Huolijunasta pois – ongelmallisten kokemusten muutos psykoterapiassa assimilaatiomallilla tarkasteltuna

Opinnäytetyö käsittelee terapiatyöskentelyä terveyteen liittyvien voimakkaiden huoliajatusten vuoksi hoitoon hakeutuneen asiakkaan kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata tapaustutkimuksen menetelmin asiakkaan kerronnassa esiin tulevaa subjektiivista kokemusta heijastavaa muutosta. Terapeuttista muutosta on työssä tarkasteltu assimilaatiomallilla ja kuvattu Assimilation of Problematic Voices Scale (APVS) asteikolla. Aineistona on toiminut kertaviikkoisena toteutuneen koulutuspsykoterapian 30 ensimmäistä käyntiä. Keskusteluista nousi esille kolme usein toistunutta keskeistä aihealuetta, joista muodostuivat tutkimuksessa tarkasteltavat ydinteemat. Ydinteemat olivat 1) fyysiseen terveyteen liittyvä teema, 2) perhesuhteiden teema ja 3) itseen suhtautumisen teema. Assimilaatiomallissa minuutta edustaa metaforisesti psyykkisistä muistoista ja kokemusjäljistä muodostuva ääniyhteisö. Ääniyhteisössä ongelmalliset äänet muodostuvat itselle ei toivotuista, vieraista tai traumaattisista kokemuksista ja niitä vaimentamaan tai välttelemään syntyy hallitseva, dominoiva ääniyhteisö. Opinnäytetyössä asiakkaan ongelmallisten äänten integroitumista on tarkasteltu keskusteluissa nousseiden keskeisten ydinteemojen mukaisesti. Jokaisen ydinteeman kohdalla äänten integroitumista tapahtui, mutta eri ydinteemoissa eri tasoille. Hoitoon hakeutumiseen johtaneen huoliajattelun osalta äänten integroitumista kuvaava APVS-arvo ylsi koulutuspsykoterapian aikana tasolle, joka kuvaa terapiassa saavutettua uutta ymmärrystä ja mahdollisuutta sen soveltamiseen myös terapian ulkopuolella.

Sarita Michelsson: Huolijunasta pois – ongelmallisten kokemusten muutos psykoterapiassa assimilaaltiomallilla tarkasteltuna

Integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023

Ongelmallisen kokemuksen psykoterapeuttinen muutos APES-mallin avulla tarkasteltuna

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan assimilaatiomallin avulla, miten psykoterapian aikana asiakkaan ongelmallinen kokemus muuttui prosessin eri vaiheissa. Tarkasteluun otettu ongelmallinen kokemus oli asiakkaan vanhempien alkoholinkäytön aiheuttama ahdistuneisuus. Muutosvaiheet luokiteltiin kahdeksanportaisella APES-asteikolla (Assimilation of problematic experiences scale). Asiakkaan psyykkistä hyvinvointia seurattiin myös toistomittauksin CORE-OM-itsearvioinnilla ja näitä mittaustuloksia rinnastettiin assimilaation etenemiseen.

Opinnäytetyön aineistona on nuoren aikuisen terapiaprosessi, joka pitää sisällään vähän yli kahden vuoden aikana toteutuneet 85 terapiaistuntoa. Istuntojen nauhoitusten ja terapeutin muistiinpanojen pohjalta valikoitiin lopulliseen aineistoon litteroituja otteita istunnoilta, joissa psyykkinen muutosprosessi suhteessa ongelmalliseen kokemukseen näyttäytyy.

Asiakkaan ongelmallinen kokemus assimiloitui osaksi vallitsevaa ääniyhteisöä terapian edetessä ja assimilaation taso nousi siten, että terapia osoittautui tulokselliseksi. Terapian alkuvaiheessa ongelmallinen kokemus oli torjuttu, epämääräinen ja välttelyä oli paljon (APES-tasot 0–2). Terapian keskivaiheen näytteissä ongelmallinen kokemus on määritelty, työstettävissä ja eri äänten kuuluminen mahdollistuu (APES-taso 3–4). Terapian loppuvaiheessa ollaan APES-tasolla 4–5, jossa asiakkaan havainnointi on laajentunut, kokemus siitä, että hän voi itse vaikuttaa elämäänsä on lisääntynyt ja kerronnassa kuuluu ratkaisuyrityksiä ja helpotusta.

Asiakkaan psyykkinen hyvinvointi laski CORE-OM-mittausten kliinisissä pisteissä alkumittaukseen verrattuna terapian ensimmäisen puolen vuoden kohdalla mitattuna ja laski alle lähtötason vasta 18 kk kohdalla. Terapian päättyessä psyykkisen hyvinvoinnin itsearviossa asiakas oli lähes oireeton.

Mirja Färkkilä-Järvinen:  ”Boxia avaamassa” –
Ongelmallisen kokemuksen psykoterapeuttinen muutos APES-mallin avulla tarkasteltuna

Integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023