Yleiset asiasanastot saatavana nyt myös avoimena datana

Kansalliskirjaston ylläpitämä yleinen asiasanasto YSA ja sen ruotsinkielinen versio Allärs ovat nyt avointa dataa. Tähän saakkahan ne ovat olleet vain selattavissa ensin VESA- ja sittemmin ONKI-palvelussa, mutta nyt ne on avattu myös ladattavaksi kokonaisuudessaan linkitettävässä RDF-muodossa.

Yleisiä asianastoja käytetään laajalti myös kirjastosektorin ulkopuolella ja ne ovat olleet mukana listattaessa koko julkishallinnon keskeisiä tietovarantoja. Tästä syystä myös paineet niiden avaamiseksi julkiseen käyttöön ovat viime aikoina kasvaneet. Niiden avulla pyritään yhdenmukaistamaan aineistojen kuvailua ja sitä kautta optimoimaan tiedonhaun tuloksia. Mitä laajemmin käytetään yhdenmukaisia hakutermejä, sitä helpompi on löytää ja yhdistellä relevanttia tietoa monesta eri lähteestä.

Asianastot löytyvät ONKI-palvelusta osoitteesta http://onki.fi/fi/browser/. Päälinkin kautta pääsee selaamaan asiasanoja ONKIn omassa käyttöliittymässä. Vihreän nuolikuvion takaa löytyy linkki ladattavaan RDF-tiedostoon.

Kaksi tietojärjestelmäasiantuntijaa haussa

Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluissa on avoinna kaksi määräaikaista tietojärjestelmäasiantuntijan paikkaa. Kumpikin tehtävä sijoittuu Tietojärjestelmät-toimintayksikköön, jonka tehtäväalueisiin kuuluvat muun muassa julkaisuarkistot, digitaalisten aineistojen hallintaan liittyvät järjestelmät sekä kirjastojärjestelmät.

Tietojärjestelmäasiantuntijoiden tehtävänä on osallistua tietojärjestelmien suunnitteluun, toteutukseen, ylläpitoon ja kehittämiseen toimintayksikön eri tehtäväalueilla. Toisen asiantuntijan erityisenä vastuualueena ovat Kansalliskirjaston tarjoamat julkaisuarkistopalvelut (Doria ja Theseus), toisen taas  Kansalliskirjaston omien digitaalisten aineistojen käyttöönsaattaminen. Kummassakin tehtävässä työskennellään mm. avoimen lähdekoodin DSpace-julkaisuarkisto-ohjelmiston parissa.

Täydellinen hakuilmoitus lisätietoineen löytyy osoitteesta

http://www.helsinki.fi/rekrytointi/index.html?id=38014

Yleisten kirjastojen asiantuntijaa kaivataan

Jälleen on haettavana mielenkiintoinen keikkahomma Kansalliskirjastossa. Kansallinen yhteisluettelo -hankkeeseen haetaan tietojärjestelmäasiantuntijaa suunnitelemaan ja toteuttamaan yleisten kirjastojen tietokantojen liittämistä yhteisluetteloon. Tehtävä edellyttää FINMARC- ja MARC 21 -formaattiosaamista sekä erityisesti yleisten kirjastojen tietokantojen sisältöjen ja yleisissä kirjastoissa käytössä olevien kirjastojärjestelmien teknistä tuntemusta

Tehtävä on määräaikainen vuoden 2012 loppuun. Jos kaipaat vaihtelua ja uusia näköaloja, harkitse vaikka virkavapaata omista tehtävistäsi.

Hakuilmoitus löytyy osoitteesta http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/organisaatio/avoimettyopaikat.html.

Tietolinja 2/2010 ilmestynyt

Vuoden 2010 toinen Tietolinja ilmestyi juuri joulun alla.

Tässä numerossa paneudutaan avoimeen yhdistettyyn dataan (Linked Open Data) nimenomaan bibliografisen datan näkökulmasta. Esittelemme myös kuvailun puolella valmisteilla olevia uudistuksia ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia vastata tähän haasteeseen.

Muita aiheita ovat KDK-asiakasliittymän viimeisimmät kuulumiset, pysyvät tunnisteet sekä sähköisten aineistojen käyttö yhteistilaston valossa.

Lehti löytyy osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201012143103»

Asiakasliittymäohjelmistoksi Primo

No nyt se on sitten valittu. Pitkä ja perusteellinen hankintaprosessi on viimeinkin saatu päätökseen, sopimukset on solmittu ja tehty valinta on julkista tietoa:

Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymän toteuttajaksi valittiin Ex Libris Group (Kansalliskirjaston verkkosivut, 23.8.2010)
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/uutiset/1282569142311.html

Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymän ohjelmistoksi valittiin siis Ex Libriksen Primo. Suomalaisilla tieteellisillä kirjastoilla on ollut käytössä useita Ex Libriksen tuotteita, mm. Voyager-kirjastojärjestelmä ja MetaLib-portaaliohjelmisto, eli järjestelmätoimittaja on ennestään hyvinkin tuttu. KDK-hankkeen myötä yhteistyön piiriin tulevat lisäksi museot ja arkistot.

Lisää avoimesta kirjastodatasta

Avoin yhdistetty tieto on ollut “päivän sana” julkishallinnossa sen jälkeen kun Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti aiheesta raportin (ks. blogimerkintä Askel kohti avointa dataa).

Myös kirjastomaailmassa on seurattu ilmiötä aktiivisesti – ovathan kirjastot tallentaneet rakenteista dataa jo kauan. Kesäkuisessa ELAG-konferenssissa Helsingissä suurta kiinnostusta herättivät itävaltalaisen Patrick Danowskin ja varsinkin tsekkiläisen Jindřich Mynarzin esitykset aiheesta. Keskustelu on niiden jälkeen jatkunut vilkkaana eri medioissa.

Järjestelmäkehittäjä Talis ja British Library järjestivät heinäkuussa yksipäiväisen seminaarin otsikolla Linked Data and Libraries. Tieto seminaarista levisi (ainakin Suomeen) suhteellisen myöhään ja ajankohta keskellä lomakautta oli muutenkin hankala. Seminaarin kaikki esitykset ovat kuitenkin nyt videoituina verkossa Talisin Nodalities-blogin sivuilla. Kannattaa tutustua osoitteessa http://blogs.talis.com/nodalities/2010/08/linked-data-and-libraries-almost-like-being-there.php

Digitoituja aikakauslehtiä nyt saatavilla

Kansalliskirjasto on digitoinut ja asettanut käyttöön suuren määrän vanhoja kotimaisia kulttuuri- ja ajanvietelehtiä.  Aineisto sisältää  suomen- ja ruotsinkielisten aikakauslehtien vuosikertoja 1940-luvun puoliväliin asti.

Ennen vuotta 1870 ilmestyneet aikakauslehdet  ovat vapaassa käytössä sivustolla http://digi.kansalliskirjasto.fi/.  Vuodesta 1870 lähtien ne ovat Kansalliskirjastossa käytettävissä erityisillä työasemilla joissa lehdistä ei voi ottaa digitaalista kopiota, mutta printtaaminen on mahdollista.

Continue reading