Teksti Mari Kankaanranta. Kuva Anna Kenneth.
Laitoksellamme aloittaa opiskelun vuosittain keskimäärin 200 uutta opiskelijaa, joista yli puolet löytää valmistuttuaan työpaikan opetusalalta, kertoo Sijoittumisselvityskysely 2011. Mitä aloittelevan äidinkielenopettajan tulisi tietää ylioppilaskirjoitusten tekstitaidon kokeesta ja miten valmentaa oppilaitaan koitosta varten?
Suomen kielen opettajana sekä lukiossa että yliopistossa työskentelevä Jussi Willman kiteyttää hyvän äidinkielen vastauksen kriteerejä seuraavasti: “Yleisesti tärkeää on vastata tarkasti tehtävänantoon. Viitata pohjatekstiin. Strukturoida vastaus loogisesti. Kirjoittaa kieliopillisesti oikein. Toisaalta jos kirjoittaja on oikein taitava, voi melkein kaikkia sääntöjä rikkoa. Harvoin näin kukaan enää uskaltaa tehdä. Yleensä, jos sääntöjä rikotaan, se johtuu siitä että kirjoittaja on huono.”
Tekstitaidon vastauksen tulee olla formaalisti tietynlainen. Willmanin mukaan erityistä huomiota vastauksen arvioinnissa tulee kiinnittää siihen, kuinka pohjatekstiä on käytetty. Hänen mukaansa tekstitaidon koe on vaikuttanut myös esseekysymysten vastauksiin siten, että niistä on tullut kaavamaisempia ja tylsempiä.
“Opetus ja kysymykset ja kriteerit eivät kannusta luovuuteen eivätkä toisaalta valmista tarkkaan analyysiinkaan,“ Willman toteaa. Opettaja tulee helposti opettaneeksi kokeeseen vastaamista, ei kirjoittamista yleensä.
Jokakeväinen ja -syksyinen ylioppilaskoe tuo Willmannin korjattavaksi paksun nivaskan ylioppilasaineita, kuitenkin alle sata. Opettajan oma korjaustapa kehittyy kokemuksen myötä, tietoa tulee myös kollegoilta, oppaista ja omasta ajattelusta. Lautakunnan ohjeita Willman pitää osin kaavamaisina ja kuusiosaista kriteeristöä epäluontevana esseiden arviointiin; pohjimmiltaan arvio perustuu aina opettajan subjektiiviseen intuitioon.
