytännöistä – miten päätetään, kuka lopulta saa jatkaa tutkijan töissä – ja niistä teknisistä ratkaisuista, joilla tutkimusta tehdään. Niidenkin on oltava reiluja ja avoimia. Tällä hetkellä kaupalliset kustantajat ovat siirtyneet hyvin vahvasti viemään omaa liiketoimintaansa metadatan, viittauksien laskennan ja metriikan palveluihin. Ne yrittävät saada näillä mahdollisimman suuren jalansijan markkinoilla. Hyvänä esimerkkinä on altmetriikka, ja Helsingin yliopistossakin Elsevierin PlumXiä markkinoidaan tutkijoille. Tässä on pidettävä silmät ja korvat auki, koska Elsevierin järjestelmät eivät tule olemaan sellaisia, että sieltä saisi ilmaiseksi metriikkadataa käyttöönsä.”

Vielä enemmän pitäisi käydä keskustelua hyvän tieteen tekemisen edellytyksistä, esimerkiksi arviointikäytännöistä – miten päätetään, kuka lopulta saa jatkaa tutkijan töissä – ja niistä teknisistä ratkaisuista, joilla tutkimusta tehdään.

”Ja sitten ovat nämä datanlouhinta-asiat. En tiedä, miten se on EU:n tekijänoikeusdirektiivin kohdalla, mutta jossain vaiheessa oli pelko, että datanlouhintaoikeus tutkimusartikkeleihin tulisi ainoastaan tutkimusinstituutioille ja että se pitäisi toteuttaa kustantajien tarjoamien datapalveluiden kautta. On olemassa tällaisia pyrkimyksiä, joilla pyritään lukitsemaan tutkijoiden ja kansalaisten mahdollisuuksia jatkokäyttää itse tuottamiaan tutkimusaineistoja. Näissä on oltava tarkkana, koska ihmiset, jotka päättävät näistä asioista, eivät välttämättä ole aina kärryillä siitä, mitä haittaa siitä on, että yksi yritys omistaa suuren osan maailman tutkimustietopalveluista.”

Myös opiskelijat ja opetus otettava mukaan

Opiskeluaikana Happonen huomasi, että avoimen tieteen periaatteet puhuttelevat myös muita opiskelijoita. Tätä ei pitäisi unohtaa, kun avoimen tieteen toimintakulttuuria juurrutetaan akateemiseen yhteisöön.

”Monilla opiskelijoilla on vahva ymmärrys siitä, mikä on oikein ja mitä kannattaisi tehdä. Tämä on sellainen asia, jota kannattaisi ehkä vahvistaa opiskelijoissa ennen kuin he päätyvät ohjattaviksi ja alkavat omaksua tieteen tekemisen käytäntöjä vähemmän pedagogisesti eli siten kuin on aina tehty.”

Avoimeen tieteen käsite kattaa myös opetuksen (ks. blogijuttu avointen oppimateriaalien palvelusta). Happosen mukaan opetustakin – mukaan lukien opetuksessa käytetyt ohjelmistot – voisi avata nykyistä rohkeammin.

”Suomessa ei hirveästi puhuta avoimista opetusmateriaaleista (open educational resources, OER), koska kirjastoissa on yleensä riittävästi kurssikirjoja tai verkkomateriaalit ovat muuten saatavilla. Suuri osa opetuksesta tehdään myös ohjelmilla, joille on saatavilla avoimet ja ilmaiset vaihtoehdot. En näe kestävänä, että opetamme opiskelijoita käyttämään ohjelmia, joiden käyttämiseen vaaditaan satojen tai tuhansien eurojen lisenssi. Yliopiston resurssit voidaan käyttää paremminkin kuin lisenssien ostamiseen.”

Konsta Happonen haluaa lisää tunnetta blogiin: ”Minulle kaikkein sytyttävintä tässä hommassa on se, että tiedän tämän olevan oikein.” / Kuva: Tytti Jussila

Tunnetta blogiin!

On vielä eräs asia, jota Happonen haluaisi pitää blogijulkaisussa esillä.

”On ikuisuuspulma, että avoimen tieteen asioista ovat intohimoisesti kiinnostuneet kirjastojen ihmiset. Se näkyy myös siinä, mistä kirjastoihmiset haluavat kirjoittaa. Aika paljon on kirjoituksia teknisistä ratkaisuista ja informaatiosta, jota tutkija saattaa tarvita avoimen tieteen tekemiseen. Nämä eivät ole kuitenkaan sellaisia asioita, joita haluaisi vapaa-ajalla lukea”, Happonen sanoo ja jatkaa:

”Minulle kaikkein sytyttävintä tässä hommassa on se, että tiedän tämän olevan oikein ja että avoimuutta pitää edistää, koska muu on väärin. Toivon, että saan houkuteltua blogiin lisää ihmisiä kirjoittamaan tästä näkökulmasta. Niin moni ihminen kuitenkin tuntee, että tässä on jotain pielessä ja heitä voisi vähän kutkutella.”

Tämä juttusarja esittelee keväällä 2019 perustetun Think Open -toimitusneuvoston tutkijajäseniä (ks. muut sarjassa julkaistut haastattelut).