Korkeakoulujen kampukset hiljenevät kesän ajaksi, ja kuten ehkä saattaa arvatakin, tämä näkyy selkeänä pudotuksena myös tieteellisten verkkojulkaisujen käyttöluvuissa. Mutta vaikuttaako vuodenaika myös siihen, millaisia julkaisuja verkosta käydään lukemassa? Continue reading
Historiallinen aikakauskirja Elektrassa
Vaikka syksyn alku on tyypilliseen tapaan ollut kiireistä ja vähän sekavaa aikaa, muutamia ilon aiheita siihenkin on mahtunut. Omalta osaltani olin hyvin tyytyväinen siihen, että saimme kesän ajan työn alla olleiden Historiallisen aikakauskirjan kokotekstiartikkelien viitetiedot viimeinkin pari viikkoa sitten ajettua Elektran käyttöliittymään. Osin varmaan oman historioitsijataustani vuoksi tämä oli tuntunut tavanomaistakin läheisemmältä projektilta.
Continue reading
Gradu avoimista julkaisuarkistoista
Mika Stenbergin keväällä valmistunut tietojenkäsittelytieteen gradu “Avoimet julkaisuarkistot ja niiden tekniikka” on ollut luettavissa E-thesis-palvelussa jo kesäkuusta lähtien. Gradun kiinnostavuutta lisää se, että Stenberg on vastannut Helsingin yliopiston Meilahden kampuksen julkaisuarkiston (Terkko Document Space) teknisestä kehitystyöstä. Continue reading
Paikka auki
Kansalliskirjasto on tieteellinen palvelulaitos, joka vastaa kansallisen julkaisuperinnön ja tieteellisten kokoelmiensa kartuttamisesta, kuvailusta, säilyttämisestä ja käyttöön asettamisesta. Kirjasto toimii kirjastojen valtakunnallisena palvelu- ja kehittämislaitoksena, joka edistää kotimaista ja kansainvälistä yhteistoimintaa.
Kansalliskirjasto ylläpitää ja kehittää Suomen yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja maakuntakirjastoissa käytössä olevaa Nelli-tiedonhakuportaalia.
Kansalliskirjastossa on haettavana
tietojärjestelmäasiantuntijanmääräaikainen työsuhde 15.10.2008 (tai aloitus sopimuksen mukaan) – 31.12.2011 (hanke). Toimipaikka on osoitteessa Teollisuuskatu 23.
Continue reading
Kaikki hyvin, julkaisuarkistot?
Jos julkaisuarkistojen kehitystä seuraa pelkästään open access -evankelistien blogien välittämän propagandan kautta, koko ilmiöstä saattaa piirtyä kovin ruusuinen kuva. Miltä tilanne näyttää ruohonjuuritason ahkerien ahertajien, julkaisuarkistojen rakentajien ja ylläpitäjien näkökulmasta?
Dorothea Salon räväkkä parikymmensivuinen pamfletti “Innkeeper at the Roach Motel” tarjoaa yhden vastauksen tähän kysymykseen. Salo kritisoi julkaisuarkistojen ja julkaisuarkisto-ohjelmistojen nykytilaa ja nostaa myös esiin useita sellaisia ongelmia, jotka ovat julkisuudessa tähän asti pääosin hautautuneet virallisen hymistelyn alle. Continue reading
95 vuotta, ei kiitos
Pekka Gronow on kirjoittanut omaan YLE:n sivuilla ilmestyvään blogiinsa joukon merkintöjä, joissa hän kritisoi EU:n komissiolle tehtyä esitystä äänitteiden suoja-ajan pidentämiseksi 95 vuoteen. Äänitteiden suojan pidentäminen hankaloittaisi entisestään mm. musiikkiaineistoja sisältävien digitaalisten kirjastojen rakentamista ja heikentäisi muutenkin historiallisesti arvokkaiden äänitteiden saatavuutta. Continue reading
Doria maailman 16. paras julkaisuarkisto?
Kansalliskirjaston Doria-palvelu on yltänyt tuoreella maailman 300 parhaan julkaisuarkiston ranking-listalla peräti sijalle 16. Ollaan me vaan hyviä, vai ollaanko sittenkään? Mistä tällainen ranking-lista oikein kertoo? Continue reading
Kaikki Suomen kirjastoblogit, yhtykää!
Sateisen lauantaipäivän ratoksi olen väsäillyt Kirjastovirran – RSS-syötteen, jossa listataan useiden suomalaisten kirjastoaiheisten tai kirjastoalaa sivuavien blogien merkinnät yhdessä.
Syötteen osoite on http://tinyurl.com/kirjastovirta. Continue reading
Microsoft, Powerset ja semanttinen web
Microsoftilla on viime vuosina ollut ilmeisiä vaikeuksia omien hakupalvelujensa suosion lisäämisessä. Toisaalta yhtiö on ilmoittanut, että se aikoo pysyä hakukonebisneksessä mukana. Pyrkimykset ostaa Yahoo olivat yksi yritys parantaa kilpailukykyä sillä saralla.
Yhtiö ilmoitti heinäkuun alussa ostaneensa yrityksen nimeltä Powerset, jonka tuotteet käyttävät hyväkseen semanttisen webin tekniikoita. Semanttinen webhän tarkoittaa lyhyesti sanottuna sitä, että webin tietosisällöt ja palvelut kuvataan määrämuotoisella tavalla, jota pystytään analysoimaan ja käyttämään hyväksi koneellisesti. Kansalliskirjastokin on ollut mukana mm. kehittämässä yleistä suomalaista ontologiaa (http://www.yso.fi/onki/yso/). Continue reading
Huippuyliopistot, tehokkuus ja yhteisöllisyys?
Vastoinkäymisiä Oxfordissa
Tuoreen uutisen mukaan Oxfordin yliopisto on keskeyttänyt VTLS:n Virtua-kirjastojärjestelmän käyttöönottoprojektin, joka oli ollut työn alla jo usean vuoden ajan. Perusteluna mainitaan se, että tällaisen modernin ohjelmiston sovittaminen yli sadasta kirjastosta koostuvaan ympäristöön oli osoittautunut odotettua vaikeammaksi. Oxfordin yliopiston kirjaston johtajan Sarah Thomasin mukaan kirjastojen täytyy yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa toimintaansa ennen kuin ohjelmiston käyttöönotto on ylipäänsä mahdollista.
Tämä on tietysti noloa, vaikka toisaalta täytyy nostaa Oxfordille hattua siitä, että tällaisista ongelmista ollaan valmiita kertomaan julkisesti. Jäin kuitenkin pohtimaan sitä, miten Oxfordin kaltaisessa huippuyliopistojen kirkkaimpaan kärkeen kuuluvassa organisaatiossa voi olla noinkin hajanainen kirjastolaitos. Esim. Helsingin yliopistossa kirjastojen toimintaa on keskitetty ja tehostettu viimeisten kymmenen vuoden aikana aivan toisenlaista tahtia.