Mitä olen oppinut Suomen työelämästä Suomeen muutettuani

Kirjoittanut: Polina Poletaeva

Muutin opiskelun perässä EU:n ulkopuolelta Suomeen elokuussa 2010. Suomeen muutettuani huomasin, että Suomen ja kotimaani työmarkkinat ja työelämän käytännöt eroavat jonkin verran.

Kesätyö

Jo vuoden kuluttua muuttoni jälkeen törmäsin ensimmäiseen asiaan, jota ihmettelin alussa hyvin paljon, eli kesätyö-käsitteeseen. Kotimaassani kesätyö voi tarkoittaa lähinnä sesonkityötä kuten esimerkiksi huvipuiston kesätyöpaikkoja, joita ei muina ajankohtina ole olemassa tai joita muulloin on paljon vähemmän. Kotimaassani suurimmalla osalla työpaikoista kesätyöpaikkoja ei ole olemassa. Työt sen sijaan järjestetään niin, että työntekijät pitävät lomiaan vuorotellen vuoden eri aikoina. Tällä tavalla sijaisten tarvetta ei synny. 

Tutustuttuani siihen, mitä tarkoittaa Suomessa kesätyö, olen pitänyt siitä, koska se on mielestäni erittäin kiinnostava ja kätevä ilmiö. Toisaalta tämä Suomessa laajassa käytössä oleva järjestely ei pakota työntekijöitä pitämään lomiaan epäsuosittuina vuoden ajankohtina kuten esimerkiksi marraskuussa tai tammikuussa (mikä voi hyvinkin tapahtua kotimaassani) ja toisaalta se antaa opiskelijoille mahdollisuuden kartuttaa työkokemustaan ja rahaakin opiskelun lomassa. Näin ollen kesätyöpaikkajärjestely tappaa kaksi kärpästä yhdellä iskulla, mikä on mielestäni ihanaa!

Verokortti, progressiivinen veroasteikko, veronpalautus

Saatuani ensimmäisen työpaikan Suomesta tutustuin myös toiseen minua alussa paljon ihmetyttäneeseen ilmiöön – progressiiviseen veroasteikkoon. Kotimaassani palkasta vähennettävä veroprosentti pysyy samana riippumatta palkan koosta eli 13%. Suomessa sen sijaan vero kasvaa sen mukaan, kun palkka kasvaa. On olemassa eriäviä mielipiteitä sekä kotimaan yhtenäisestä että Suomen progressiivisesta veroasteikosta. Jotkut ovat sitä mieltä, että Suomen verotusjärjestelmä syrjii isojen palkkojen saajia, koska he joutuvat maksamaan kaikista eniten veroja. Minä kuitenkin pidän siitä, että tämä järjestelmä tukee pienipalkkaisia, joten myös siivooja, satunnaisesti työtä tekevä opiskelija tai muuta matalapalkkaista työtä tekevä saa enemmän rahaa pankkitililleen matalamman veroprosentin myötä ja sen ansiosta pystyy elättämään itsensä yhdellä työpaikallaan eikä joudu tekemään 60–80-tuntista työviikkoa. Pidän suomen verojärjestelmää järkevänä, vaikka nykyisin palkastani veroihin ja muihin pakollisiin maksuihin vähennetään jo 1/3.

Toinen asia, joka ainakin minussa lisää halua maksaa verojani Suomessa vähän isomman veroprosentin mukaan on veronpalautus. Suomessa veronmaksajan on turvallista maksaa enemmänkin veroja, koska hän tietää saavansa kaikki liikaa maksamansa verot takaisin omalle pankkitililleen. 

Kotimaani verojärjestelmässäkin on omat plussansa. Yhtenä isona plussana voidaan pitää sitä, että kotimaani verot pysyvät alempina Suomeen verrattuna. Toisaalta jos kotimaassani maksaa enemmän veroja, kuin olisi pitänyt, rahojen palauttamiseksi tai niiden hyödyntämiseksi seuraavan veroperioodin veromaksuihin joutuu tekemään monimutkaisia hakemuksia ja joskus käymään verotoimistossa useammankin kerran tuloksetta. Kotimaassani paras strategia veroihin liittyen on maksaa veroja juuri sen verran kuin pitää maksaa eikä senttiäkään enempää, koska veronmaksaja ei välttämättä saa ylimääräisiä maksuja takaisin, vaikka kuinka yrittäisi. Vaikka kotimaan tilanne on muuttumassa digitalisaation myötä, mielestäni kotimaan verojärjestelmä ei ole vielä yhtä turvallinen ja houkutteleva veronmaksajan silmissä kuin Suomen verotusjärjestelmä.

Suomessa maksan veroni rauhallisin mielin jopa vähän korkeamman veroprosentin mukaan, kuin pitäisi, koska tiedän, että kaikki ylimääräiset maksut saan veropalautuksena seuraavana vuonna takaisin. Monille se on hyvä säästämisvaihtoehto, koska koko vuoden aikana voidaan maksaa vähän enemmän veroja ja seuraavana vuonna saada ylimääräisesti maksetut verot yhtenä summana tilille. Mielestäni tämä fakta lisää Suomen verojärjestelmän luotettavuutta ja veronmaksajien halua maksaa verot. 

Lomakorvaus, sijaiset

Kun aloin tehdä keikkoja eli työskennellä sijaisena Suomessa, sain tietää, että monilla aloilla Suomessa on olemassa sijaisten järjestelmä. Työpaikan oman työntekijän sairastuessa tämän vuoron tekemiseen etsitään sijainen. Kotimaassani ei yleensä käytetä sijaisia, vaan vuorossa olevat työntekijät joutuvat pärjäämään omin voimin. Kun sain tietää tästä Suomessa olevasta työmahdollisuudesta, ihastuin ja tartuin siihen heti. Olen tehnyt sijaisvuoroja useammassa eri työpaikassa muutaman vuoden ajan opiskeluni ohessa.

Pidän Suomessa olevaa sijaisten järjestelmää järkevänä asiana, sillä se lisää työpaikan työntekijöiden hyvinvointia, koska he eivät joudu jatkuvasti tekemään samaa työmäärää pienemmän työntekijämäärän voimin. Alalla on erilaisia käytänteitä: on työpaikkoja, joilla on oma yksikkökohtainen sijaisten lista. On myös isompia yrityksiä, jotka välittävät sijaisia useammille yrityksille.

Sijaiselle tarjotaan vuoro, mutta hän saa itse päättää, mitkä vuorot hän ottaa. Sijaisena toimiminen on mielestäni hyvä mahdollisuus opiskelijoille työkokemuksen kartuttamiseksi. Omasta kokemuksestani tiedän, että työn voi hyvin usein sovittaa yhteen opiskelun kanssa. Sijaisena toimiminen sopii myös niille, jotka haluavat itse päättää, milloin he pitävät lomansa ja mitkä työvuorot he tekisivät.

En ollut niin ihmeissäni, kun sain tietää sijaisena toimimisesta, mutta yllätyin todella paljon saatuani ensimmäisen palkkakuittini. Kaikkien tuntipalkkojen ja iltavuorolisien lisäksi siinä oli mukana ihmerivi ”lomakorvaus”. Olin toki onnellinen, että tämän rivin ansiosta sain enemmän rahaa tuntipalkkani ja vuorolisieni päälle. Ihmettelin asiaa kuitenkin, koska en tiennyt, mistä nämä rahat maksetaan. 

Sain asiasta selvää myöhemmin ja yllätyin totaalisesti. Olin valmis siihen, että sijaiselle voidaan maksaa samankokoista palkkaa kuin työpaikan työntekijöille, mutta en tullut ajatelleeksi, että sijaiselle voitaisiin maksaa korvausta lomasta, jota työnantaja luonnollisista syistä johtuen ei voisi sijaiselle tarjota. 

Suomessa riippuen kummankin alan työehtosopimuksesta lomakorvauksen määrä on vaihtelevasti 9–11 prosenttia työvuoron ansiosta. Tämä oli minulle erittäin positiivinen yllätys. Näin ollen satunnaisesti sijaisvuoroja tekevä ei saa lomaa, mikä on täysin normaalia, mutta sen sijaan saa lomakorvauksen rahana. Työpaikan työntekijä saa sen sijaan normipalkan ilman lomakorvauksia, mutta ansaitsee sen sijaan lomapäiviään ja saa loma-ajastaan lomarahan. Mielestäni tämä on järkevä järjestelmä.

On paljon muitakin asioita, joita olen oppinut Suomen elämästä. Mitä Suomen työelämän käytänteitä olet sinäkin ihmetellyt Suomeen muutettuasi?

Tämä teksti on kirjoitettu Kirjoittamisen ja tekstityön kurssilla keväällä 2021. Teemana oli ”Miten Suomi ja suomalainen kulttuuri ovat muuttaneet minua?”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.