Kysely digitaalisesta säilyttämisestä, vastaa pian

APARSEN (Alliance for Permanent Access to the Records of Science in Europe Network) valmistelee selvitystä digitaalisen säilyttämisen tärkeydestä, arvosta, hyödyistä, nykykäytännöistä, kustannuksista ja tulevaisuudennäkymistä Euroopan kirjastoissa, arkistoissa ja tutkimuslaitoksissa.

Tätä varten on käynnissä kysely, johon toivotaan vastauksia henkilöiltä, jotka työskentelevät digitaalisen säilyttämisen parissa tai jotka muuten tietävät organisaationsa strategisesta suhtautumisesta digitaaliseen säilyttämiseen – tai sellaisen suhtautumisen puutteesta.

https://es.surveymonkey.com/s/APARSEN_SURVEY

Continue reading

Suomalais-ugrilaisten aineistojen digitointihanke käynnistynyt

Kansalliskirjasto aloitti heinäkuun alussa toteuttamaan suomalais-ugrilaisten aineistojen digitoinnin pilottihanketta. Pilottihanke on osa Koneen Säätiössä valmisteltua kieliohjelman hankekokonaisuutta ja siihen viitataan Koneen Säätiön Kieliohjelmassa 2012–2016 otsikolla Pietarin aineistojen digitoinnin pilottihanke (2012–2013).

Digitoitava aineisto kuuluu Venäjän Kansalliskirjaston  (Российская национальная библиотека, Pietari) kokoelmiin. Tämä tutkijoiden valitsema suomalais-ugrilaisilla kielillä julkaistu aineisto digitoidaan Pietarissa Venäjän Kansalliskirjastossa ja toimitetaan Kansalliskirjastolle digitaalisessa muodossa. Valikoitu aineisto sisältää noin 7000 sivua inkeroisten- ja vepsänkielisiä julkaisuja, yhteensä 66 monografiaa, jotka ovat pääsääntöisesti oppikirjoja ja sanakirjoja. Monografioiden lisäksi digitoidaan lähes 20 000 sivua marilaisia ja mordvalaisia sanomalehtiä, jotka on julkaistu pääsääntöisesti 1920- ja 1930-luvuilla.

Continue reading

National Library at the IFLA Conference

The International Federation of Library Associations and Institutions (IFLA) held its 78th General Conference and Assembly on 11-17 August 2012 in Helsinki, Finland. With about 4,000 participants, this conference was one of the largest IFLA conferences ever.

Abstracts of the regular tracks are available through the programme at the conference website. In addition, I would like to draw attention to the presentations held by a diverse group of representatives at the Exhibition area: http://www.libraries.fi/finnishlibraryworld/presentations/. They cover too many subjects to be summarized here, so please browse the list. Presentations on services of the National Library are also included.

Continue reading

Pysyvät tunnisteet: DOI vai ei DOI…

Heinäkuun Open Repositories -konferenssissa käsiteltiin myös pysyviä tunnisteita. Näkyvimmin tämä teema nousi esiin Ryan Scherlen ja Mark Diggoryn esityksessä “Creating Citable Data Identifiers” (ks. videoitu esitys, abstrakti, pdf ja esityskalvot, ppt), jossa tunnisteiden käyttöä mietittiin ensisijaisesti tutkimusdatan ja julkaisuarkistojen näkökulmasta.

Continue reading

Tutkijoita tunnistamassa: ORCID

Yksi viime viikon Open repositories -konferenssin mielenkiintoisimmista sessioista käsitteli tutkijakohtaisia tunnisteita. Kansalliskirjasto on ottamassa nimiauktoriteettejä varten käyttöön kansainvälistä ISNI-järjestelmää, mutta maailmalla rakennetaan samaan aikaan myös toista ORCID-nimistä tunnistejärjestelmää, joka on tarkoitettu nimenomaan tieteellisen julkaisemisen tarpeisiin. Ilmeisistä jännitteistä huolimatta ISNI:n ja ORCID:in kehittäjät ovat puheväleissä ja järjestelmien välille näyttäisivät löytyvän sekä yhteiset käytännöt että riittävän selkeät reviirijaot.

Continue reading

DSpace- ja Fedora-uutisia

Perinteiseen tapaan Open repositories 2012 -konferenssin odotetuimpaan antiin kuului torstain ja perjantain user group -osion avaukseksi sijoitettu DuraSpace-sessio, jolta odotettiin etenkin uutisia DSpace- ja Fedora-ohjelmistojen tulevaisuudennäkymistä. Niitä myös saatiin.

Continue reading

TamPub, Aaltodoc ja muita julkaisuarkistouutisia

Suomalaisten julkaisuarkistojen kehitys jatkuu dynaamisena: juhannusviikolla avataan/avattiin peräti kaksi uutta julkaisuarkistoinstanssia.

Järjestimme viime viikolla julkaisuarkistoväelle suunnatun iltapäiväseminaarin. Paikan päälle Kansalliskirjaston Vallilan tiloihin kokoontui yli 40 osallistujaa eri puolilta Suomea, ja lisäksi etäseurannan kautta mukana oli liki saman verran väkeä. Continue reading

Theodor Mommsen ja datan vallankumous

Theodor Mommsen (1817 – 1903) voi olla humanisteille tutumpi kuin monille muille. Mommsen nappasi Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1902 magnum opuksellaan Römische Geschichte. 

Mutta miten 1800-luvun historiapainotteinen yleisnero liittyy digitaalisen tutkkimusdatan säilyttämisen ja jakamisen haasteisiin? Continue reading

Tutkimusdatan hallintaa Kööpenhaminassa

Kööpenhaminassa on meneillään Nordbibin* järjestämä konferenssi “Structural Frameworks for Open, Digital Research – Strategy, Policy, Infrastructure.” Allekirjoittaneen tilaisuuteen vei ennen kaikkea Tutkimuksen tietoaineistot -hanke, josta pian toivottavasti lisää.

Tutkimusdatan hyödyt ja kustannukset

Päivä alkoi Knowledge Exchangen seminaarilla, jossa käsiteltiin “aihetta, joita kaikki vihaavat”: tutkimusdatan kustannus- ja hyötylaskentaa. Viime aikoina asian parissa kylläkin on työskennelty vireästi. Kätevä lähtökohta eri projekteihin on täällä: wiki.opf-labs.org/display/CDP. Itse asiassa nyt heräisikin kysymys, onko erilaisia hankkeita jo liikaa – Kööpenhaminan lisäksi parin viikon sisällä on kaksikin muuta asiaa käsittelevää kokousta.  Continue reading