Avainsana: toimijuus

Julkaistu

”En enää syyttele itseäni tunteista”. Muutos suhteissa tunteisiin ja tunteidensäätelyongelmat

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin muutosta suhtautumisessa tunteisiin psykoterapiaprosessissa, jossa potilaalla oli tunteidensäätelyongelmia. Toteutunutta terapiaa tarkasteltiin epävakaan persoonallisuuden hoidosta syntyneen ymmärryksen läpi. Henkilöllä, jolla on tunteidensäätelyongelmia, suhde omiin tunteisiin on ongelmallinen. Muutosta arvioitiin assimilaatioanalyysin (APES) ja oiremittareiden avulla. Onnistuneessa terapiaprosessissa ongelmallisen kokemuksen ajatellaan assimiloituvan asteittain skeemaan eli henkilökohtaiseen ajattelumalliin.
Aineisto koostui terapiaistuntojen videotallenteista, terapeutin muistiinpanoista sekä potilaan täyttämistä masennus- ja ahdistusoirekyselyistä. 68 käynnin psykoterapiasta litteroitavaksi valittiin tapaamisia hoidon alusta, keskivaiheilta sekä lopusta. Tarkoituksena oli havainnollistaa, miten muutos näkyi terapian alusta terapian loppuun. Valituista käynneistä poimittiin kohtia, joissa käsiteltiin tunteisiin liittyvää puhetta.
Potilas liikkui assimilaatiomallin mukaisesti tarkasteltuna heikosta tietoisuudesta ongelman ratkaisuun. Toisinaan APESin tasojen määrittely valittujen inserttien perustella ei ollut kovin yksiselitteistä. Potilaan suhtautuminen tunteisiinsa muuttui hyväksyvämmäksi ja sallivammaksi ja potilas löysi toimivampia tapoja säädellä tunteitaan. Potilaan masennus- ja ahdistusoireilu väheni huomattavasti hoidon aikana. Sosiaalista jännittämistä edelleen ilmeni, mutta se oli vähentynyt.
Potilaan saatua uutta ymmärrystä itseään ja tunteitaan kohtaan, löysi hän keinoja tunteidensa säätelyyn. Ulkoisen kontrolliodotuksen sijaan hänen oma toimijuutensa tunteidensa suhteen vahvistui. Ahdistuksen, pelon ja syyllisyyden tilalle ja rinnalle alkoi ilmaantua muita tunteita kuten iloa, pettymystä ja surua, ja ne tulivat helpommiksi sietää.

Potilaan tilanteen hahmottaminen epävakaan persoonallisuuden ja sen hoitamisen näkökulmasta toi itselleni ymmärrystä siihen, mihin muutos tässä terapiaprosessissa perustui. Esimerkiksi potilaan pelko omia tunteita kohtaan ja omien tunteiden hyväksymisen vaikeus tulivat ymmärrettävämmäksi. Myös potilaan kokeman invalidaation merkitys opitussa suhtautumisessa omiin tunteisiin tuli ymmärrettävämmäksi.

Tässä tutkimuksessa fokus ei ollut siinä, mitkä tekijät hoidossa edesauttoivat muutosta kohti toimivampaa tunteidensäätelyä. Mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe olisikin esimerkiksi se, mikä merkitys tunteisiin liittyvällä psykoedukaatiolla oli potilaalle. APESia voisi jatkossa käyttää apuna arvioitaessa, missä vaiheessa potilas on suhteessa ongelmalliseen kokemukseen. Tämä voisi ohjata osaltaan hoidon fokusta.

Milla Villanen: ”En enää syyttele itseäni tunteista”. Muutos suhteissa tunteisiin ja tunteidensäätelyongelmat
Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2019 – 2022

Julkaistu

Pettäminen toimijuusongelmana – ongelmakokemuksen jäsentyminen toimijuuden viiden aspektin mallin mukaan

Psykoterapiaan hakeutumisen taustalla on tyypillisesti toimijuuden ongelma. Henkilö kokee jonkin elämän osa-alueen olevan oman hallinnan ja vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Toimijuuden näkökulmasta psykoterapian tavoitteena on toimijuuskokemuksen vahvistaminen. Tässä opinnäytetyössä tutkin asiakkaan toimijuuspuheessa tapahtuvaa muutosta psykoterapiassa, jossa asiakkaan ongelmallinen kokemus ja terapiaan hakeutumisen syy liittyi pettämiseen parisuhteessa.

Tutkimusaineistona oli noin kaksi vuotta kestäneen koulutuspsykoterapian kolme istuntoa, jotka valikoitiin terapian alku-, keski- ja loppuvaiheesta. Tarkasteltavina olivat istunnot, joilla asiakas puhui ongelmallisesta suhtautumisesta itseensä ja omaan toimintaansa. Analysoin toimijuuden jäsentymistä ja muutosta terapiakeskustelussa käyttäen toimijuuden viiden aspektin mallia (T5AM), joka lähestyy toimijuutta viiden osa-alueen – relationaalisuuden, kausaaliattribuutioiden, intentionaalisuuden, historiallisuuden ja refleksiivisyyden – kautta. Toiseksi tarkastelin terapeutin toimintaa ja sitä, osuvatko terapeutin interventiot asiakkaan lähikehityksen vyöhykkeelle ja onko valituilla interventioilla vaikutusta toimijuuspuheeseen.

Merkittävimmät muutokset toimijuudessa tapahtuivat aluksi kausaaliattribuutioiden tuottamisesssa. Terapian alussa esiintyneet jäykät ja teleologiset kausaalisuhteet muuttuivat enenevässä määrin mielensisäiseksi attribuoinniksi. Tämän myötä myös refleksiivisyys lisääntyi suhteessa intentioihin ja relationaalisuuteen.  Terapian alussa pettäminen ja siihen liittyvä intentionaalinen toiminta oli vierasta ja toimijuudesta pois suljettua, mutta terapian lopussa omat tarpeet etusijalle asettava toimijuus ja siihen liittyvät intentiot tulivat esitetyiksi omina ja reflektoiduiksi laajemmin asiakkaan ihmissuhteiden kontekstissa. Terapeutin toiminnassa muutoksen kannalta olennaista oli fokusoiminen relationaalisiin asetelmiin ja niissä aktivoituviin kokemuksiin.

Heli Suhonen: Pettäminen toimijuusongelmana – ongelmakokemuksen jäsentyminen toimijuuden viiden aspektin mallin mukaan

Integratiivinen aikuisten ja nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2018-2021

Julkaistu

”Olisit niinku et olisikaan” – Toimijuutta häivyttävien puhetapojen merkityksiä psykoterapiakeskustelussa

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan yhden asiakkaan toimijuutta häivyttäviä puhetapoja, terapeutin tapoja vastata niihin sekä näiden puhetapojen merkityksiä. Tämän tapaustutkimuksen aineistona oli 27 kerran koulutuspsykoterapian istuntojen ääninauhat ja terapeutin muistiinpanot istunnoilta. Terapiakeskusteluja tarkasteltiin keskusteluanalyysin mukaisesti hetki hetkeltä tapahtuvana vuorovaikutuksena, jossa jokainen puheteko vaikuttaa keskustelun kulkuun ja yhdessä rakennetaan merkityksiä ja muutosta.

Opinnäytetyössä taustalla on ajatus toimijuuden vahvistamisesta psykoterapiatyön kohteena, asiakkaan auttaminen objektipositiosta subjektipositioon suhteessa ongelmiinsa. Tässä tapauksessa asiakas häivyttää toimijuuttaan korostuneesti puhumalla itsestään ilman ”minä”-subjektia. Tutkimuksessa havainnollistuu terapeutin erilaiset vastaamisen tavat hänen pyrkiessään tukemaan asiakasta kohti vahvempaa toimijuutta, kuten asiakkaan asettaminen aktiiviseen toimijuuspositioon, puhujan asennon vaihdot tai liittyminen toimijuutta häivyttävään puheeseen.

Terapeutti toimii asiakkaan lähikehityksen vyöhykkeellä liittymällä toimijuutta häivyttävään puheeseen edistääkseen yhteistä kokemuksen tavoittamista ja toisaalta ehdottamalla hienovaraisia muutoksia. Tuloksissa havainnollistuu, kuinka asiakas siirtyy yhteisen havaitsijaposition kautta kohti subjektipositiota sekä mikrotasolla terapiakeskusteluissa että laajemmin terapiaprosessin edetessä.

Hanna Jennings: ”Olisit niinku et olisikaan” – Toimijuutta häivyttävien puhetapojen merkityksiä psykoterapiakeskustelussa

Integratiivisen psykoterapian koulutusohjelma 2018–2021

 

Julkaistu

Ongelmallinen vihan tunne ja muutos koulutuspsykoterapiassa

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan potilaan ongelmallista vihan tunnetta ja psykoterapiassa tapahtuvaa muutosta tämän kokemuksen suhteen Knoxin toimijuuden käsitteen, EFT:n primaari- ja sekundaaritunteiden käsitteiden ja Sternin present moment käsitteen kautta.

Terapian alussa vihan tunne oli pelottava, vieras, ei-omistettu kokemus, jonka suhteen potilaan toimijuus oli vähäinen. Kokiessaan vihaa potilas toimi Knoxin toimijuuden tasojen mukaisesti fyysisellä toimijuuden tasolla. EFT käsitteiden kautta viha kuvautui tukahdutettuna primaaritunteena. Vihan tunne ilmeni terapiasuhteessa ja opinnäytetyössä tarkastellaan yllä kuvattujen käsitteiden kautta vihan tunteen työstämistä ja terapeutin toimintaa, tarkastellen mikä terapeutin toiminnassa tuki muutosta ongelmallisen kokemuksen suhteen. Lisäksi arvioidaan muuttuiko potilaan toimijuuden kokemus suhteessa vihan tunteeseen.

 

Petra Laine: ”Se on kuin olisi ojassa, siellä on köysi mutta pitää itse kiivetä”. Ongelmallinen vihan tunne ja muutos koulutuspsykoterapiassa.

Integratiivisen psykoterapian koulutusohjelma, 2018–2021

Julkaistu

Yksinäisyys – nälkä yhteyteen

Yksinäisyys on moninainen ilmiö, jota voidaan lähestyä eri käsittein ja teorioin. Yksinäisyyden kokemusta voidaan tarkastella mm. sosiaalisten kontaktien puutteena ja sosiaalisena eristäytyneisyytenä, emotionaalisen yhteyden puuttumisena olemassa olevissa ihmissuhteissa tai yhteyden puutteena suhteessa omaan itseen tai maailmaan. Tässä opinnäytetyössä yksinäisyys käsitetään emotionaalisena yksinäisyytenä, joka on seurausta siitä, ettei ole toivotun kaltaisessa suhteessa toisiin ihmisiin.

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan, miten koulutuspsykoterapiaprosessin aikana aletaan ymmärtää syömishäiriöitä sairastavan asiakkaan yksinäisyyden kokemusta, joka nousi terapiakeskusteluissa toistuvasti esiin. Tutkimusaineistona toimii yhden koulutuspsykoterapiaprosessin 24 ensimmäisen tapaamisen ääninauhat. Nauhoista poimittiin ja litteroitiin kohdat, joissa asiakas kertoo yksinäisyyden kokemuksestaan. Tarkemman tarkastelun kohteeksi valittiin ne kohdat, joissa asiakas puhuu yhdestä yksinäisyyden kokemustaan aiheuttavasta syystä, vaikeudestaan avata omaa mieltään toisille. Asiakas formuloi aiheuttavansa itse omaa yksinäisyyttään sillä, ettei päästä ketään lähelleen. Hän kuvasi rakentavansa muurin itsensä ja toisten välille ja olevansa muurin sisällä täysin yksin.

Yksinäisyyden kokemusta ja oman mielen avaamisen vaikeutta tarkastellaan tässä opinnäytetyössä kiintymyssuhdeteorian, toimijuuden käsitteen sekä episteemisen luottamuksen käsitteen valossa. Asiakkaan vaikeutta avata omaa mieltään ja päästää toisia ihmisiä lähelleen nähtiin hankaloittavan hänen vältteleviä piirteitä sisältävä kiintymystyylinsä ja vaikeutensa tavoittaa omaa mieltään. Oman mielen avaamisen vaikeutta alettiin ymmärtää myös erilaisten toimijuuden esteiden kautta. Toimijuutta nähtiin rajoittavan mm. oman mielen paljastamiseen liittyvä häpeän ja haavoittuvuuden kokemus sekä pelko siitä, ettei häntä ymmärrettäisi tai haluttaisi kuulla. Psykoterapiaprosessin aikana asiakkaan toimijuus vahvistui ja hän kykeni muodostamaan sallivamman suhtautumisen oman mielen avaamiseen liittyviä tarpeitaan ja toiveitaan kohtaan, jolloin lähelle päästäminen ja sitä kautta myös yksinäisyyden kokemus helpottui.

Sanna Knuts: Yksinäisyys – nälkä yhteyteen

Integratiivisen psykoterapian koulutusohjelma, 2018-2021