Verkkoharava taas tositoimissa

Täällä Kansalliskirjastossa käynnistellään taas jokavuotista laajaa verkkoaineiston keruuta.

Keräys kattaa kaikki fi- ja ax-päätteiset sivut sekä muut Suomessa sijaitsevat HTTP-protokollan välityksellä aineistoja levittävät www-palvelimet. Tammikuussa alkavan pääkeräyksen lisäksi Kansalliskirjasto tehdään myös pienempiä täydennyskeräyksiä, esim. kun jotain erikoisempaa kansallisesti merkittävää tapahtuu.

Lisäksi laaditaan ns. teemakeräyksiä joiden linkkilistat kerätään pääasiassa käsityönä. Viimevuoden teemoina kerättiin mm. ulkosuomalaisten ja maahanmuuttajien sivuja, sekä “demoskeneen” ja mediataiteeseen liittyviä www-sivuja.

Onpahan siinä sitten vaikka parinsadan vuoden päästä tutkijoilla ihmettelemistä tai vaikkapa sukututkijalla ihastelemista kun löytää isoisoisoäitinsä blogin ja matkakuvat verkkoarkistosta.

Tietolinja on täällä taas!

Tietolinjan numeron 2/2008 valmistuminen venähti reilulla viikolla ennakoidusta, ja sain lehden valmiiksi vasta aivan joululoman kynnyksellä eli viime perjantaina. Lehti on vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston sivuilla osoitteessa

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200812182278

Artikkeleita tuli lopulta ihan mukavasti, vaikka ihmiset kovin kiireisiä olivatkin. Teemoja tämänkertaisessa numerossa on kolme, verkkoaineistojen arkistointi, OPM:n Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke (asiakasliittymä ja pitkäaikaissäilytys) sekä julkaisuarkistot ja rinnakkaisjulkaiseminen. Continue reading

Uuden-Seelannin kansallinen digitaalisen perinnön arkisto käyttöön

Uuden-Seelannin kansalliskirjastosta kuulemme, että sikäläinen National Digital Heritage Archive (NDHA) on siirtynyt tärkeän askelen eteenpäin. Ex Libris Digital Preservation System, eli digitaalisen aineiston pitkäaikaissäilytyksen hallinnointiin tarkoitettu systeemi on otettu tuotantokäyttöön. Ikävä kyllä, se ei vielä tarkoita sitä, että pääsisimme täältä käsin tutkimaan sen sisältöjä! Continue reading

Vielä triangelipäivistä

Esa-Pekka Keskitalo esitteli jo aiemmissa merkinnöissään (1 ja 2) tuoreeltaan Triangelipäivien puheenaiheita. Tässä vielä hieman täydennystä omien muistikuvieni pohjalta. Aiheina ovat Pohjanportti, massadigitointi ja Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke (KDK). Continue reading

PREMIS:n toinen tuleminen

PREMIS on täällä entistä ehompana, sillä siitä on julkaistu versio 2.0. Aioin kirjoittaa tästä digitaalisen pitkäaikaissäilytyksen virstanpylväästä laajemmin jo vuosi sitten, kun kävin Tukholmassa aiheelle omistetussa koulutuksessa. Jäin kuitenkin odottamaan uuden version julkaisua jonka ennustettiin silloin muistaakseni tapahtuvan vielä saman vuoden kesällä.

Continue reading

Radiossa kulttuuriperinnön säilyttämisestä

Maanantaina tuli Ylen radio 1:ltä ulos puolen tunnin keskustelu syntymässä olevasta radio- ja tv-arkistosta sekä Internet-aineistojen keräämisestä ja säilyttämisestä. Ohjelma on kuultavissa netistä osoitteessa http://www.yle.fi/radiosoitin/index.php?clip=54333&language=fi&channel=35 (jos linkki ei toimi, ohjelma löytyy selailemalla osoitteesta http://www.yleradio1.fi/kuuntele/ , 31.1. kohdalta).

Verkkarissa julkaisuarkistoja ja Linda-uutisia

Helsingin yliopiston kirjastojen yhteisen Verkkari-lehden numero 09/2007 sisältää muun kiinnostavan luettavan ohessa kolme julkaisuarkistoja käsittelevää artikkelia, jotka kertovat tuoreita kuulumisia aihepiiriin liittyneistä koti- ja ulkomaisista seminaareista:

Lisäksi Katri Tuori valottaa Helka-päivän esityksiin pohjautuvassa artikkelissaan testivaiheessa olevaa Linda-uudistusta (ks.  myös Tietolinja 2/2007!). Hankkeen päämääränä on tehostaa korkeakoulujen kansallisen yhteistietokannan tuotantoprosessia siirtymällä käyttämään Voyagerin sijasta toista ExLibriksen tuotetta eli Alephia. Tilaisuudessa esiteltiin myös tulevaisuusvisio yhteisestä kansallisesta kirjastotietokannasta.

Muutamia digitaalisen pitkäaikaissäilyttämisen ominaispiirteitä

Teoreettisesti ajateltuna informaation pitkäaikaissäilytys on mahdollista ainoastaan digitaalisessa muodossa. Painetun maailman esineet kun tuppaavat jossain määrin haurastumaan käyttökelvottomaksi vuosisatojen kuluessa. Digitaalinen informaatio taas ei kulu lainkaan. Ainoa fyysisyyden muoto digitaalisessa informaatiossa on alusta, jolle digitaalinen informaatio on tallennettu, ja se voidaan aina vaihtaa. Continue reading

Shakespearen kovalevy

Mitä oikein löytäisimme, jos pääsisimme kurkistamaan William Shakespearen tietokoneen kovalevylle? Löytyisikö jostain sen syövereistä kenties tiedosto, jonka nimi on Hamlet.doc? Voisimmeko päätellä kovalevylle tallentuneiden selaimen historiatietojen perusteellä, millä internet-sivuilla kirjailija oli surffannut edellisenä iltana ennen kuin aloitti tiedoston muokkaamisen? Continue reading