Rauhallista joulua – lentissimo

Omasta, blogaajien ja koko Kansalliskirjaston puolesta toivotan kaikille lukijoille riemullista joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta. Loppuvuoden kiireet ovat vaatineet veronsa blogiin kirjoittamisestakin. Uusi vapaakappalelaki eli Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä astuu voimaan vuoden alussa, joten siitä riittää varmasti ensi vuonna asiaa, samoin kuin monesta muustakin seikasta.

Raita-tietokannasta poimittuja jouluisia sulosäveliä kuunnellessa voi pohtia sitä, ehtisikö itse tänä jouluna laulaa joululaulut kiirettömään tahtiin.

Lukulaitteen pojan paluu

Muistattekos vielä aikaa, jolloin “sähkökirja” tarkoitti pienehkön sylimikron kokoista mötikkää, jolla saattoi lukea siihen ladattuja kirjoja? Eihän siitä ole montakaan vuotta, kun niiden piti olla valloittamaisillaan maailma.Vuosituhannen alussa, kun olin vielä Opiskelijakirjastossa töissä, siellä oli näytillä ranskalainen lukulaite. Ikävä kyllä firma ehti tehdä konkurssin, ennen kuin laitetta oli ehditty testata asiakkailla, laitteen nimikin on jo haihtunut mielestä. Rocket Book taisi aikoinaan olla ainakin huomio- ellei markkinajohtaja. Continue reading

Hyvin menee, mutta paremminkin voisi

Olen tavaillut kielialueelle tyypillisen kevyeen tapaan nimettyä raporttia “Der Wettbewerb der Nationen – oder wie weit die österreichische Forschung von der Weltspitze entfernt ist : Eine Analyse der internationalen Wettbewerbsfähigkeit wissenschaftlicher Forschung Österreichs in den Natur- und Sozialwissenschaften” (PDF). Sen on julkaissut FWF (Fonds zur Förderung der wissenschaftlichen Forschung), eli Suomen akatemiaa vastaava laitos.

Raportissa on käytetty hyväksy ISI Web of Sciencesta kerättyä dataa ja verrattu eri maiden tutkijoiden sitaatioindeksejä suhteutettuna toisaalta maiden väkilukuun, toisaalta niiden bruttokansantuotteeseen. Raportti rajoittuu luonnollisesti luonnon- ja yhteiskuntatieteisiin, joiden osalta ISI:n kattavuus on hyvä.

Raportti on oikeastaan laadittu Itävallan itsearviointia varten, mutta joitakin tietoja Suomenkin sijoittumisesta siitä irtoaa. Sekä väkilukuun että bruttokansantuotteeseen suhteutettuna neljän kärki on sama: suhteutetusti eniten viittauksia saavat tutkijat tulevat Sveitsistä, Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta.

Tieteenaloista Suomi on kärkiviisikossa (jommassa kummassa tai kummassakin vertailussa) maataloustieteissä, kliinisessä lääketieteessä, ympäristötieteessä ja ekologiassa, materiaalitieteessä, neuro- ja käyttätytymistieteissä sekä fysiikassa.

Henkitieteiden osalta raportti toteaa: “Kleinere Zitationsanalysen mit dem Arts- and Humanities Citation Index (AHCI) von ISI sowie mit SCOPUS vermuten, dass auch hier die skandinavischen Ländern, die Niederlande und Israel zu den Top-Nationen gezählt werden können, und dass auch hier der Abstand Österreichs zu den Top-Nationen nicht unerheblich ist.” Arvailtavaksi jää, onko Suomi laskettu Skandinavian maihin vaiko ei.

Kaiken kaikkiaan laskelmat ovat tietenkin ilahduttavia, mutta jälleen kerran näyttäisi olevan syytä katsoa, mitä Pohjanlahden takana tehdään vielä paremmin.

Indeksoinnin Ig-Nobel

Äskettäin jaettiin vuoden 2007 Ig-Nobel-palkinnot. Leikkimielistä palkintoa jaetaan tunnustuksena tutkimukselle, joka “ensin saa ihmiset nauramaan, sitten miettimään.”

Kaikkien kirjastolaisten sydäntä varmasti lämmittää tieto siitä, että kirjallisuuden Ig-Nobelin sai tänä vuonna Glenda Browne englannin määräistä artikkelia “the” ja sen aakkostamista koskevasta artikkelista The Definite Article: Acknowledging ‘The’ in Index Entries. Continue reading

Primon pilotti

Ainakin korkeakoulujen kirjastoväen piirissä “Primo” on jo varmasti monelle tuttu. Kyseessä on eräänlainen seuraavan sukupolven Nelliportaali-tyyppisten palvelujen järjestelmä. Ohjelmiston tekijä on Nelliportaalin taustalla toimivien MetaLib- ja SFX-ohjelmistojenkin taustalta löytyvä Ex Libris.Vanderbilt University on julkistanut Primon pilottiversion osoitteessa http://alphasearch.library.vanderbilt.edu/. Continue reading

OhioLink (ALA, 6.posti)

Sessio: “Issues and Trends in Digital Repositories of Non-textual Information: Support for Research and Teaching”.

Thomas Dowling esitteli OhioLINKin Digital Resource Commonsia. OhioLINK on Ohion osavaltion kirjasto- ja tietopalveluverkosto – konsortio, joka monessa suhteessa muistuttaa Suomen FinELibiä ja Linnea-konsortiota. Paitsi, että kuten Amerikkaan sopii, se on ainakin joissain suhteissa isompi. Muun muassa se lataa lisensoiduista tietokannoista artikkelit paikalliseen tietokantaan, jossa niitä onkin sitten 9 miljoonaa, ynnä muutamia tuhansia e-kirjoja.

OhioLINKillä on ollut ja on monenlaisia digitaalisen aineiston järjestelmiä – OhioLINK electronic theses and dissertatioms (http://www.ohiolink.edu/etd), OhioLink Digital Media Center (http://dmc.ohiolink.edu/) jne. Niinpä mieleen onkin siellä tullut, pitäisikö kaikki digitaaliset kokoelmat siirtää yhteen järjestelnmään – joka olisi toteutettu avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla.

Dowling oli vahvasti sitä mieltä, että vapaa lähdekoodi – ajateltakoon nyt sellaisia tapauksia kuin Apache, Lucene, Tomcat ym. – voi tarjota alansa parhaan ratkaisun. Niinpä Fedora on ollut se alusta, jolle OhioLINKissä on alettu rakentaa.

Tässä välissä sopinee huomauttaa, että DSpace ja Fedora ovat olleet ne arkistoinnin OSS-ratkaisut, jotka kerta kerran jälkeen ovat seuraamissani sessioissa tulleet esiin. Jos jotakin muuta on ollut, se on useimmiten ollut yliopiston kokonaan itsensä rakentamaa. Kaupallisia tuotteita kukaan ei ainakaan ole kehdannut ääneen mainita.

Se, mikä lisäksi kiinnitti huomiota, on se, että kaikki Fedorasta puhuneet ovat koristelleet puheensa sivuhuomautuksilla siitä, kuinka raskasta ja aikaavievää sen implementointi on ollut – jos nyt mitään valmista edes vielä on ollut esittää. Pitkällä aikavälillä ratkaisun on kuitenkin vakuutettu olevan oikea. Ehkäpä todellakin pitkällä aikavälillä Fedoran ympärille kehittyy lisäosia, joiden avulla sitä voi päästä oikeasti käyttämään, mutta se kehitys on kyllä vielä kesken. Kovasti uskoa ja lujaa luottamusta vielä tarvitaan, ynnä pivollinen koodareita, jos Fedoraa aikoo käyttää.

Fedoran lisäksi OhioLINKIssä on ollut agendalla Ohion-laajuisen DSpace-järjestelmän rakentaminen, mikä on kuitenkin viivästynyt muiden kiireellisten tehtävin takia. Haastetta ei pienennä se, että asiakkaina olisi 85 instituutiota. Tässä yhteydessä Dowling sivusi myös OAI-PMH-protokollan tiettyjä rajoituksia. Kyse ei ole niinkään itse protokollan puutteista, vaan sen oikeasta käytöstä. Jos esimerkiksi Ohiossa 85 tahoa alkaa haravoimaan toisiaan, tuloksena on kaaos. Jonkinlainen keskittäminen on siis paikallaan. OAI-hygieniaan pitänee vielä palata tässäkin blogissa!