Kirjoittanut: Varvara Brussueva
Olen opiskellut suomea jo kuusi vuotta. Aloin kielen oppimisen muutettuani Suomeen. Ensin asuin pienissä kylissä, joissa enemmistö osasi ainoastaan äidinkieltään. Minulla ei ollut mahdollisuutta puhua ihmisten kanssa englantia, vaikka halusin sitä. Suhteeni suomen kieleen oli vaihteleva: joskus sanoin, että rakastan tätä kieltä, joskus meillä oli vaikea taistelu. Silti oli kiinnostavaa opiskella suomea, koska se on vanha kieli, vaikka Suomen valtio on syntynyt vain reilut sata vuotta sitten!
Kun loppujen lopuksi muutin pääkaupunkiseudulle, huomasin, että valtava määrä ulkomaalaisia ei osaa riittävästi suomea. He puhuvat vain englantia eivätkä tarvitse suomea arkielämässä. “Miksi näin? Eikö ole motivaatiota osata suomea?”
– Kyllä, minä pärjään ilman suomea, sanoo yksi ravintolakokkina työskentelevä ulkomaalainen.
– Kyllä, olisi kiva joskus opiskella suomea, mutta se on niin vaikea, huudahtaa IT-alalla työskentelevä mies
– Kaikki kaverit puhuvat englantia enkä tiedä, kenen kanssa voisin puhua suomea, valittaa nainen.
– Mitä ihmettä, väitän minä, eikö ole mahdollista vaan puhua suomea suomalaisten kanssa?
Englanti todella tulee vastaan kaikkialla. Ensimmäiseksi huomasin yliopistossa, että akateeminen sanasto on täynnä englanninkielisiä termejä. Jos opiskelee esimerkiksi matematiikkaa tai lingvistiikkaa, on osattava englantia. Monissa yliopistoissa jotkut alat ovat vain englannin kielellä, esimerkiksi business-ala. (Lue aiheesta lisää: Pirjo Hiidenmaa 2003: Suomen kieli – who cares? Helsinki: Otava. Luku 2 )
Toiseksi huomasin, että kun jotkut suomalaiset huomaavat aksenttini, he alkavat jopa tyrkyttää englannin kieltä, vaikka jatkan suomea puhumista. Kuulosta todella hauskalta:
– Hi! Would you like a tee or coffee? Kysyy suomalainen tarjoilija.
– Hei! Ostaisin vaikka teetä, vastaan minä.
– Okey, I’ll bring you soon, jatkaa tarjoilija.
Se on ymmärrettävää, koska periaatteessa kaikkien elävien kielten tarkoitus on vuorovaikutus ja kommunikointi. Jos ihmisille on helpompaa ja nopeampaa kommunikoida englanniksi, he käyttävät mieluummin tätä kieltä.
Näistä syistä monet minun ystäväni, jotka asuvat pääkaupunginseudulla käyttävät vain englantia, vaikka heillä on hyvä suomen kielen taito. Vielä enemmän on sellaisia tuttuja, jotka eivät opiskele suomea, koska sitä ei tarvita korkeakouluissa eikä töissä.
Siitä huolimatta huomasin, että kun alan puhua suomea suomalaisten kanssa ulkomailla, he vetävät syvään henkeä ja luottavat minuun enemmän eivätkä halua enää puhua englantia. Suomalaiset rakastavat omaa kieltään ja kulttuuriaan ja kunnioittavat, kun ulkomaalainen osaa heidän äidinkieltään. Kyllä melkein kaikki tietävät, että suomi on yksi vaikeimmista maailman kielistä ja sen osaaminen vaatii aikaa.
Todennäköisesti englannin puhumista jatkavat suomalaiset haluavat vain harjoitella vierasta kieltä. Voi olla, että he ovat ylpeitä ja haluavat näyttää, että osaavat englantia tai antavat vähän hengähtää vaikean kielen opiskelun välillä. Taikka kaikki yhdessä.
Suomalaiset ylipäänsä luottavat enemmän kaikkeen kotimaiseen. Siksi on aina tärkeää kysyä ”puhutaanko nyt suomea?”
Tämä teksti on kirjoitettu Suomen kielen ja kulttuurin aineopintojen Akateemisen vuorovaikutuksen kurssilla syksyllä 2020. Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijat ovat oppineet suomen toisena tai vieraana kielenä.