Kuulumisia MAST-digiloikka projektista

Matematiikan ja tilastotieteen maisteriohjelman (MAST) digiloikka kuulumisia loppukeväältä sekä kesän ajalta, keskittyen erityisesti inversio-ongelmien kurssien parissa esiin tulleisiin asioihin.

Inversio-ongelmien kaksi kurssia olivat viime syksynä pilotoinnissa MOOC-kursseina ja tämän projektin tarkoituksena on luoda lisää materiaalia sekä eri tyyppisiä automaattisesti tarkastettavia tehtäviä kursseille. Koska kyse on matematiikasta sekä koodaamisesta, tarvitsimme lisäosia auttamaan uusien tehtävien luonnissa. Nämä molemmat lisäosat lisäävät Moodle-tentin kysymystyyppejä, jolloin myös matemaattisemman sisällön tai koodin tarkastaminen onnistuu automaattisesti.

Matemaattisen kaavojen tarkastamiseen on olemassa lisäosa STACK ja koodin ajamiseen CodeRunner. STACK löytyi jo projektin alkaessa Helsingin yliopiston moodle.helsinki.fi-palvelimelta, mutta koska tarkoituksemme on tuottaa MOOC-kursseja, joten alkoi selvitys näiden molempien lisäosien lisäämiseksi mooc.helsinki.fi-palvelimelle. Loppukeväästä alkoi olla selvää, että tämä ei ainakaan vielä tule olemaan mahdollista, joten seuraavaksi selvityksen kohteeksi tuli CodeRunner-lisäosan lisääminen normaalille moodle-palvelimelle. Elokuun puolessa välissä lisäosa saatiin testaukseen testipalvelimelle, joten toivottavasti tässä kohta puolin pääsemme kunnolla testaamaan tehtävien luomista uuden lisäosan kanssa.

Kurssien siirto avoimelta MOOC-palvelimelta suomalaisen kirjautumisen vaativan järjestelmän taakse nosti myös kysymyksen miten saamme japanilaiset yliopistolaiset tai muista yliopistoista tuleville ihmisille tunnukset järjestelmään. Tätä selvitimme yhdessä avoimen yliopiston sekä opetuspalveluiden kanssa loppukeväästä. Koska kurssimme kuitenkin on tarkoitus pöyriä nyt syksyllä jossain mielessä toisena pilottina uusien tehtävien osalta, siirrämme kurssit nyt moodlen puolelle ja testaamme kurssien etäopiskelumahdollisuutta Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden kanssa kansainvälisemmän testiryhmän sijaan, koska muuten kansainvälisten opiskelijoiden saaminen kurssille olisi pitänyt saada hoidettua jo aiemmin ja koska toinen, meille tärkeämpi, lisäosa on vasta testivaiheessa, siirrämme kansainvälistä testiä hieman myöhemmäksi, ja testaamme ensi tehtävien luomista sekä niiden tekemistä hieman rajoitetummalla opiskelijajoukolla.

Alkukevään jälkeen aikaa on kulunut siis paljon selvityksiin ja vasta nyt tässä kurssien alkamisvaiheessa pääsemme toivottavasti myös tekemään oikeasti tehtäviä sekä saamaan niistä tarvittavan palautteen.

Moodlen sekä MOOC palvelimien valinnan lisäksi mietimme mahdollisuutta pöyrittää kurssia kokonaan omalla moodle-pohjaisella palvelimella, mutta emme päätyneet vielä tähän, koska silloin tarvitaan tietysti palvelimen ylläpito, vaikka se ratkaisisi MOOCin ongelmat lisäosien asentamisesta sekä mahdollisesti moodlen kirjautumisesta ja/tai tunnistautumisesta aiheutuvat ongelmat.

Kevään ja kesän aikana olemme myös hankkineet lisää kokemusta tehtävien laadinnasta, luentojen videoinnista sekä hankkineet piirrustuspöydän korvaamaan matematiikassa yleisesti käytettyä liitutaulua erityisesti videoin laadun parantamiseksi. Tätä varten piirrustuspöytää oli tarkoitus testata intesiivikurssilla nyt elokuussa, mutta jo nopean testauksen jälkeen osoittautui, että piirrustuspöydän käyttö liitutaulun sijaisena vaatii hieman enemmän harjoittelua kuin olimme alunperin ajatelleet, joten intensiivikurssi videoitiin kuvaamalla luennoitsijaa, tämän kalvoja sekä taulua tarpeen mukaan.

Seuraavaksi projektissa on edessä CodeRunner-testien saaminen päätteeseen, CodeRunner-ohjeistuksen kirjoittamisen kanssa avustamista sekä paljon tehtävien laadintaa ja palautteen keräämistä syksyn kursseilta, mahdollisesti miettien myös lisää luentojen videointiin liittyviä kysymyksiä.

Lue loppuun

ATM-MP Digital Leap – summer students’ summary

The summer is about to end and it’s time to sum up our work on the Digital Leap project. During the summer, we all focused on different tasks depending on the goals of our respective courses. The tasks included: typing text into the MOOC platform (both in Finnish and in English) and making figures, exercises and videos – to name but a few.

We find the project very important since by utilizing the MOOC platform we can offer students a number of learning methods that cannot be implemented in traditional contact teaching. But it was not always straightforward to transform lecture courses into online courses. There were many obstacles and problems that interfered with our work. To begin with, the formatting of text and equations in the MOOC’s text editor was anything but simple. Secondly, the copyright policies increased our workload because we were to ask for permissions to reuse figures or make new illustrations ourselves. Nevertheless, we managed to overcome most barriers by helping each other and consulting our superiors.

We learned a number of things during our summer work: For instance, we noticed that it really is worth concentrating on one task at a time, or you will feel dizzy and won’t know what to do next. Further, it was surprising to notice how much resources are required when creating online courses. We were able to learn something new about the course contents, too, since we spent a lot of time reading, translating and retyping the course materials.

We did substantial progress during the summer, but the courses are yet to be completed. Luckily, the project will continue until summer 2020, so there is still plenty of time to enhance and finish the work. We hope that these courses will be of use to many students for years to come.

Mikael, Robin, Sofia & Joonatan

summer students 2019

Digital Leap of the Master’s Programme in Atmospheric Sciences (ATM-MP)

Kemian kandiohjelman digiloikka: kesän satoa!

Kemian kandiohjelman digiloikka-projektin kesätyöntekijät ovat tehneet ahkerasti töitä läpi pitkän ja ajoittain kuumankin kesän. Meillä oli asetettuna kesäksi kolme tavoitetta:

  1. Tuottaa epäorgaanisen ja orgaanisen kemian laboratoriotöihin iso liuta opetusvideoita (työryhmä: Aarni Nordström, Valtteri Lasonen ja Matias Jääskeläinen)
  2. Muuntaa epäorgaanisen kemian laboratoriotöiden kvalitatiivisen analyysin ja reaktio-opin työohje webbipohjaiseksi hypertekstiresurssiksi (Jukka Puumi)
  3. Kehittää lukiolaisille suunnattua ”Kemiallinen rakenneanalyysi ja molekyylimallinnus” MOOC-kurssia (Matias Jääskeläinen)

Tässä vaiheessa voimme sanoa, että tavoitteet ovat täyttyneet, eteenpäin on menty ja tulosta on syntynyt. Esimerkkeinä kesän sadosta tarjoamme pari kesätyöntekijöiden tuottamaa opetusvideota. Nämä on tarkoitettu kandivaiheen laboratoriotöiden tueksi. Opiskelijat voivat videoiden kautta tutustua töissä käytetettäviin laitteisiin ja työvaiheisiin ennen labravuorolle saapumista (ja myös vuorojen aikana tai niiden jälkeen).

Sublimointilaitteisto alipaineessa:

https://youtu.be/Tl9nuiH9d6A

Uutto:

https://youtu.be/_WZEo0lFLTo

Yhteensä näitä opetusvideoita tuotettiin 37 kappaletta ja ne tullaan julkaisemaan Vimeossa kaikille avoimina. Tällä hetkellä videoissa on valinnainen suomenkielinen tekstitys, mutta tulemme lisäämään tekstityksen myös ruotsiksi ja englanniksi.

Kvalitatiivisen analyysin ja reaktio-opin hypertekstiresurssin kehittämisessä oli aluksi teknisiä haasteita. Yritimme löytää sopivia työkaluja, joilla saisimme työohjeesta sekä toimivan että visuaalisesti näyttävän. Kyseinen työohje muistuttaa jonkin verran käsitekarttaa rakenteeltaan ja selvitimme josko jokin mindmap-sovellus soveltuisi tarpeisiimme. Valitettavasti vain yksi löytämistämme käsitekarttaohjelmista tuotti puhdasta html5-koodia, muut olisivat vaatineet erillisen ohjelman käsitekarttojen katseluun. Ja tämä yksi html5-koodia tuottava ohjelma ei tiettyjen rajoitusten vuoksi soveltunut meidän käyttöömme. Niinpä päädyimme käyttämään WordPressiä alustana. Tässä meillä oli kaksi mahdollisuutta: joko käyttää HY:n blogipalvelua tai asentaa WordPress omalle webbipalvelimellemme.  WordPressiin on saatavilla suuri määrä erilaisia pluginejä, joista eräät olisivat olleet meille hyödyllisiä. Valitettavasti HY:n blogipalveluluun ei (tällä hetkellä) voi asennuttaa uusia pluginejä. Loppujen lopuksi päätimme kuitenkin pitäytyä blogs.helsinki.fi -palvelussa – sen minkä hävisimme hienouksissa voitimme vaivattomuudessa, kun meidän ei tarvitse itse asentaa ja ylläpitää WordPressiä palvelimellamme.

Kaikkein kunnianhimoisin tavoitteistamme on uuden lukiolaisille suunnatun MOOC-kurssin kehittäminen. Ideana on innostaa ja koukuttaa kemiasta kiinnostuneita lukiolaisia ja tutustuttaa heidät hieman syvällisemmin asioihin, jotka käydään läpi lukion oppikirjoissa melko nopeasti. Kurssin alustava laajuus on 1 op ja siitä on jatkossa tarkoitus tehdä modulaarinen, jolloin on mahdollista suorittaa 1 + 1 op. Tarkoitus on myös, että kurssin suorittaneet lukiolaiset voisivat sisällyttää suorituksen kandiopintoihinsa, jos he päätyvät lukemaan kemiaa Helsingin yliopistoon. Kurssin kehittäminen on hyvässä vaiheessa ja uskomme saavamme ensimmäisen version valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Kesäkuussa kutsuimme myös muutaman lukiolaisen vieraiksi kemian laitokselle ja saimme heiltä hyviä ideoita ja palautetta kurssin kehittämiseen.

Syksyllä Matias Jääskeläinen jatkaa osa-aikaisena MOOC-kurssin kehittämistä. Ja ensi vuonna jatkamme opetusvideoiden tekemistä, silloin keskitymme fysikaalisen kemian labratöitä tukeviin videoihin.

Digitaalinen tarinankerronta historianopetuksessa

Tarinat ovat meissä – omassa, suvun, yhteisön ja kansakunnan menneisyydessä. Tarinat auttavat muistamaan, ymmärtämään ja oppimaan uutta. Tarinoita voi hyödyntää kaikessa inhimillisessä toiminnassa päiväkodista liikkeenjohtamiseen – miksi ei siis yliopiston historianopetuksessa.

Digitaaliseksi tarinankerronta muuntuu silloin, kun tarinoita välitetään digitaalisten laitteiden avulla. Digitaalisen tarinankerronnan myötä leirinuotion, kyläyhteisön tai kansallisen kulttuurin piirissä kerrotut tarinat on mahdollista yhdistää osaksi globaalia tarinaa.
Tarinankerronta edistää asioiden oppimista ja vaikuttaa (toivottavasti) myönteisesti opiskelijoiden itseluottamukseen, kun jokainen voi olla sekä tarinankuuntelija että -kertoja. Opiskelija siirtyy kuuntelijasta aktiiviseksi tarinan rakentajaksi ja sen kertojaksi. Tarinoiden tuottaminen vahvistaa opiskelijoiden taitoja lukea ja arvioida niitä tarinoita, joihin perustuen he tällä hetkellä rakentavat ymmärrystä yhteiskunnan tapahtumista.

Digitaalisen tarinankerronnan ideoita sovelletaan yhteiskuntahistorian digiloikan yhteydessä oppimisen välineenä, mutta myös opiskelijoiden työelämätaitojen kartuttamisessa. Digitaalinen tarinankerronta löytyykin jo monen organisaation mm. markkinoinnin ja liikkeenjohtamisen työkalupakeista. Digitaalinen tarinankerronta antaa uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisia laitteita ja sovelluksia yliopisto-opiskelussa.

Opetuksessa kokeilen digitaalisen tarinankerronnan sisällyttämistä Näkökulmia Suomen sosiaalihistoriaan kurssiin. Suunnitteluvaiheessa vaihtoehtona oli mm. Helsingin historiaan liittyvien lyhyiden videoklippien tuottaminen, joiden avulla opiskelijaryhmät selittäisivät kyseiseen kohteeseen liittyviä historiallisia tapahtumia tai paikan merkitystä suomalaisten historiassa. Samalla videoklipit olisivat toimineet opetusaineistona kurssin muille opiskelijoille.

Lopulta päädyin toteuttamaan digitaalista tarinankerrontaa yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa, jossa talven aikana uudistetaan Ratikkamuseon näyttelyä. Kaupunginmuseon arkistoaineiston ja valokuvien avulla opiskelijoiden tavoitteena on kevään 2020 aikana havainnollistaa, miten Ratikkamuseon näyttelyssä avautuu näkökulmia Suomen sosiaalihistoriaan.

Ratikalla Suomen sosiaalihistoriaan – tiedossa innostavia hetkiä!

* * * *

Blogtekstin kirjoittamisessa ja digitaaliseen tarinankerrontaan perehtymisessä olen käyttänyt useita lähteitä mm. eri yliopistojen Digital storytelling -aihepiirin kurssien sisältökuvauksia, Matleena Laakson blogikirjoituksia sekä teosta, Patricia McGeen teosta The Instructional Value of Digital Storytelling Higher Education, Professional, and Adult Learning Settings.

Digiloikka-projektin määrärahojen hakuaika päättyy 15.9.2019

Opetuksen toteutuksen digiloikka -projektissa on viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana toteutettu kolme määrärahojen hakukierrosta, joiden yhteydessä rahoitus on myönnetty yhteensä 48 hankkeelle digitalisaation edistämiseen opetuksessa. Syksyllä 2019 on vuorossa neljäs ja viimeinen haku. Viimeisellä kierroksella projektiin valittavien hankkeiden määrärahakausi alkaa 1.1.2020 ja päättyy 30.6.2021.

Syksyn 2019 hakukierroksella hanke-ehdotuksia otetaan vastaan seuraavista aihepiireistä:

1) Jatkuva oppiminen (esim. tutustumiskurssit lukiolaisille, MOOC), 2) Opettajien digipedagogisen osaamisen kehittäminen (esim. koulutustarpeet), 3) Arvioinnin kehittäminen (esim. tenttien digitalisointi).

Hakukierroksen aikataulu

2.-15.9.2019 ilmoittautuminen hakuun E-lomakkeella:
Suomenkielinen lomake: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/89817/lomake.html
Svenskspråkig blankett: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/89817/lomake.html?rinnakkaislomake=Svenska
Application form in English: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/89817/lomake.html?rinnakkaislomake=English

Lue loppuun

VR:ään tähtäävä Farmasian digiloikka verkostoituu

Edellisestä tilannekatsauksesta onkin kulunut jo useampi kuukausi ja on taas aika kertoa hieman farmasian digiloikan etenemisestä. Olemme päässeet projektissamme hurjasti eteenpäin ja varsinkin verkostoituminen eri oppialojen sekä yritysten kanssa on ollut vilkasta. Nyt myös kliinisen farmasian osuus on lähtenyt rullaamaan vauhdilla.

Tutustu projektimme etenemiseen blogissamme:

https://blogs.helsinki.fi/sakkinen/

Digipeda ABC workshop at INAR

Last Thursday the digileapers at INAR participated in a digipeda ABC workshop, organized in collaboration with Educational Technology Services, ATM-MP Digital Leap and Climate University

We were discussing teaching methods of digital education, as compared to contact teaching, and the tools available. For instance, we pointed out that the aim of these online courses is not only to share the course notes with the students, but to offer a functional platform that allows students to complete the courses independently whenever and wherever they please. Of course, not all questions were explicitly answered. We’re still figuring out certain practicalities, like how to grade and credit courses that are solely completed online.

The workshop gave us more resources to build our courses on a more concretely visualized plan and new confidence to utilize all the tools at our disposal. It’s hard to realise the different means required when digitizing education, until it’s comprehensively outlined, like we did in the workshop. With newly structured course plans and updated ideas on what our material could and should look like, we are now ready to move on with the next chapter in our work.

Big thanks for the workshop and thus for all the help!

Sofia, Robin & Mikael

Photos: Laura Riuttanen

The end – and just the beginning

We are closing in on our Digiloikka, or as we call it, the ROUTE-project (Reshaping Orientation, Unity and Team-work in ECGS Master’s Programme). This has been a journey that began with this project, but has certainly not been a dead-end.

Thanks to the project and to its active steering group many things have already taken shape in ECGS MSc programme and many more are still evolving. Right from the start we acknowledged that the project was not about finalizing one polished product, but about taking a look at the processes of a new multidisciplinary programme that spans multiple faculties and campuses. What does it mean that we have an intake of 90 students a year, all coming from different backgrounds, each choosing their own path in ECGS? How do we take into account the different backgrounds and histories of our staff? Lue loppuun

Kemian kandiohjelman digiloikka: työt alkavat toden teolla!

Kemian kandiohjelman digiloikkahanke editstyy hyvää vauhtia! Hankkeen koordinaattori Matias Jääskeläinen aloitti jo maaliskuussa osa-aikaisena ja hän on valmistellut hankkeeseen liittyvien opetusvideoiden kuvauskäytäntöjä.

Ensi viikolla (13.5.) Matias siirtyy kesän ajaksi kokopäivätöihin hankkeelle. Myös loput kesätyöntekijämme (Jukka Puumi, Valtteri Lasonen ja Aarni Nordström) aloittavat ensi viikolla. Jukka kehittää uutta HTML5-pohjaista hypertekstiresurssia korvaamaan epäorgaanisen kemian laboratoriotöiden kvalitatiivisen analyysin ja reaktio-opin työohjeen. Valtteri ja Aarni tulevat kesän aikana kuvaamaan erilaisia opetusvideoita sekä orgaanisen että epäorgaanisen kemian laboratoriotöiden tarpeisiin. Kesällä koordinaattorimme Matias tulee keskittymään uuden lukiolaisille suunnatun MOOC-kurssin kehittämiseen (aiheena kemian rakennetutkimus ja molekyylimallinnus).

Kesään tulee kuulumaan siis hyttysten ja helteiden lisäksi aimo annos kemian digiloikkaa!

Kevät-KouKKu

Elintarviketieteiden kandiohjelman digiloikkaprojektin (ETK-KOUKKUn) ponnistuksen jälkeinen lento on nyt edennyt noin kvartaalin verran eteenpäin 1. blogista, joten on aika päivittää digiloikkatiimimme tekemisiä. Projektin päätavoitteet – digitaalisen itseopiskelumateriaalin luominen ETK-010-kurssille tutustumis-/ kurkistuskurssin pohjaksi ja kandiohjelman opettajien digitaitojen yhteisöllinen kehittäminen – ovat luonnollisesti olleet alkuvaiheen toiminnan suuntaviittoina. Molempia on pyritty pitämään mukana tasapuolisesti, jotta projekti etenisi tasapainoisesti eteenpäin. Lue loppuun